Kapitalistinen urbanisaatio ja sen vastarinta

Kirjallisuusarvostelu

Composição florística de veredas no Município de Uberlândia, MG

Foram estudadas quatro comunidades vegetais de veredas no Municipio de Uberlândia, MG, durante dois anos com o objetivo de conhecer sua composição florística. As veredas foram percorridas por meio de trilhas estabelecidas, ao acaso, passando pela borda (local de solo mais seco), meio (solo medianamente úmido) e fundo (solo saturado com água). A freqüência de visitas à cada vereda foi mensal e o material botânico coletado foi incluído no Herbarium Uberlandense (HUFU). A identificação das espécies foi feita utilizando-se chaves analíticas, consultas a especialistas de várias famílias e/ou comparação com exsicatas devidamente identificadas e depositadas nos herbários HUFU, IBGE e UB. No levantamento florístico foram registradas 526 espécies, 250 gêneros e 89 famílias. As cinco famílias com maior número de espécies foram Poaceae (64), Asteraceae (63), Cyperaceae (54), Melastomataceae (27) e Fabaceae (23). Na zona de borda da vereda foram amostradas 361 espécies sendo 168 exclusivas deste ambiente. Um total de 300 espécies ocorreu na zona de meio, sendo 75 exclusivas. Na zona de fundo ocorreu a menor riqueza específica, compreendendo um total de 136 espécies com 52 exclusivas desta área. A grande riqueza florística encontrada nas veredas amostradas deve-se, possivelmente, às diferenças edáficas, especialmente aquelas relacionadas com a umidade.

Occidentalis Americae partis, vel, earum regionum quas Christophorus Columbus primus detexit tabula chorographicae multorum auctorum scriptis ..

Nimeketiedot nimiönkehyksissä

Mutations of androgen receptor gene in Brazilian patients with male pseudohermaphroditism

We describe the identification of point mutations in the androgen receptor gene in five Brazilian patients with female assignment and behavior. The eight exons of the gene were amplified by the polymerase chain reaction (PCR) and analyzed for single-strand conformation polymorphism (SSCP) to detect the mutations. Direct sequencing of the mutant PCR products demonstrated single transitions in three of these cases: G®A in case 1, within exon C, changing codon 615 from Arg to His; G®A in case 2, within exon E, changing codon 752 from Arg to Gln, and C®T in case 3, within exon B, but without amino acid change.

A single-step purification of bothropstoxin-1

Bothrops venoms are complex mixtures of components with a wide range of biological activities. Among these substances, myotoxins have been investigated by several groups. Bothropstoxin-1 (Bthtx-1) is a phospholipase A2-like basic myotoxin from Bothrops jararacussu. The purification of this component involves two chromatographic steps. Although providing a pure material, the association of these two steps is time consuming and a single-step method using high performance chromatography media would be useful. In the present study, we describe a single-step purification method for Bthtx-1. Bothrops jararacussu venom was dissolved in 1 ml buffer. After centrifugation, the supernatant was injected into a Resource-S cation exchange column connected to an FPLC system and eluted with a linear salt gradient. The complete procedure took 20 min, representing a considerable time gain when compared to a previously described method (Homsi-Brandenburgo MI et al. (1988) Toxicon, 26: 615-627). Bthtx-1 purity and identity, assessed by SDS-PAGE and N-terminal sequencing, resulted in a single band with a molecular mass of about 14 kDa and the expected sequence of the first 5 residues, S-L-F-E-L. Although the amount of protein purified after each run is lower than in the previously described method, we believe that this method may be useful for small-scale purifications.

Seudullisen joukkoliikenteen ja siihen tukeutuvan pyöräilyn ja jalankulun laatukäytävät : Joensuun kaupunkiseutu

Työssä kartoitetaan, miten joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun laatukäytävät näkyvät valtakunnan, maakunnan ja Kuopion kaupunkiseudun strategioissa sekä millaisia yleisiä ominaisuuksia ja vaatimuksia laatukäytäville on määritelty. Laatukäytävien määrittelyssä on otettu huomioon seudun joukkoliikennesuunnitelmassa esitetyt uudet linjastoratkaisut, joukkoliikenteen nykyinen vuorotarjonta, seutu-, kauko- ja kaupunkiliikenteen mahdollisimman hyvä kohtaaminen, seudun kevyen liikenteen strategiassa esitetyt kevyen liikenteen laatukäytävät, väestön sijoittuminen sekä nykyisen joukkoliikenteen ja pyöräilyn reittien fyysinen tila. Joensuun seudun seutu- ja kaukoliikenteen joukkoliikenteen laatukäytävä rajautuu pohjoisessa Kontiolahden linja-autoasemalle ja etelässä Niittylahteen. Lännessä laatukäytävä päättyy Honkalammelle. Joukkoliikenteen vaikutusalueella olevat pyöräilyn ja jalankulun laatukäytävät kulkevat pääsääntöisesti joukkoliikenteen laatukäytävien varsia pitkin. Pyöräilyn ja jalankulun laatukäytävät sisältyvät myös seudun kevyen liikenteen strategian yhteydessä määriteltyihin laatukäytäviin lukuun ottamatta Joensuun keskustan kohtaa, jossa laatukäytäväratkaisut noudattavat osittain myös keskustan osayleiskaavan ratkaisuja (Rantaraitti, Koskikatu). Joukkoliikenteen laatukäytävien 18 solmupisteelle on määritelty pääasiassa matkaketjujen sujuvuutta ja turvallisuutta edistäviä toimenpiteitä, joiden arvon arvioidaan olevan yhteensä 615 000 euroa. Toimenpiteet on ryhmitelty kolmeen luokkaan: helposti ja nopeasti toteutettavat toimenpiteet, sähköisen informaation kehittäminen sekä kalliit ja suunnittelua vaativat toimenpiteet. Pyöräilyn ja jalankulun laatukäytävien kymmenen toimenpidekokonaisuutta sisältävää kehittämishanketta on ryhmitelty niin ikään kolmeen eri luokkaan, jotka ovat helposti ja nopeasti toteutettavat toimenpiteet, olemassa olevan väylän tai rakenteen tason parantaminen sekä uuden infrastruktuurin rakentaminen. Näiden toimenpidekokonaisuuksien arvon arvioidaan olevan yhteensä yli 4 miljoonaa euroa ilman Joensuun keskustaan tehtäviä toimenpiteitä. Minimitavoite on, että kaikki suunnitelmassa esitetyt ensimmäisen prioriteettiluokan toimenpiteet toteutuisivat nopeasti. Hankkeen toivotaan edistävän kestäviä liikennemuotoja edistävien hankkeiden käynnistymistä Kuopion kaupunkiseudulla sekä parantavan yleisestikin asenteita joukkoliikennettä, pyöräilyä ja jalankulkua kohtaan. Kestävien liikkumismuotojen yhtäaikaisella kehittämisellä tavoitellaan joukkoliikenteestä, pyöräilystä, kävelystä, kulkutapojen muodostamista matkaketjuista ja niiden sekakäytöstä todellista vaihtoehtoa henkilöauton käytölle.

Characteristic Approach to Predicting Analysts’ Forecast Errors in the Finnish Market

Extensive literature shows that analysts’ forecasts and recommendations are often biased. Thus, it is important for the financial market to be able to recognize this bias to be able to correctly valuate public companies. This thesis uses characteristic approach, which was introduced by So (2013, pp. 615-640), to forecast analysts’ forecast errors and tests if predictable forecast error is fully incorporated into share prices. Data is collected of listed Finnish companies. Thesis’ timeframe spans over ten years from 2004 to 2013 consisting of 788 firm-years. Although there is earlier evidence that the characteristic approach is able to predict analysts’ forecast errors, no support for this is found in the Finnish market. This thesis contributes to the current knowledge by showing that the characteristic approach does not work universally as such but requires development to work especially in the smaller markets.

Plan för hantering av översvämningsriskerna i Lappo ås vattendragsområde för år 2016-2021

En plan för hantering av översvämningsriskerna i Lappo å för åren 2016-2021har utarbetats. I planen presenteras en preliminär bedömning av översvämningsriskerna, kartor över översvämningshotade områden och över översvämningsrisk, bedömning av översvämningsska-dorna, målen för hanteringen av översvämningsriskerna och åtgärder för att förhindra och minska översvämningsriskerna. I riskhanterings-planen presenteras även de berörda parternas och medborgarnas deltagande och hörande under planeringen. Planen för hantering av översvämningsriskerna har beretts i samarbete med översvämningsgruppen för Lappo ås avrinningsområde, NTM-centralen i Södra Öster-botten och Finlands miljöcentral. Skador orsakade av översvämningar i Lappo å kan förebyggas och minskas på många olika sätt. Spektret av åtgärder sträcker sig från planering av markanvändning till att på egen hand skydda sin fastighet och från uppgörande av översvämningsprognoser till operativ be-kämpning av översvämningar. Åtgärderna som presenteras i planen omfattar åtgärder för förebyggande av översvämningar, översväm-ningsskyddsåtgärder, verksamhet vid översvämning, beredskapsåtgärder samt åtgärder efter en översvämning. Tyngdpunkten ligger på förebyggande av skador och beredskap. I planen presenteras effektiverad informationsspridning, så att privata och offentliga aktörer bättre kan bereda sig inför översvämningar också på egen hand. Åtgärder för att kvarhålla översvämningsvatten på avrinningsområdet, framförs bl.a. i skogsområden och torvproduktionsområden som tas ur bruk. Dessutom presenteras en planering av utveckling av användningen av invallningsområdena längs Lappo å så att områdena kunde användas så effektivt som möjligt också vid ovanliga översvämningar. Kommu-ner, invånare och invallningsföretag i Lappo ås ådal samt NTM-centralen har en central roll vid genomförandet av åtgärder för hantering av översvämningsrisker. Planen baserar sig på lagen om översvämningsrisker och vid utarbetandet har man utnyttjat den preliminära bedömningen av översväm-ningsrisker i vattendragsområdet, översvämningskartor och befintliga dokument om hantering av översvämningsrisker. Förslaget till plan har varit på remiss och alla har haft möjlighet att presentera sina åtgärder om planen. Jord- och skogsbruksministeriet har godkänt planen i december 2015. Planen granskas enligt behov senast år 2021.

Le Petit journal. Supplément du dimanche

1897/10/17 (Numéro 361).

Le Petit journal. Supplément du dimanche

1902/08/31 (Numéro 615).