998 resultados para 13-123
Resumo:
Soitinnus: cembalo, jouset.
Resumo:
Jyrki Ilvan esitys Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalvelujen järjestämässä Asiantuntijaseminaarissa 29.4.2014 Helsingissä.
Resumo:
Ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus) kuuluu ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn (YVA), joka koskee valtatien 13 parantamishanketta Lappeenrannan ja Nuijamaan välillä. YVA-menettely perustuu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettuun lakiin (468/ 1994, muutettu 267/ 1999 ja 458/ 2006) ja sitä täydentävään asetukseen. YVA-menettelyn tavoitteena on tutkia tien parantamisen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia. YVA-menettelyn tarkoituksena on tuottaa tietoa hankkeen eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista päätöksen teon pohjaksi. YVA-menettelyyn liittyy keskeisesti myös kansalaisten osallistuminen ja tiedonsaanti. Hankkeesta vastaava Kaakkois-Suomen ELY-keskus (Liikenne ja infrastruktuuri) tekee päätöksen jatkosuunnitteluun valittavasta vaihtoehdosta YVA-menettelyn päätyttyä syksyllä 2014. Suunnittelun tarkoituksena on selvittää tieosuuden tulevat parantamistarpeet sekä niiden vaikutukset rajaliikenteen lisääntyessä ja tienvarren maankäyttötarpeiden kasvaessa. Suunnittelualue alkaa valtatien 6 länsipuolelta Karjalantieltä (mt 3821) Kalevankadun kiertoliittymästä ja päättyy Nuijamaan raja-asemaan. Suunnittelualue sijaitsee kokonaan Lappeenrannan kaupungin alueella ja parannettavan tien pituus on noin 18 kilometriä. Hankkeesta vastaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on tutkittu kaksi hankevaihtoehtoa: Hankevaihtoehto 1, jossa valtatie 13 parannetaan asetettua tavoitetilaa vastaavaksi korkeatasoiseksi ja laatutasoltaan yhtenäiseksi nelikaistaiseksi eritasoliittymin varustetuksi päätieksi. Hankevaihtoehdossa 2 (0++) tien taso paranee nykyisestä selkeästi, mutta laatutasosta ei muodostu yhtenäistä. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on tunnistettu vaihtoehtojen vaikutukset ympäristöön. Arviointi on tehty asiantuntija-arvioina monipuolisiin lähtötietoihin ja selvityksiin tukeutuen. Vaihtoehtojen välillä ei todettu ympäristövaikutusten kannalta merkittäviä eroa.
Resumo:
A Brazilian female infant presented delayed psychomotor development, skin pigmentary dysplasia and some dysmorphic features. Chromosome analysis from peripheral blood culture was normal, but the karyotype from skin fibroblasts revealed mosaicism for trisomy 13. This case demonstrates the relevance of performing chromosomal analysis of skin fibroblasts in patients with mental retardation, associated with pigmentary dysplasia of the skin and a normal karyotype in peripheral blood lymphocytes. To our knowledge, it is the first report of trisomy 13 demonstrated only in skin fibroblasts.
Resumo:
The influence of afterload on the rate of force generation by the myocardium was investigated using two types of preparations: the in situ dog heart (dP/dt) and isolated papillary muscle of rats (dT/dt). Thirteen anesthetized, mechanically ventilated and thoracotomized dogs were submitted to pharmacological autonomic blockade (3.0 mg/kg oxprenolol plus 0.5 mg/kg atropine). A reservoir connected to the left atrium permitted the control of left ventricular end-diastolic pressure (LVEDP). A mechanical constriction of the descending thoracic aorta allowed to increase the systolic pressure in two steps of 20 mmHg (conditions H1 and H2) above control values (condition C). After arterial pressure elevations (systolic pressure C: 119 ± 8.1; H1: 142 ± 7.9; H2 166 ± 7.7 mmHg; P<0.01), there were no significant differences in heart rate (C: 125 ± 13.9; H1: 125 ± 13.5; H2: 123 ± 14.1 bpm; P>0.05) or LVEDP (C: 6.2 ± 2.48; H1: 6.3 ± 2.43; H2: 6.1 ± 2.51 mmHg; P>0.05). The values of dP/dt did not change after each elevation of arterial pressure (C: 3,068 ± 1,057; H1: 3,112 ± 996; H2: 3,086 ± 980 mmHg/s; P>0.05). In isolated rat papillary muscle, an afterload corresponding to 50% and 75% of the maximal developed tension did not alter the values of the maximum rate of tension development (100%: 78 ± 13; 75%: 80 ± 13; 50%: 79 ± 11 g mm-2 s-1, P>0.05). The results show that the rise in afterload per se does not cause changes in dP/dt or dT/dt
Resumo:
Eripainos.