Life-course socioeconomic environment and health risk behaviours: a multilevel small-area analysis of young-old persons in an urban neighbourhood in Lausanne, Switzerland

With a life expectancy at the age of 65 of around 20 years, damaging health risk behaviours of young-old adults have become a target for preventive actions. Such risk factors necessitate an accurate understanding of the present and past socioeconomic conditions associated with health risk behaviours. The aim of our study is to assess the impact of certain life events as well as economic and environmental factors on health risk behaviours. We included 1309 participants of the Lausanne Cohort Lc65+ aged 65-70 years and employed logistic regression analyses, with individuals nested within areas. The results illustrate the influences of socioeconomic factors from childhood to young-old age. Life experiences in adulthood and economic resources in young-old age are both associated with unfavourable health behaviours. Neighbourhood is a modest determinant as well, particularly regarding alcohol consumption. Therefore, prevention against health risk behaviours should focus on population subgroups defined on the basis of their socioeconomic and living contexts.

Leaving the cave in search of life (A Platonic reading of R. Sirera's La caverna (The Cave)

The aim of this article is to show how a contemporary playwright thinks once more of the Platonic image of the cave in order to reflect on the necessary existential journey of men and women as in the case of a Bildungsroman. Sooner or later men and women must abandon the protection that any sort of cavern such as home, the family garden or family itself can offer. In spite of writing from a by no means idealistic or metaphysical point of view, thanks to R. Sirera and to the very applicability of Platonic images, Plato becomes once again a classical reference which is both useful and even unavoidable if one bears in mind the Platonic origin of all the literary caverns.

Diabetic patients who report receiving processes of diabetic care do not express a better quality of life

Background: Chronic disease management initiatives emphasize patient-centered care, and quality of life (QoL) is increasingly considered a representative outcome in that context. In this study we evaluated the association between receipt of processes of diabetic care and QoL. Methods: This cross-sectional population-based study (2011) used self-reported data from non-institutionalized, adult diabetics, recruited from randomly selected community pharmacies in Vaud. Outcomes included the physical and mental composites of the SF-36 (PCS, MCS) and the disease-specific Audit of Diabetes-Dependent QoL (ADDQoL). Main exposure variables were receipt of six diabetes processes-of care in the past 12 months. We also evaluated whether the association between care received and QoL was congruent with the chronic care model, when assessed by the Patient Assessment of Chronic Illness Care (PACIC). We used linear regressions to examine the association between process measures and the three composites of health-related QoL. Analyses were adjusted for age, gender, socioeconomic status, living companion, BMI, alcohol, smoking, physical activity, co-morbidities and diabetes mellitus (DM) characteristics (type, insulin use, complications, duration). Results: Mean age of the 519 diabetic patients was 64.4 years (SD 11.3), 60% were male and 73% had a living companion; 87% reported type 2 DM, half of respondents required insulin treatment, 48% had at least one DM complication, and 48% had DM over 10 years. Crude overall mean QoL scores were PCS: 43.4 (SD 10.5), MCS: 47.0 (SD 11.2) and ADDQoL: -1.56 (SD 1.6). In bivariate analyses, patients who received the influenza vaccine versus those who did not, had lower ADDQoL and PCS scores; there were no other indicator differences. In adjusted models including all processes, receipt of influenza vaccine was associated with lower ADDQoL (β= - 0.41, p=.01); there were no other associations between process indicators and QoL composites. There was no process association even when these were reported as combined measures of processes of care. PACIC score was associated only with the MCS (β= 1.57, p=.004). Conclusions: Process indicators for diabetes care did not show an association with QoL. This may represent an effect lag time between time of process received and quality of life; or that treatment may be related with inconvenience and patient worry. Further research is needed to explore these unexpected findings.

Classical parameters of Shadowlands by Richard Attenborough (On C. S. Lewis's Life and Work)

The aim of this article is to show the classical parameters of Shadowlands by R. Attenborough, with a screenplay by W. Nicholson, on C. S. Lewis's life and work. Based upon an accurate reading of Lewis's works, the author of this article proposes to interpret the opposition Lewis / Gresham as the translation into the real life of the opposition between the Platonic or idealistic and the Aristotelian or materialistic temperaments which was already maintained by Coleridge. In any case, there are many classical references which must be taken into account in order to understand to what extent C. S. Lewis's Christianity is also a classic Christianity, that is, a Greek and Latin one.

Patient-perceived health-related quality of life during recovery after total hip arthroplasty – a 6-month follow-up study

Potilaiden käsitys terveyteen liittyvästä elämänlaadusta lonkan tekonivelleikkauksen jälkeisenä toipumisaikana – kuuden kuukauden seurantatutkimus Tässä kaksivaiheisessa seurantatutkimuksessa tarkasteltiin potilaiden käsitystä terveyteen liittyvästä elämänlaadusta lonkan tekonivelleikkauksen jälkeisenä toipumisaikana. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tarkoituksena oli sekä kuvailla potilaiden kokemuksia potilaana olosta, saamastaan hoidosta ja terveyspalveluorganisaatiosta että analysoida aikaisempien tutkimusten perusteella leikkauksen tuloksia potilaan kannalta. Toisessa vaiheessa tarkoituksena oli arvioida potilaiden kokemaa elämänlaatua leikkauksen jälkeen, ja sitä vaikuttivatko primaaritulokset (fyysinen toimintakyky, kipu, ahdistus) tai taloudelliset seuraukset (potilaiden itsensämaksamat kustannukset, palvelujen käyttö) terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää mahdolliset kriittiset ajankohdat tai tekijät, jotka saattavat hidastaa toipumista ja siten huonontaa potilaiden elämänlaatua. Tätä tietoa voidaan käyttää hoitotyössä kun suunnitellaan sopivaa hoitoa ja tukea toipumisajalle. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa primaarileikkaukseen tulevat potilaat (n = 17) kuvailivat teemahaastatteluissa kokemuksiaan kahdesti leikkauksen jälkeen. Haastatteluaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Lisäksi 17 tutkimusartikkelista analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysilla leikkauksen tuloksia potilaalle, tuloksiin vaikuttavia tekijöitä ja käytetyt tutkimusmetodit. Toisessa vaiheessa primaari- tai revisioleikkaukseen tulevat potilaat (n = 100) arvioivat leikkauksen tuloksia kuuden kuukauden ajan leikkauksen jälkeen: terveyteen liittyvää elämänlaatua, primaarituloksia ja taloudellisia seurauksia. Aineisto kerättiin erilaisilla mittareilla: Sickness Impact Profile, Finnish Version, Stait-Trait Anxiety Inventory, ja Numeric Rating Scale. Lisäksi käytettiin tätä tutkimusta varten tehtyjä kyselylomakkeita: Fyysinen toimintakyky-mittari, Palvelujen käyttö-mittari ja Kustannusmittari. Tutkimuksen toiseen vaiheen tulokset analysoitiin tilastollisilla menetelmillä. Potilaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu parani ja kipu lievittyi leikkauksen jälkeen ja fyysinen toimintakyky lisääntyi toipumisaikana. Positiivisista muutoksista huolimatta potilaat kokivat ahdistusta samassa määrin kuin ennen leikkaustakin. Palvelujen käyttö vaihteli toipumisajan kuluessa ja potilaiden maksamissa kustannuksissa oli suuria vaihteluita. Fyysisen toimintakyvyn lisääntyminen ja kivun lieveneminen paransivat terveyteen liittyvää elämänlaatua. Sen sijaan huonompi elämänlaatu toipumisaikana oli yhteydessä suurempaan palvelujen käyttöön, kun taas kustannuksilla ei ollut yhteyttä elämänlaatuun. Potilaiden ominaispiirteet tulisi ottaa enemmän huomioon suunniteltaessa sopivaa leikkauksenjälkeistä hoitoa ja tukea. Potilaat tarvitsevat yksilöllisiä ohjeita, sillä monet taustatekijät (esim. ikä, sukupuoli, preoperatiivinen kipu, siviilisääty, ja leikkaustyyppi) vaikuttavat toipumiseen.