Johtajan onnistumista edesauttavat ominaisuudet ja suomalaisen johtamiskulttuurin erityispiirteet

Tutkimuksen tarkoituksena oli kertoa sekä ominaisuuksista, jotka edesauttavat johtajaa onnistumaan että suomalaisen johtamiskulttuurin erityispiirteistä. Tutkimuksessa käytiin läpi tuloksellisille johtajille tyypillisiä ominaisuuksia, jotka auttavat johtajia saavuttamaan tavoitteensa. Lisäksi tutkimuksessa tehtiin selkoa suomalaisista erityispiirteistä, joita on johtajan huomioitava johtaessaan suomalaisia. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen ja sen pääasiallinen aineisto koostui kahden jääkiekkovalmentajan ja kahden yritysjohtajan kirjoista. Tutkimuksen tulokset tukivat monilta osin aikaisempaa tutkimusta. Tuloksellisen johtajan ominaisuudet ja suomalaiset erityispiirteet nousivat teksteistä vahvasti esille. Tuloksellisen johtajan ominaisuudet eivät takaa johtajien onnistumista, jos he eivät ymmärrä mitä ympärillä tapahtuu. Tämän vuoksi johtajan on menestyäkseen Suomessa tärkeätä tietää, miten suomalaisten kanssa tulisi menetellä.

"Typically German" - Cultural Expectations and Experiences

Tutkielman tavoite ja tutkimusmenetelmät Tutkielman päätavoitteena oli selvittää millaisia stereotyyppisiä odotuksia ihmisillä liike-elämässä on saksalaisista. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen tutkimus ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Haastatteluilla saatua materiaalia täydennettiin ja peilatiin managementkirjallisuudesta poimituilla kuvauksilla saksalaisista. Johtopäätökset Tutkielman empiriaosassa muodostettiin kolme erillistä stereotyyppiä saksalaisista. Suomalaisten kuva saksalaisista oli suhteellisen yhtenäinen, kun taas kansainvälisissä mielikuvissa oli enemmän hajontaa. Rehellisyys, järjestelmällisyys, muodollisuus ja laadun tuottaminen olivat yleisesti hyväksyttyjä "saksalaisia ominaisuuksia". Toisin kuin auto-stereotypiat yleensä, vaikutti saksalaisten kuva omasta kansallisuudestaan suhteellisen negatiiviselta.

Impact of duration of untreated psychosis on pre-treatment, baseline, and outcome characteristics in an epidemiological first-episode psychosis cohort.

INTRODUCTION: To assess the impact of duration of untreated psychosis (DUP) on baseline and 18-month follow-up characteristics controlling for relevant confounders in an epidemiological first-episode psychosis (FEP) cohort. METHOD: The Early Psychosis Prevention and Intervention Centre (EPPIC) in Australia admitted 786 FEP patients from January 1998 to December 2000. Data were collected from medical files using a standardized questionnaire. Data from 636 patients were analyzed. RESULTS: Median DUP was 8.7 weeks. Longer DUP was associated with worse premorbid functioning (p<0.001), higher rate of schizophrenia-spectrum disorders (p<0.001), and younger age at onset of psychosis (p=0.004). Longer DUP was not associated with baseline variables but with a lower rate of remission of positive symptoms (p<0.001) and employment/occupation (p<0.001), a higher rate of persistent substance use (p=0.015), worse illness severity (p<0.001) and global functioning (p<0.001) at follow-up after controlling for relevant confounders, explaining approximately 5% of variance of remission of positive symptoms (p<0.001) in the total sample and 3% in schizophrenia-spectrum disorders excluding bipolar I disorder (p=0.002). Outcome was significantly worse when DUP exceeded 1-3 months. CONCLUSION: Avoiding pitfalls of non-epidemiological studies, DUP appears to be a modest independent predictor of prognosis in the medium-term. Results support the need for assertive early detection strategies.