Ammoniakin talteenottoprosessin kehitys

Diplomityössä kehitettiin ioninvaihtoon perustuva ammoniakin talteenottoprosessi NSSC (Neutral Sulphite Semi Chemical) -prosessin haihduttamon lauhteille. Tarkoituksena oli saada aallotuskartonkitehtaan kemi-kaalikiertoa suljettua ja sitä kautta ammoniakkipäästöjä vähennettyä. Ammoniakki tuli ottaa hyötymuodossa (ammoniakkihöyry tai ammoniumsulfiitti) talteen. Ammoniumsulfiittiliuosta käytetään NSSC-prosessissa keittonesteenä. Kirjallisuusosassa selvitetään strippaukseen perustuvia ammoniakin talteenottomahdollisuuksia. Tutkitaan ioninvaihdon teoriaa ja ammoniumin talteenottoon sopivien ioninvaihtomateriaalien ominaisuuksia ioninvaihtajina. Lisäksi esitetään ioninvaihtoprosesseihin liittyviä laitteistoratkaisuja ja prosessiolosuhteita. Työn kokeellisessa osassa on yleiskuvaus Powerflute Oy Savon Sellun prosesseista ja selvitetään ammoniakin merkitystä tehtaalle. Laboratoriokokein tutkittiin orgaanisten kationihartsien sekä epäorgaanisen luonnon zeoliitin soveltuvuutta ammoniumionien vaihtoon esihaihduttamon lauhteesta. Ammoniakin talteenottoprosessin toimivuutta teollisessa mittakaavassa selvitettiin rakennetulla pilotlaitteistolla suoritettujen kokeiden avulla. Lopuksi tehtiin ammoniakin talteenottoprosessin scale-up: laskettiin prosessin talteenottokapasiteetti, arvioitiin kustannuksia sekä annettiin lausunto prosessin toteutettavuudesta. Laboratoriokokeiden perusteella luonnon zeoliitti ja heikosti hapan ioninvaihtohartsi eivät sovellu ammoniumionien vaihtoon NSSC haihduttamon lauhteista. Vahvasti hapan kationihartsi toimi ammoniumin talteenotossa parhaiten, joten se valittiin pilotkokeiden ioninvaihtomateriaaliksi. Pilotkokeissa ioninvaihtomateriaaliin saatiin sidottua ammoniumia noin 30 g NH4+ / dm3 hartsia, kun materiaalin teoreettinen ioninvaihtokapasiteetti oli 32 g NH4+ / dm3 hartsia. Ammoniumin läpäisykäyrien muotoon vaikutti suuresti syöttölauhteen virtausnopeus ja ammoniumpitoisuus. Ioninvaihtomateriaalipedin syvyydellä ei ollut niinkään merkitystä. Pilotkokeiden regenerointitavoista tehokkaimmaksi osoittautui höyrystrippaus, jossa saavutettiin noin 90 %:n talteenottotehokkuus. Rikkihapokekäsittelyllä talteenottotehokkuus jäi 50 %:iin. Teollisen mittakaavan laitoksella voidaan vuosittain regenerointitavasta riippuen ottaa talteen esihaihdut-tamon lauhteesta noin 100-150 tonnia ammoniakkia. Prosessin käyttökustannukset ovat talteenotetusta ammoniakista saataviin säästöihin verrattuna suuret ja niihin vaikuttaa merkittävästi ioninvaihtohartsin käyttöikä sekä regenerointikemikaalien kulutus. Osittaisella kemikaalikierron sulkemisella saavutetaan NSSC-prosessissa sekundäärietuja, joiden vaikutuksen merkittävyys pitäisi tarkentaa lisätutkimuksilla.

Partial cricotracheal resection for paediatric subglottic stenosis: update of the Lausanne experience with 129 cases.

OBJECTIVES: Partial cricotracheal resection (PCTR) is widely accepted for treating severe paediatric laryngotracheal stenosis (LTS). However, it remains limited to a few experienced centres. Here we report an update of the Lausanne experience in paediatric PCTR performed or supervised by a senior surgeon (Philippe Monnier). METHODS: An ongoing database of 129 paediatric patients who underwent PCTR for benign LTS between March 1978 and July 2012 at our hospital was retrospectively reviewed. Demographic characteristics and information on preoperative status, stenosis and surgery were collected. Primary outcomes were measured as overall and operation-specific decannulation rates (ODR and OSDR, respectively), and secondary outcomes as morbidity, mortality and postoperative functional results. RESULTS: A total of 129 paediatric patients [79 males and 50 females; mean age, 4.1 years (1 month-16 years, median age of 2 years old)] underwent PCTR during the study period. ODR and OSDR were 90 and 81%, respectively. The decannulation rates were significantly superior for single-stage PCTR compared with double-stage PCTR in both ODR and OSDR. Eight patients died postoperatively for reasons unrelated to surgery. Partial anastomotic dehiscence was seen in 13 patients, 9 of whom were successfully treated by revision surgery. Respiratory, voice and swallowing functions were near normal or only minimally impaired in 86, 65 and 81% of patients, respectively. CONCLUSIONS: PCTR is effective and feasible with good ODR and OSDR for highgrade / severe LTS. Glottic involvement and the presence of comorbidities were negative predictive factors of decannulation. Early detection and reintervention of postoperative incipient dehiscence contribute to avoiding the progress to late restenosis; however, voice improvement remains a challenge.

Reconstruction of Fresnel Holograms using partial wave front information

n this work we analyze the behavior of complex information in Fresnel domain taking into account the limited capability to display complex transmittance values of current liquid crystal devices, when used as holographic displays. In order to do this analysis we compute the reconstruction of Fresnel holograms at several distances using the different parts of the complex distribution (real and imaginary parts, amplitude and phase) as well as using the full complex information adjusted with a method that combines two configurations of the devices in an adding architecture. The RMS error between the amplitude of these reconstructions and the original amplitude is used to evaluate the quality of the information displayed. The results of the error analysis show different behavior for the reconstructions using the different parts of the complex distribution and using the combined method of two devices. Better reconstructions are obtained when using two devices whose configurations densely cover the complex plane when they are added. Simulated and experimental results are also presented.

Mild guanidinoacetate increase under partial guanidinoacetate methyltransferase deficiency strongly affects brain cell development.

Among cerebral creatine deficiency syndromes, guanidinoacetate methyltransferase (GAMT) deficiency can present the most severe symptoms, and is characterized by neurocognitive dysfunction due to creatine deficiency and accumulation of guanidinoacetate in the brain. So far, every patient was found with negligible GAMT activity. However, GAMT deficiency is thought under-diagnosed, in particular due to unforeseen mutations allowing sufficient residual activity avoiding creatine deficiency, but enough guanidinoacetate accumulation to be toxic. With poorly known GAA-specific neuropathological mechanisms, we developed an RNAi-induced partial GAMT deficiency in organotypic rat brain cell cultures. As expected, the 85% decrease of GAMT protein was insufficient to cause creatine deficiency, but generated guanidinoacetate accumulation causing axonal hypersprouting and decrease in natural apoptosis, followed by induction of non-apoptotic cell death. Specific guanidinoacetate-induced effects were completely prevented by creatine co-treatment. We show that guanidinoacetate accumulation without creatine deficiency is sufficient to affect CNS development, and suggest that additional partial GAMT deficiencies, which may not show the classical brain creatine deficiency, may be discovered through guanidinoacetate measurement.

Sakkaroosin hydrolyysi immobilisoidulla entsyymillä

Työssä tutkittiin sakkaroosin hydrolyysiä anioninvaihtohartseihin immobilisoidun entsyymin avulla tavoitteena löytää sellainen kantaja-entsyymi -yhdistelmä, jolla konversio halutuiksi lopputuotteiksi olisi mahdollisimman korkea. Työhön valittiin aikaisemmissa laboratoriokokeissa parhaita tuloksia saavuttaneet kantaja-entsyymi -parit. Entsyymeinä oli kaksi nestemäistä Saccharomyces cerevisiae -hiivasta eristettyjä entsyymivalmistetta. Kokeissa käytetyt kantajamateriaalit olivat erilaisia heikkoja anioninvaihtohartseja. Entsyymit immobilisoitiin kantajaan sekoitusreaktorissa ja niiden aktiivisuudet määritettiin sitomisen jälkeen. Hydrolyysikokeet tehtiin jatkuvatoimisessa kiintopetireaktorissa ja lisäksi panos-kokeina tutkittiin ominaisuuksiltaan erilaisten kantajien eroja hydrolyysissä. Reaktio-olosuhteet pidettiin kaikissa kokeissa samoina. Sakkaroosiliuoksen pitoisuus oli 50 p-%, reaktiolämpötila 50 oC ja pH 5. Kiintopetikolonnissa tutkittiin myös sakkaroosi-liuoksen viipymäajan vaikutusta sivutuotteiden syntyyn. Näytteet analysoitiin neste-kromatografilla. Kiintopetikolonnissa lyhimmän viipymäajan (15 min) kokeissa ainoastaan hitaimmilla kantaja-entsyymi -pareilla muodostui sivutuotteita, jotka hydrolyysireaktion edetessä kuitenkin hävisivät. Kun viipymäaikaa kasvatettiin sivutuotteiden synty väheni ja lopulta niitä ei havaittu syntyvän lainkaan. Hydrolyysin edetessä viipymäajan ollessa tarpeeksi pitkä pienet sivutuotekomponentit hävisivät sakkaroosin hajotessa kokonaan glukoosiksi ja fruktoosiksi. Verrattaessa partikkelikoon ja hartsimatriisin vaikutusta samaan entsyymiin sidottuna havaittiin, että niillä kummallakin on vaikutusta sekä sakkaroosin hydrolyysi-nopeuteen että sivutuotteiden muodostumiseen.

On the Adoption of Partial Least Squares in Psychological Research: Caveat Emptor

The partial least squares technique (PLS) has been touted as a viable alternative to latent variable structural equation modeling (SEM) for evaluating theoretical models in the differential psychology domain. We bring some balance to the discussion by reviewing the broader methodological literature to highlight: (1) the misleading characterization of PLS as an SEM method; (2) limitations of PLS for global model testing; (3) problems in testing the significance of path coefficients; (4) extremely high false positive rates when using empirical confidence intervals in conjunction with a new "sign change correction" for path coefficients; (5) misconceptions surrounding the supposedly superior ability of PLS to handle small sample sizes and non-normality; and (6) conceptual and statistical problems with formative measurement and the application of PLS to such models. Additionally, we also reanalyze the dataset provided by Willaby et al. (2015; doi:10.1016/j.paid.2014.09.008) to highlight the limitations of PLS. Our broader review and analysis of the available evidence makes it clear that PLS is not useful for statistical estimation and testing.

Beyond pure public and pure private management models: Partial privatization in the European airport industry

The use of private funding and management is enjoying an increasing trend in airports. The literature has not paid enough attention to the mixed management models in this industry, although many European airports take the form of mixed public-private companies, where ownership is shared between public and private sectors. We examine the determinants of the degree of private participation in the European airport sector. Drawing on a sample of the 100 largest European airports, we estimate a multivariate equation in order to determine the role of airport characteristics, fiscal variables, and political factors on the extent of private involvement. Our results confirm the alignment between public and private interests in partially privatized airports. Fiscal constraints and market attractiveness promote private participation. Integrated governance models and the share of network carriers prevent the presence of private ownership, while the degree of private participation appears to be pragmatic rather than ideological.