Biolietteen kuiva-ainepitoisuuden parantaminen elektro-kuivauksen avulla

Tässä työssä tutkittiin sähkön käyttömahdollisuuksia metsäteollisuuden jäteveden-puhdistamolla syntyvän biolietteen kuivauksessa. Lisäksi selvityksen kohteena olivat lietteen sähkökuivaukseen vaikuttavat tekijät. Työn kirjallisessa osassa perehdyttiin lietteiden syntyyn jätevedenpuhdistamolla sekä lietteiden ominaisuuksiin. Työssä tutustuttiin myös lietteiden käsittelyyn ja siinä käytettäviin tekniikoihin. Ennen työn kokeellista osaa esiteltiin sähkökuivauksen periaate sekä sähkökuivaukselle aiemmin tehtyjä tutkimuksia ja niistä saatuja kokemuksia. Myös tuotteistetut elektrokuivauksen sovellukset olivat osa työtä. Kokeellisessa osassa keskityttiin varsinaisiin sähkökuivauskokeisiin. Tutkimukset suoritettiin suodatuskokein, jotka toteutettiin imuun perustuvalla Büchner-suodattimella sekä painesuodattimella. Kokeissa tutkittiin tasavirran, virran pulssituksen ja vaihtovirran vaikutusta metsäteollisuuden primääri- ja biolietteeseen. Tasavirtatutkimuksissa sähkövirtaa johdettiin lietteeseen suodatuksen aikana, kun taas vaihtovirtaa testattaessa liete käsiteltiin ensin sähköllä ja suodatettiin erikseen. Suodatuskokeiden lisäksi tutkimuksissa tarkkailtiin lietteiden kuiva-ainepitoisuuksia, redox-potentiaalia, lämpötilaa, pH:ta ja sähkönjohtokykyä. Lietteitä tutkittiin myös tuhkapitoisuuden suhteen sekä suoritettiin solututkimuksia fluoresenssilukijan avulla. Työn laboratoriotutkimukset osoittivat sähkön vaikuttavan selkeästi biolietteen ve-denerotuskykyyn: sähkö nopeutti lietteen suodatusta parhaimmillaan yli 70 %. Säh-kökuivauksella lietteen kuiva-ainepitoisuudet pysyivät samoina, mutta suodatus nopeutui ja suodatusajat jopa puolittuivat. Myös lietteen sähkönjohtokyky kasvoi sähkökäsittelyn aikana, mikä viittasi veden vapautumiseen solujen sisältä. Lietteen kunto ja ominaisuudet, polymeeri, sekoitus sekä sähkökäsittelyn parametrit olivat tärkeässä asemassa sähkökuivauksen onnistumisen kannalta.

Mapping financial stability

The ongoing global financial crisis has demonstrated the importance of a systemwide, or macroprudential, approach to safeguarding financial stability. An essential part of macroprudential oversight concerns the tasks of early identification and assessment of risks and vulnerabilities that eventually may lead to a systemic financial crisis. Thriving tools are crucial as they allow early policy actions to decrease or prevent further build-up of risks or to otherwise enhance the shock absorption capacity of the financial system. In the literature, three types of systemic risk can be identified: i ) build-up of widespread imbalances, ii ) exogenous aggregate shocks, and iii ) contagion. Accordingly, the systemic risks are matched by three categories of analytical methods for decision support: i ) early-warning, ii ) macro stress-testing, and iii ) contagion models. Stimulated by the prolonged global financial crisis, today's toolbox of analytical methods includes a wide range of innovative solutions to the two tasks of risk identification and risk assessment. Yet, the literature lacks a focus on the task of risk communication. This thesis discusses macroprudential oversight from the viewpoint of all three tasks: Within analytical tools for risk identification and risk assessment, the focus concerns a tight integration of means for risk communication. Data and dimension reduction methods, and their combinations, hold promise for representing multivariate data structures in easily understandable formats. The overall task of this thesis is to represent high-dimensional data concerning financial entities on lowdimensional displays. The low-dimensional representations have two subtasks: i ) to function as a display for individual data concerning entities and their time series, and ii ) to use the display as a basis to which additional information can be linked. The final nuance of the task is, however, set by the needs of the domain, data and methods. The following ve questions comprise subsequent steps addressed in the process of this thesis: 1. What are the needs for macroprudential oversight? 2. What form do macroprudential data take? 3. Which data and dimension reduction methods hold most promise for the task? 4. How should the methods be extended and enhanced for the task? 5. How should the methods and their extensions be applied to the task? Based upon the Self-Organizing Map (SOM), this thesis not only creates the Self-Organizing Financial Stability Map (SOFSM), but also lays out a general framework for mapping the state of financial stability. This thesis also introduces three extensions to the standard SOM for enhancing the visualization and extraction of information: i ) fuzzifications, ii ) transition probabilities, and iii ) network analysis. Thus, the SOFSM functions as a display for risk identification, on top of which risk assessments can be illustrated. In addition, this thesis puts forward the Self-Organizing Time Map (SOTM) to provide means for visual dynamic clustering, which in the context of macroprudential oversight concerns the identification of cross-sectional changes in risks and vulnerabilities over time. Rather than automated analysis, the aim of visual means for identifying and assessing risks is to support disciplined and structured judgmental analysis based upon policymakers' experience and domain intelligence, as well as external risk communication.

Número mais provável miniaturizado e microbiologia convencional para isolamento de Salmonella spp. em abatedouros de frangos de corte

Os produtos de origem avícola podem ser importantes veículos de transmissão de Salmonella spp. para humanos e, dentre os vários parâmetros que determinam a qualidade de um alimento, destacam-se os que definem suas características microbiológicas. Objetivou-se detectar e quantificar Salmonella spp. na tecnologia de abate de frangos de corte por microbiologia convencional (MC) e número mais provável miniaturizado (mNMP). As coletas foram realizadas em duas visitas a três abatedouros sob Inspeção Federal e em seis pontos de coleta em triplicata, definidos como: recepção das aves (swabs de cloaca e esponjas de gaiolas de transporte antes e após a higienização) e carcaças (após pré resfriamento em chiller, após o gotejamento e antes da embalagem primária e congeladas a -12oC por 24 horas), totalizando 108 amostras. Identificou-se Salmonella spp. em três dos seis pontos do fluxograma de abate e em dois dos três estabelecimentos amostrados, independentemente do método utilizado, perfazendo 5,5% de positividade, onde destaca-se a contaminação nas gaiolas de transporte das aves após a higienização. Não foi possível correlacionar os resultados da microbiologia convencional e do mNMP ou mesmo quantificar a contaminação ao longo da tecnologia de abate, o que indica a necessidade de se utilizar um método qualitativo aliado ao método de quantificação quando Salmonella estiver presente em quantidades inferiores ao limite de detecção do mNMP proposto (0,13 NMP/mL). Os sorovares identificados foram Typhimurium, Panama, Lexington e Rissen, consideradas paratíficos e, portanto, potencialmente capazes de causar infecções em humanos, embora estes sorovares não tenham sido isolados em produtos finais e sim na chegada dos frangos aos abatedouros (swabs de cloaca e gaiolas de transporte). A identificação de Salmonella spp. nas gaiolas de transporte após a higienização é um indicativo da necessidade de revisão e adequação dos métodos automatizados de lavagem atualmente utilizados nos abatedouros.

Sensibilidade e especificidade do exame eletrocardiográfico na detecção de sobrecargas atriais e/ou ventriculares em gatos da raça Persa com cardiomiopatia hipertrófica

Resumo: A cardiomiopatia hipertrófica (CMH) é a principal cardiopatia dos felinos e é caracterizada por hipertrofia miocárdica concêntrica, sem dilatação ventricular. O ecocardiograma é o melhor meio diagnóstico não invasivo para a diferenciação das cardiomiopatias e é considerado padrão ouro para a detecção de hipertrofia ventricular presente na CMH. Alterações eletrocardiográficas também são comuns em animais com CMH e o eletrocardiograma (ECG) é um teste de triagem para detecção de hipertrofia ventricular em humanos, sendo um exame rápido e facilmente disponível. Em gatos, poucos estudos foram realizados quanto à sensibilidade e especificidade do ECG na detecção de hipertrofia ventricular. Com a intenção de avaliar o uso do ECG como ferramenta de triagem para diagnóstico de CMH em felinos, gatos da raça Persa (n=82) foram avaliados por meio de exames ecocardiográfico e eletrocardiográfico. Animais com bloqueios e/ou distúrbios de condução foram excluídos da análise estatística (n=22). Posteriormente, os animais incluídos foram classificados em: normais (n=38), suspeitos (n=6) e acometidos pela CMH (n=16). Observaram-se diferenças estatísticas na amplitude da onda P em DII e na amplitude de onda R em DII, CV6LL e CV6LU, com valores maiores nos animais com CMH; e nos valores ecocardiográficos de velocidade e gradiente de pressão do fluxo aórtico, diâmetro do átrio esquerdo (AE) e relação AE/Ao, com valores maiores nos gatos com CMH. Dentre os animais com alterações eletrocardiográficas sugestivas de sobrecarga atrial esquerda (n=7), apenas dois realmente apresentavam aumento do AE no ecocardiograma; e dentre os animais com aumento atrial esquerdo ao ecocardiograma (n=7), apenas dois apresentavam alterações eletrocardiográficas sugestivas de sobrecarga do AE (sensibilidade de 40,40% e especificidade de 90,90%). Dentre os gatos com alterações eletrocardiográficas sugestivas de sobrecarga ventricular esquerda (n=6), cinco realmente apresentavam hipertrofia ventricular ao ecocardiograma; e dentre os animais com CMH ao ecocardiograma (n=16), apenas cinco apresentaram alterações eletrocardiográficas sugestivas de sobrecarga do VE (sensibilidade de 31,25% e especificidade de 97,72%). Observou-se correlação positiva entre espessura diastólica do septo interventricular e/ou da parede livre do ventrículo esquerdo e a amplitude da onda R em derivações DII e CV6LU. O eletrocardiograma é um exame rápido e de fácil execução, apresenta boa especificidade na detecção de hipertrofia ventricular em felinos, porém, possui baixa sensibilidade, com grande número de falsos negativos. Desta forma, o ECG auxilia no diagnóstico, mas não substitui o ecocardiograma na confirmação da hipertrofia ventricular.

Venäjän federaation psykologinen vaikuttaminen toisessa Tšetšenian sodassa

Tässä tutkielmassa on tutkittu Venäjän federaation psykologisen vaikuttamisen keinoja toi-sessa Tšetšenian sodassa. Tutkimuksessa on selvitetty, miten Venäjän federaatio on käyttänyt psykologisen vaikuttamisen keinoja. Tutkimuksessa on selvitetty, miten psykologinen vai-kuttaminen on muuttunut kriisin aikana vai onko se muuttunut ollenkaan. Tämän lisäksi Ve-näjän federaation käyttämää psykologista vaikuttamista toisessa Tšetšenian sodassa on ver-rattu aikaisemmissa kriiseissä käytettyyn psykologiseen vaikuttamiseen. Tutkimuksessa on käytetty laadullisen tutkimuksen sisällönanalyysia eli tutkimus on tehty analysoimalla aikaisempaa aineistoa ja kirjallisuutta. Kaikki johtopäätökset perustuvat aikai-sempaan tutkimukseen ja kirjallisuuteen. Venäjän federaation psykologinen sodankäynti toisessa Tšetšenian sodassa oli kehittynyt merkittävästi aikaisempiin kriiseihin verrattuna. Venäjän federaation psykologinen sodan-käynti oli tehokkaampaa ja suunnitelmallisempaa kuin aikaisemmin. Venäjän federaatio ymmärsi toisessa Tšetšenian sodassa psykologisen vaikuttamisen tärkeyden osana sodan-käyntiä. Sota tulee voittaa kaikilla sodankäynnin osa-alueilla, joista yhtenä merkittävänä osa-alueena on psykologinen sodankäynti. Tutkimus jakautuu kuuteen päälukuun. Luvuista kolme ja neljä ovat varsinaisia tutkivia luku-ja ja luvussa viisi on johtopäätökset sekä vastaukset tutkimuskysymykseen ja alakysymyk-seen.

Efeitos de misturas de bentazon e paraquat no controle de plantas daninhas e na cultura do feijão (Phaseolus vulgaris L.) (nota prévia)

O objetivo da presente pesquisa foi estudar a seletividade da mistura bentazon (3-isopropil-2,1, 3-benzothiodiazinona-(4)-2,2-dióxido) com paraquat (1,1' -dimetil-4,4'-bipiridilio dicloreto) para as cultivares de feijão 'Carioca' e 'Moruna'; alêm do efeito dessa mistura no controle de algumas plantas daninhas e possíveis efeitos sinergisticos resultantes das diferentes misturas. O experimento está sendo conduzido em condições de campo na área experimental do Departamento de Agricultura e Horticultura da ESALQ em Piracicaba-SP, como tambêm em casa de vegetação. O delineamento experimental foi o de blocos ao acaso com quatro repetições. O critério de avaliação adotado foi o de "percentagem de injúria", às cultivares e às espécies de plantas daninhas, através de avaliação visual. A verificação de sinergismo foi feita utilizando-se a fórmula de Gowing citada por Colby (1). De acordo com ess e método, ve rificou -se que, para ambas as cultivares de feijão, a injúria observada foi menor que a esperada, o que caracterizou um evidente antagonismo entre as misturas desses herbicidas, em relação à cultura. Em relação ao capim-colchão (Digitaria sanguinalis (L .) Scop.) todas as misturas ensaiadas foram também antagonísticas. O sinergismo entre esses produtos ficou bastante caracterizado no controle da guanxuma (Sida glaziovii K. Sch.) e beldroega (Portulacca oleracea L.) principalmente nas doses de 0,48 + 0,05 kg/ha de bentazon + paraquat, respectivamente, notadamente ao 6.º e 8.º dia após a aplicação. Quanto ao fedegoso (Cassia tora L.) a mistura que mostrou antagonismo significativo foi 0,96 kg/ha de bentazon + 0,10 Kg/ha de paraquat.

”Suomessa mä olen Suomen bosnialainen ja Bosniassa mä olen Bosnian suomalainen”. Bosnialaistaustaisten nuorten aikuisten monimuotoinen etninen ja paikallinen identiteetti uudessa asuinympäristössä

Tutkimukseni aiheena on Suomessa asuvien bosnialaistaustaisten nuorten aikuisten nykyidentiteetti sekä kulttuurisen monimuotoisuuden ja etnisen murroksen näkyminen arjessa. Kotoutumistutkimuksen sijaan olen kiinnostunut ennen kaikkea identiteetin kokemisesta ja muovautumisesta silloin, kun etnisyys on määrittävä tekijä sekä lähtö- että tulomaassa. Tutkimuskysymyksenäni on, kuinka kansallisuus, etnisyys ja kulttuurinen monimuotoisuus näkyvät sekä muovaavat arkea ja identiteettiä pakolaistaustaisten nuorten aikuisten uudessa elinympäristössä, kun lähtösyyt kotimaasta ovat olleet pitkälti etnisyyteen pohjautuvia. Kuinka etninen identiteetti muotoutuu ja mikä on kahden kulttuurin merkitys etnisyyden määrittelyssä? Mikä on kahden eri kotimaan ja kahden eri kulttuurin rooli arjessa ja identiteettipuhunnassa? Tärkeimpänä tutkimusaineistona ovat bosnialaistaustaisten nuorten aikuisten parissa tekemäni teemahaastattelut. Haastateltavani ovat vuosina 1992–1995 käydyn Bosnian sodan vuoksi pakolaisina Suomeen muuttaneita tai heidän jälkeläisiään. Tein kymmenen teemahaastattelua haastatellen viittä naista ja viittä miestä, jotka kaikki asuvat Varsinais-Suomen alueella. Lisäksi vierailin Bosniassa ymmärtääkseni paremmin sekä haastattelemieni nuorten aikuisten taustaa ja lähtökohtia että heidän ylirajaista arkeaan. Olen lähestynyt identiteetin kokemista kulttuurin, etnisyyden, uskonnon, paikan ja paikallisuuden sekä kodin ja kotimaan käsitteiden kautta. Näistä kaikilla on oma merkityksensä identiteetin muovautumisessa, ja identiteetin kokemiseen vaikuttavat sekä entinen että nykyinen kotimaa. Bosnialaisuus vaikuttaa vahvana taustalla identiteetin kokemisessa, mutta myös suomalainen kulttuuri ja arki muovaavat etnistä ja paikallista identiteettiä. Samalla on kuitenkin huomattava, että identiteettiä ei voi nähdä tiukkarajaisena eikä sitä voi asettaa selviin rajoihin. Identiteetti on jatkuvassa prosessissa ja sidoksissa myös muihin arjen tekijöihin kuin etnisyyteen, paikallisuuteen ja yhteisön kulttuuriin. Lopulta kyse on aina ihmisyksilöistä ja heidän persoonallisesta identiteetin kokemuksestaan.

Comportamento germinativo de espécies epífitas e rupícolas de Bromeliaceae do Parque Estadual do Ibitipoca, Minas Gerais, Brasil

Estudou-se o comportamento germinativo de quatro espécies de Bromeliaceae [Alcantarea imperialis (Carrière) Harms, Pitcairnia flammea Lindl., Vriesea heterostachys (Baker) L. B. Sm. e Vriesea penduliflora L. B. Sm.], oriundas do Parque Estadual do Ibitipoca - MG, com preferências contrastantes de habitat e representando duas formas de vida diferentes. Os objetivos do presente estudo foram: a) caracterizar as sementes quanto ao tipo de germinação e descrever a morfologia do desenvolvimento pós-seminal; b) avaliar o efeito das temperaturas constantes (10 °C a 40 °C) e alternada (20-30 °C); c) da razão vermelho:vermelho-extremo (V:VE) e d) dos diferentes potenciais de água na porcentagem e na velocidade de germinação das sementes. Os resultados demonstraram que todas as espécies produzem sementes pequenas e muito leves, variando de 0,2 a 1,7 mg; a germinação é epígea com plântulas criptocotiledonares e apresentaram valores ótimos de temperatura entre 20 °C e 30 °C. Vriesea heterostachys e V. penduliflora foram as únicas que germinaram com sucesso no escuro, mas as sementes das quatro espécies requerem luz para a máxima germinação. Os valores de V:VE que resultaram em 50% da máxima germinação variaram entre as espécies. As condições de estresse hídrico reduziram a porcentagem e a velocidade de germinação de forma distinta entre as espécies. A. imperialis e P. flammea foram menos sensíveis aos baixos potenciais hídricos. Os requerimentos germinativos contrastantes entre as espécies estudadas estão relacionados à preferência de habitat de cada uma delas.

Styrdokuments betydelse för småbarnsfostran : en innehållsanalys av nationella planer för daghem och förskola.

Denna studie är inriktad på att granska vad de nationella styrdokumentstexterna för små barn 0–6 år innehåller, vilka riktlinjer och centrala teman de föreskriver, tyngdpunktsområden som man i framtiden ska satsa på inom den småbarnsfostran och förskoleundervisning som den offentliga sektorn arrangerar och övervakar. Studien baserar sig på en kvalitativ innehållsanalys av Grunderna för planen för småbarnsfostran (Stakes, 2005) och Grunderna för förskoleundervisningens läroplan 2010 (Utbildningsstyrelsen, 2010). Utifrån kvalitativ innehållsanalys kan man studera såväl textens innebördsaspekt som dess interpersonella aspekt, t.ex. hur myndigheter talar till medborgarna. Utgångspunkten i studien är att se de två planerna (styrdokumenten) som text och utgå ifrån att textens innebörd är otydlig och därför behöver klargöras. För att klargöra texternas innebördsaspekt jämförs de två styrdokumentens innehåll med forskning och litteratur på området. Forskningsfrågorna är: Vad framträder som de centrala principerna och tyngdpunkterna i de två planerna? För att få svar på huvudfrågan användes sju delfrågor: 1. Hur uttrycks kunskapssynen i planerna? 2. Hur uttrycks den pedagogiska grundsynen i planerna? 3. Hur uttrycks människosynen i planerna? 4. Hur uttrycks kultursynen i planerna? 5. Hur uttrycks värden och normer i planerna? 6. Hur uttrycks fostran, undervisning och lärande i planerna? 7. Hur uttrycks utvärderingen i planerna? Enligt studiens resultat styrs dagens styrdokument och läroplansskrivningar för barn 0–6 år, till stor del av internationella dokument. Undervisningen bör inte fokusera på förutbestämt innehåll och färdiga metoder utan bygga på utveckling av processer och reflektion i lärandet. Kultursynen framträder otydligt i de två planernas text. Kultur visade sig vara ett svårtolkat begrepp. Hur man tolkar och förstår planerna (styrdokumenten) får konsekvenser ur barnets synvinkel, eftersom planerna är dokument av normkaraktär. I planering och utvärdering av pedagogisk verksamhet måste både normativ didaktik och deskriptiv eller analytisk didaktik vara med för att undervisningsprocessen ska leda till en utvecklingsprocess. Med individuella läroplaner har synen på lärande, utveckling och (barn) människa förändrats. Nu handlar det om att lära sig att lära och att bidra till hela jordklotets väl och ve. Det ställer krav på 2000-talets pedagoger eftersom barnens uppväxtmiljö har förändrats genom att samhället blir alltmer multikulturellt.

Plan af Helsingfors jemte kartor öfver Finland, hufvudstadens omgifningar, Saima kanal och Helsingfors-Tavastehus jernväg samt tjugyfyra vyer

Kartat molemmin puolin lehteä

Assessment of ventilatory neuromuscular drive in patients with obstructive sleep apnea

The presence of abnormalities of the respiratory center in obstructive sleep apnea (OSA) patients and their correlation with polysomnographic data are still a matter of controversy. Moderately obese, sleep-deprived OSA patients presenting daytime hypersomnolence, with normocapnia and no clinical or spirometric evidence of pulmonary disease, were selected. We assessed the ventilatory control and correlated it with polysomnographic data. Ventilatory neuromuscular drive was evaluated in these patients by measuring the ventilatory response (VE), the inspiratory occlusion pressure (P.1) and the ventilatory pattern (VT/TI, TI/TTOT) at rest and during submaximal exercise, breathing room air. These analyses were also performed after inhalation of a hypercapnic mixture of CO2 (DP.1/DPETCO2, DVE/DPETCO2). Average rest and exercise ventilatory response (VE: 12.2 and 32.6 l/min, respectively), inspiratory occlusion pressure (P.1: 1.5 and 4.7 cmH2O, respectively), and ventilatory pattern (VT/TI: 0.42 and 1.09 l/s; TI/TTOT: 0.47 and 0.46 l/s, respectively) were within the normal range. In response to hypercapnia, the values of ventilatory response (DVE/DPETCO2: 1.51 l min-1 mmHg-1) and inspiratory occlusion pressure (DP.1/DPETCO2: 0.22 cmH2O) were normal or slightly reduced in the normocapnic OSA patients. No association or correlation between ventilatory neuromuscular drive and ventilatory pattern, hypersomnolence score and polysomnographic data was found; however a significant positive correlation was observed between P.1 and weight. Our results indicate the existence of a group of normocapnic OSA patients who have a normal awake neuromuscular ventilatory drive at rest or during exercise that is partially influenced by obesity

Role of nitric oxide in hypoxia-induced hyperventilation and hypothermia: participation of the locus coeruleus

Hypoxia elicits hyperventilation and hypothermia, but the mechanisms involved are not well understood. The nitric oxide (NO) pathway is involved in hypoxia-induced hypothermia and hyperventilation, and works as a neuromodulator in the central nervous system, including the locus coeruleus (LC), which is a noradrenergic nucleus in the pons. The LC plays a role in a number of stress-induced responses, but its participation in the control of breathing and thermoregulation is unclear. Thus, in the present study, we tested the hypothesis that LC plays a role in the hypoxia-induced hypothermia and hyperventilation, and that NO is involved in these responses. Electrolytic lesions were performed bilaterally within the LC in awake unrestrained adult male Wistar rats weighing 250-350 g. Body temperature and pulmonary ventilation (VE) were measured. The rats were divided into 3 groups: control (N = 16), sham operated (N = 7) and LC lesioned (N = 19), and each group received a saline or an NG-nitro-L-arginine methyl ester (L-NAME, 250 µg/µl) intracerebroventricular (icv) injection. No significant difference was observed between control and sham-operated rats. Hypoxia (7% inspired O2) caused hyperventilation and hypothermia in both control (from 541.62 ± 35.02 to 1816.18 ± 170.7 and 36.3 ± 0.12 to 34.4 ± 0.09, respectively) and LC-lesioned rats (LCLR) (from 694.65 ± 63.17 to 2670.29 ± 471.33 and 36 ± 0.12 to 35.3 ± 0.12, respectively), but the increase in VE was higher (P<0.05) and hypothermia was reduced (P<0.05) in LCLR. L-NAME caused no significant change in VE or in body temperature under normoxia, but abolished both the hypoxia-induced hyperventilation and hypothermia. Hypoxia-induced hyperventilation was reduced in LCLR treated with L-NAME. L-NAME also abolished the hypoxia-induced hypothermia in LCLR. The present data indicate that hypoxia-induced hyperventilation and hypothermia may be related to the LC, and that NO is involved in these responses.

Carte des régions polaires arctiques

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan