Valta kansalle! : vai asiantuntijoille? - äänestäjäkunnan näkemykset päätöksenteon järjestämisestä

Tässä artikkelissa tarkastellaan, muuttuivatko päätöksentekotapoihin kohdistetut vaatimukset vuoden 2011 vaaleissa vuoteen 2007.

Voiko korkeakoulutuksen reformeja hallita?

Referee-artikkeli

Varsinaissuomalaisia kartanoita sekä säätyläistapakulttuuria

Kirjallisuusarvostelu

Ylevä ja muuttumaton vai arkinen ja muuttuvainen?

Kirjallisuusarvostelu

Myyntitiimin organisaatiokansalaisuus: taustatekijät ja korrelaatio taloudelliseen tulokseen : Case: Top-Sport Oy

Jatkuvassa muutoksessa olevan työelämän yksi suurimpia haasteita on työntekijöiden työssä jaksaminen ja työhyvinvointi. Vaikka haasteisiin onkin jo puututtu ja esimerkiksi työhyvinvointia mitataan monissa työpaikoissa, olosuhteiden parantaminen vielä asia erikseen. Osasyy siihen, että työhyvinvoinnin parantamiseen ei keskitytä tarpeeksi saattaa olla se, että työhyvinvoinnin merkitystä taloudellisen menestyksen kannalta ei ole pystytty tieteellisesti todistamaan. Tässä tutkielmassa tutkitaan myyntitiimien sisäisiä ominaisuuksia ja erityisesti myyntitiimien organisaatiokansalaisuutta, sen taustatekijöitä ja niiden lineaarista riippuvuussuhdetta myyntitiimin taloudelliseen tulokseen. Tutkielman päätarkoituksena on pyrkiä selvittämään löytyykö myyntitiimin taloudellisen tuloksen ja myyntitiimin organisaatiokansalaisuuden ja sen taustatekijöiden välillä suhdetta, mikä voisi selittää myyntitiimin työhyvinvoinnin ja taloudellisen tuloksen välistä mekaniikkaa. Pääongelma onkin, miten organisaatiokansalaisuus ja sen taustatekijät myyntitiimissä korreloivat tiimin taloudelliseen tuloksen kanssa? Tutkielman teoriaosuudessa keskitytään myyntitiimien teoriaan ja organisaatiokansalaisuuden teoriaan. Tiimien käyttö kaikissa organisaatioissa on yleistynyt valtavasti viime vuosikymmenien aikana. Tiimeistä on tullut organisaatioihin toimintatapa, jolla asiat saadaan toimimaan yksikön funktiosta tai toimialasta huolimatta. Tutkielman toinen teoria liittyy organisaatiokansalaisuuteen. Organisaatiokansalaisuus on johtamisen kirjallisuudesta löytyvä ilmiö, mikä merkitsee työntekijöiden sellaista vapaaehtoista käytöstä, minkä lopputulemana organisaatio menestyy paremmin. Tutkielmassa empiirisessä osassa keskitytään tutkimaan vapaa-ajan vaatteita ja välineitä myyvän Top-Sport Oy:n myyntitiimejä. Tutkimus on toteutettu laadullisena case-tutkimuksena. Tutkimukseen osallistuivat kaikki organisaation 24 myyntitiimiä. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla. Kyselylomakkeen sisältö johdettiin tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä. Aineiston analysoimisessa käytettiin hyväksi taloustieteen kvantitatiivisia menetelmiä, jonka jälkeen tuloksia tulkittiin teoreettisen viitekehyksen ja tutkijan näkemyksen pohjalta. Tutkielman keskeisinä tuloksina löydettiin, että organisaatiokansalaisuus on positiivisesti korreloiva monien ilmiön taustatekijöiden kuten esimiestyytyväisyyden, ilmapiirin ja sitoutumisen kanssa. Toisaalta organisaatiokansalaisuuden löydettiin korreloivan negatiivisesti myyntitiimin jäsenten työsuhteen keston ja erityisesti myyntitiimin taloudellisen tuloksen kanssa. Johtopäätöksenä tutkielmasta voidaan sanoa, että yleisesti positiivisena ilmiönä pidettyä organisaatiokansalaisuutta tulisi alkaa tarkastella kriittisemmin, koska tutkielman tulosten mukaan organisaatiokansalaisuus ei ole yksiselitteisesti positiivinen ilmiö ainakaan myyntitiimin taloudelliseen tuloksen näkökulmasta.

Lentokonepalo palotapahtumana ja Ilmavoimien pelastustoimi lentokonepalon sammuttamiseksi

Lentokoneiden sisältämä lentopolttoaine aiheuttaa riskin lentokonepalon syttymiselle onnet-tomuustilanteessa, kuten maahansyöksyssä. Tulipalo on yksi dynaamisimpia onnettomuus-tyyppejä, mikä tarkoittaa sitä, että tulipalo leviää hyvin nopeasti, ellei sitä yritetä sammuttaa. Tämän takia pelastustoimen pitää olla varautunut lento-onnettomuuteen lentotoiminnan aika-na. Pelastustoimen nopea toiminta onnettomuustilanteessa on avainasemassa henkilöstön ja omaisuuden pelastamiseksi. Tukikohtien pelastustoimen ydintehtävänä on ihmisten ja omai-suuden pelastaminen lento-onnettomuus- ja vauriotapauksissa. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Mitkä tekijät vaikuttavat tulipalon syttymi-seen ja sen kehittymiseen lentokoneessa? Mitä sammutteita käytetään lentokonepalon sam-muttamiseen ja millaisia ominaisuuksia niiltä vaaditaan? Kuinka Ilmavoimien pelastustoimi on toteutettu lentokonepalon sammuttamiseksi? Tutkielmassa tarkasteltiin palotapahtumaa ja sen sammuttamista kirjallisuustutkimuksen avulla ja siinä keskityttiin erityisesti palofysiik-kaan ja paloteknisiin ilmiöihin palamisen sekä palon sammuttamisen aikana. Tutkielmassa selvitettiin myös, kuinka Ilmavoimien pelastustoimi on toteutettu lentokonepalon sammutta-miseksi. Lentopolttoainepalo on liekehtivää palamista. Palamisen perusedellytyksiä ovat riittävä läm-pötila, happipitoisuus, polttoaine ja häiriintymätön kemiallinen reaktio. Nestepaloissa nes-teestä höyrystyy kaasuja, jotka palavat nestepinnan yläpuolella kaasuilmaseoksessa. Lento-polttoainepalon sammuttamiseksi tehokkaimmat sammutusmenetelmät ovat jäähdyttäminen ja tukahduttaminen, joiden avulla pienennetään tulipalon lämpötilaa ja happipitoisuutta. Te-hokkain sammute nestepalojen sammuttamiseksi on vaahto, joka jäähdyttää paloa ja estää nesteestä höyrystyvien kaasujen virtauksen palotapahtumaan. Ilmavoimien pelastustoimintaa ohjataan lakien, asetuksien ja normien avulla. Sotilasilmailun turvallisuudesta huolehtii Sotilasilmailun viranomaisyksikkö, joka määrää Ilmavoimien pe-lastustoimen järjestämisestä. Tukikohdassa on oltava riittävät pelastustoimen resurssit lento-toiminnan aikana. Nämä resurssit määräytyvät pelastustoimintaluokan ja pelastussuunnitel-man mukaisesti. Pelastustoimen on oltava valmiina lentotoiminnan aikana, koska onnetto-muustilanteessa seurausten minimointi edellyttää välittömiä toimenpiteitä. Tukikohdassa ei siis saa aloittaa lentotoimintaa ennen kuin pelastusorganisaation toimintavalmius on varmis-tettu. Pelastustoiminnan ohjeistuksen ja ylläpidon on oltava tarkasti suunniteltua ja toteutet-tua, jotta pelastustoimi kykenee todellisuudessa toteuttamaan sille annetut tehtävät. Pelastus-henkilöstön todelliset kokemukset pelastustoiminnasta ovat vähäisiä, koska onnettomuuksia tapahtuu harvoin. Tämän vuoksi pelastustoiminnan tietoja ja taitoja on ylläpidettävä vuosit-tain harjoittelemalla toimintaa todenmukaisissa harjoitustilanteissa.

Meriturvallisuus käsitteenä Rajavartiolaitoksessa

Tutkimuksen tavoite on selvittää käsitteen meriturvallisuus käyttöä Rajavartiolaitoksen julkaisuissa. Meriturvallisuus on käsite, jota ei ole yleispätevästi määritelty, mutta joka esiintyy useissa eri yhteyksissä niin Rajavartiolaitoksen sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Tutkimuksen tarkoitus on Rajavartiolaitoksen julkaisuja analysoimalla luoda tieto siitä käytetäänkö käsitettä julkaisuissa johdonmukaisesti. Tutkimukseni pääkysymys on: Miten meriturvallisuuden käsite ilmenee rajavartiolaitoksen julkaisuissa ja onko käyttö johdonmukaista? Pääkysymystä tukevia alakysymyksiä ovat miten meriturvallisuuden käsitteen käyttö eroaa kansainvälisesti ja kansallisesti? ja millaisissa yhteyksissä käsitettä käytetään Rajavartiolaitoksen julkaisuissa? Rajavartiolaitoksen julkaisujen osalta lähdeaineisto on haettu Rajavartiolaitoksen sisäisestä verkosta. Lähdeaineisto on kokonaisuudessaan julkista. Muu aineisto on kerätty eri internetlähteistä. Tutkimuksen päätutkimusmenetelmä on perinteinen käsiteanalyysi. Tässä tutkimuksessa käsiteanalyysin tarkoituksena on luoda ymmärrys käsitteelle annettavista tarkoitteista ja merkityksistä. Tutkimuksen teoreettinen pohja luodaan luvussa kaksi tutustumalla Rajavartiolaitoksen ulkopuolisiin lähteisiin ja siihen, miten meriturvallisuus niissä ilmenee. Luvussa kolme analysoidaan tutkittavan käsitteen ilmenemistä Rajavartiolaitoksen julkaisuissa. Tutkimuksessa havaitaan meriturvallisuutta käytettävän käsitteenä laaja-alaisesti niin englanninkielisissä kuin suomenkielisissäkin lähteissä, eikä yleisesti hyväksyttyä määritelmää löydetty. Rajavartiolaitoksen julkaisuissa meriturvallisuuden käsitteen käytön havaitaan jakautuvan karkeasti kolmeen kategoriaan. Nämä käyttötavat ovat: 1. meriturvallisuus osana Rajavartiolaitoksen omaa toimintaa, 2. meriturvallisuus suurempana kokonaisuutena, jossa Rajavartiolaitos yhtenä toimijana ja 3. meriturvallisuus nimistössä. Sisällöllisesti meriturvallisuutta käsittelevissä asiakirjoissa löydettiin yhteneväisyyksiä, mutta yhtenäistä määritelmää ei Rajavartiolaitoksen julkaisuistakaan löytynyt. Tutkimuksessa todetaan, että vaikka meriturvallisuuden käsitteen käyttö ei ole yhtenäistä kaikissa Rajavartiolaitoksen julkaisuissa, ei tämä juuri poikkea Rajavartiolaitoksen ulkopuolisista julkaisuista. Meriturvallisuuden havaitaan olevan laaja-alainen käsite, jonka merkitys määrittyy tapauskohtaisesti muun sisällön perusteella.

Ennakointimenetelmät messujen tulevaisuuden kehittämisessä

Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta siihen voi varautua ja pyrkiä vaikuttamaan. Toimintaympäristön muutokset ovat tänä päivänä entistä nopeampia. Yritysten on kyettävä varautumaan näihin yllättäviin tilanteisiin ja rakennettava toimintansa tulevaisuuden haasteiden voittamiseksi. Tämä diplomityö pyrkii selvittämään, miten suomalaiset yritykset osaavat hyödyntää ennakointimenetelmiä strategiasuunnitte-lussa. Tutkimuksen kohderyhmäksi on valittu Messujärjestäjien Union ry:n jäsenyritykset. Ko. yritykset ovat pääsääntöisesti pk-yrityksiä, joilla on rajalliset resurssit strategiseen suunnitteluun ja ennakointiin. Työn tavoitteena on myös laatia messu-yhtiöille ehdotus niille parhaiten soveltuvista ennakointimenetelmistä. Tämän diplomityön teoriaosuus perustuu laajaan kirjallisuustutkimukseen. Työn empiiristä osaa varten on tutkittu Lahden Messut Oy:n strategia- ja suunnitteluaineistoja sekä toteutettu ko. aiheisiin liittyvä Survey-kyselytutkimus. Tutkimukseen osallistuivat Messujärjestäjien Unionin jäsenyritykset sekä 25 muuta yritystä. Ympäristö on täynnä heikkoja signaaleja. Niiden aikainen tunnistaminen ja analysointi antavat yrityksille lisäaikaa reagoida niiden tuomiin muutoksiin. Ennakoinnin ja ennakointimenetelmien integrointi yritysten strategiseen suunnitteluun antaa merkittävää kilpailuetua ja luo samalla yrityksiin tulevaisuusajattelukulttuurin. Strategisessa suunnittelussa ja tulevaisuuden ennakoinnissa henkilöstön ja asiakkaiden osaamista tulee hyödyntää entistä enemmän. Tämän diplomityön kirjallisuusselvitysten ja empiirisen kyselytutkimuksen perusteella voidaan todeta, että suomalaisten yritysten strategia-ja ennakointiosaaminen ei ole hyvällä tasolla. Jatkossa yritysten on panostettava näihin osaamisalueisiin, jotta maamme kilpailukyky paranisi nykyisestään.

Risteilyohjuksen tuomat muutokset taktisten periaatteiden ilmenemiseen Suomen ilmavoimissa

Suomen ilmavoimat ovat varustamassa F-18C/D Hornet -hävittäjäkalustonsa ilmasta maahan -asejärjestelmillä, mikä tarkoittaa ilmasta maahan -kyvyn palaamista suomalaisille ensimmäistä kertaa vuonna 1947 kirjoitetun Pariisin rauhansopimuksen jälkeen. Yksi kyseisiin asejärjestelmiin lukeutuvista järjestelmistä on tässä tutkielmassa tarkasteltava AGM-158 JASSM -risteilyohjus. Uusi suorituskyky tulee mahdollistamaan Suomen ilmavoimien hävittäjien käyttöperiaatteisiin hyökkäykselliset operaatiot, mutta kalustoresurssien asettamat rajoitukset luovat omat haasteensa toiminnan suunnittelulle. Muutokset tulevat näkymään Suomen ilmavoimien ja koko Puolustusvoimien toiminnassa monella tavalla, mutta tutkielma painottuu pohtimaan uuden suorituskyvyn tuomia muutoksia sodan ajan hävittäjätoimintaan taktisten periaatteiden näkökulmasta. Tutkielman päätutkimuskysymyksenä on: Mitä muutoksia risteilyohjuksen käyttöönotto aiheuttaa taktisten periaatteiden ilmenemiseen Suomen ilmavoimien sodan ajan hävittäjätoiminnassa? Alakysymyksinä pääkysymystä avaamassa ovat: Millaisia ovat Suomen ilmavoimien hävittäjien käyttöperiaatteet sekä miten taktiset periaatteet ilmenevät Suomen ilmavoimien sodan ajan hävittäjätoiminnassa? Tutkimusmenetelmänä käytetään teorialähtöistä sisällönanalyysiä, joten aineisto on kerätty pääpainoisesti kirjallisuudesta. Muina lähteinä toimivat aikaisemmat tutkimukset, lehtiartikkelit, asiakirjat sekä internet. Tutkielmassa käytetyn aineiston perusteella päädytään siihen tulokseen, että hävittäjästä laukaistavan risteilyohjuksen tuomat muutokset Suomen ilmavoimien sodan ajan hävittäjätoimintaan ilmenevät selvimmin aktiivisen toiminnan ja yllätykseen pyrkimisen periaatteina. Muutokset ilmenevät myös päämäärän ja tehtävän selkeyden, voimien vaikutuksen keskittämisen sekä voimien taloudellisen käytön periaatteissa, mutta niiden kohdalla muutokset ovat välillisempiä. Hävittäjien käyttöperiaatteisiin nousevat hyökkäykselliset operaatiot tarkoittavat Suomen ilmavoimien tapauksessa yksittäisiä vastaiskuja vihollisen hyökkäyksen kannalta tärkeisiin kohteisiin sekä muiden puolustushaarojen tukemiseksi suoritettavia operaatioita. Hyökkäyksellisellä toiminnalla edesautetaan todellisen päämäärän saavuttamista, mutta hyökkäyksellisten operaatioiden suorittamisen edellyttäessä edes hetkellistä ilmaherruutta, vaatii kyseisten operaatioiden suorittaminen ensin vihollisen ensi-iskun onnistuneen torjunnan.

A119 Koala –helikopterin yötoiminta nyt ja tulevaisuudessa

Viranomaishelikopteritoiminnassa tulee pyrkiä joustavuuteen, luotettavuuteen ja turvalliseen lentotoimintaan. Näiden lisäksi organisaatiolle osoitettuja resursseja tulee kyetä hyödyntä-mään mahdollisimman optimaalisesti. Yksimoottorisen helikopterin yötoimintaa on harjoitet-tu Vartiolentolaivueessa hyvin vähän, ja kalustopäivityksen myötä sen uudelleenkäsittely on suotavaa. Tutkielma käsittelee A119 Koala –helikopterin yötoimintakyvyn kehitysmahdolli-suuksia Vartiolentolaivueen toiminnassa. Tutkimus on laadullinen, eli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimukseen liittyvä kirjallisuus käsi-tellään aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen lähteenä käytetään paljon erilaisia määräyksiä, asiakirjoja, julkaisuja ja muuta kirjallisuutta, sekä kirjallisuuslähteitä täydennetään asiantuntijahaastatteluin. Tutkija perehtyy myös omatoimisesti tutkimukseen liittyviin seikkoihin seuraamalla Vartiolentolaivueen lentotoimintaa. Tutkimuksen pääpaino on rajavalvontatoimintaan liittyvissä tekijöissä. Koala-helikopterin nykyinen yötoimintakyky on heikko, ja sillä kyetään vain hyvin yksinker-taisiin yölentoihin. Koulutustaso yölentämisen saralla konetyypin ohjaajilla on matala, ja vanhan kaluston mukaiset määräykset ovat edelleen voimassa. Määräykset ovat kuitenkin edelleen aiheellisia, sillä niitä laajentavaa tutkimustyötä ei ole tehty. Yötehtäviä ei kyetä ny-kyisillä valmiuksilla ja määräyspohjalla suorittamaan tehokkaasti. Tutkielman aiheeseen perehtyminen osoitti, että yötoiminnan mahdollistaminen yksimootto-rikalustolla vaatii toiminnan sisällyttämistä operatiiviseen toimintaan, jotta ohjaajille saatai-siin riittävästi kokemusta yötoiminnasta vaativampiin tehtäviin siirtymiseen. Yksinkertaisten yötehtävien, kuten maapartioiden tukitehtävien, lentoturvallisuuden arviointi, lentomenetel-mien laatiminen ja miehistön lisäkoulutus mahdollisimman aikaisessa vaiheessa uraa ovat askeleet kohti yksimoottorikaluston yötoiminnan mahdollistamista.

Valtatie 13 Lappeenranta–Nuijamaa, Ympäristövaikutusten arviointimenettely : Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus) kuuluu ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn (YVA), joka koskee valtatien 13 parantamishanketta Lappeenrannan ja Nuijamaan välillä. YVA-menettely perustuu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettuun lakiin (468/ 1994, muutettu 267/ 1999 ja 458/ 2006) ja sitä täydentävään asetukseen. YVA-menettelyn tavoitteena on tutkia tien parantamisen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia. YVA-menettelyn tarkoituksena on tuottaa tietoa hankkeen eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista päätöksen teon pohjaksi. YVA-menettelyyn liittyy keskeisesti myös kansalaisten osallistuminen ja tiedonsaanti. Hankkeesta vastaava Kaakkois-Suomen ELY-keskus (Liikenne ja infrastruktuuri) tekee päätöksen jatkosuunnitteluun valittavasta vaihtoehdosta YVA-menettelyn päätyttyä syksyllä 2014. Suunnittelun tarkoituksena on selvittää tieosuuden tulevat parantamistarpeet sekä niiden vaikutukset rajaliikenteen lisääntyessä ja tienvarren maankäyttötarpeiden kasvaessa. Suunnittelualue alkaa valtatien 6 länsipuolelta Karjalantieltä (mt 3821) Kalevankadun kiertoliittymästä ja päättyy Nuijamaan raja-asemaan. Suunnittelualue sijaitsee kokonaan Lappeenrannan kaupungin alueella ja parannettavan tien pituus on noin 18 kilometriä. Hankkeesta vastaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on tutkittu kaksi hankevaihtoehtoa: Hankevaihtoehto 1, jossa valtatie 13 parannetaan asetettua tavoitetilaa vastaavaksi korkeatasoiseksi ja laatutasoltaan yhtenäiseksi nelikaistaiseksi eritasoliittymin varustetuksi päätieksi. Hankevaihtoehdossa 2 (0++) tien taso paranee nykyisestä selkeästi, mutta laatutasosta ei muodostu yhtenäistä. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on tunnistettu vaihtoehtojen vaikutukset ympäristöön. Arviointi on tehty asiantuntija-arvioina monipuolisiin lähtötietoihin ja selvityksiin tukeutuen. Vaihtoehtojen välillä ei todettu ympäristövaikutusten kannalta merkittäviä eroa.