Caracterização molecular de DNA de Delta papillomavirus bovino (BPV1, 2 e 13) em sarcoides equinos

Resumo:Sarcoides são tumores fibroblásticos, considerados os tumores de pele mais comuns em pele de equinos e que raramente apresentam regressão espontânea. Papilomavírus bovino (BPV) tipos 1 e 2 são relacionados com a patogenia do sarcoide e, provavelmente, o BPV tipo 13 (BPV13), recentemente descrito, também pode estar associado com a formação dessa lesão. Neste estudo, 20 amostras de lesões cutâneas, sendo 12 constituídas por tecidos frescos e 8 amostras de tecido fixado em formalina e embebido em parafina, provenientes de 15 cavalos foram utilizadas para a identificação do DNA de BPV. A análise histopatológica (HE) confirmou todas as lesões como sarcoide. Para a amplificação do DNA de papilomavírus (PV) foram realizadas três reações de PCR. Como triagem, os primers IFNR2/IDNT2 foram utilizados para amplificar um fragmento da ORF L1 do PV. O segundo par de primersutilizado é complementar a sequência dos genes E5 e L2 de BPVs 1, 2 e 13. O terceiro par de primers(FAP59/FAP64) utilizado tem o gene L1 como alvo. A primeira e a segunda PCRs permitiram amplificar produtos em todas as amostras avaliadas. Entretanto, na terceira reação, na qual foram utilizados os primers FAP, foi possível amplificar produtos com tamanho molecular esperado somente nas amostras constituídas por tecidos frescos. O sequenciamento de nucleotídeos e as análises filogenéticas realizadas nos fragmentos E5L2 resultaram na identificação de BPV1, 2 e 13 em 14 (70%), 2 (10%) e em 4 (20%) amostras de sarcoides, respectivamente. As amostras de sarcoides de um dos animais continha somente o DNA de BPV1. Entretanto, nas amostras provenientes do segundo cavalo foi possível identificar o DNA de três tipos de Deltapapillomavirus bovino (BPV1, 2 e 13) em lesões distintas. Este estudo ratifica a presença do DNA de BPV1, 2 e 13 em lesões de sarcoides em equinos, além de identificar três tipos de BPVs em um mesmo animal e descrever pela primeira vez no Brasil a presença de BPV1 e 2 nesse tipo de lesão.

Sijoituskiinteistöjen arvostaminen suomalaisten pörssiyritysten IFRS-konsernitilinpäätöksissä : IFRS 13 -standardin voimaantulon vaikutus tilinpäätösraportointiin

Yritysten ja sijoitustoiminnan kansainvälistyminen ovat luoneet tarpeen vertailla eri maissakin toimivien yritysten tilinpäätöksiä keskenään. IFRS-standardit täyttävät tämän tarpeen määrittämällä viitekehyksen tilinpäätösten yhdenmukaiseen ja vertailukelpoiseen laatimiseen. IFRS-tilinpäätöksen ensisijaisena tehtävänä on esittää yrityksen taloudellinen asema ja vasta toissijaisena tehtävänä on tuloksen kuvaaminen. Siten IFRS-tilinpäätökset suosivat omaisuus- ja velkaerien määrittämistä tilinpäätöspäivän mukaiseen käypään arvoon. Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan joko tilikauden voitoksi tai tappioksi. Erityisesti sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutokset voivat vaikuttaa merkittävästi tilikauden tulokseen. Sijoituskiinteistöjen esittämistä IFRS-tilinpäätöksessä sääntelee sijoituskiinteistöjä koskeva IAS 40 -standardi ja vuoden 2013 tilinpäätöksiin voimaantuleva käyvän arvon laskentaa koskeva IFRS 13 -standardi. Sijoituskiinteistöt voidaan arvostaa taseessa joko hankintamenomallin mukaisesti tai käypään arvoon. Sijoituskiinteistöjen käypä arvo tulee kuitenkin esittää liitetiedoissa vaikka sovellettaisiin hankintamenoon perustuvaa mallia. Tässä tutkimuksessa tutkitaan sijoituskiinteistöjen esittämistä IAS 40 -standardin vaatimalla tavalla ja IFRS 13 -standardin vaikutuksia tilinpäätösraportointiin. Tutkimuksen teoriaosuudessa tutkitaan sijoituskiinteistöjen tilinpäätösraportointia ja arvostamista säänteleviä standardeja. Lisäksi tutkitaan kiinteistöjen arvostusmenetelmiä ja käyvän arvon laskennan kohtaamaa kritiikkiä. Tutkimuksessa käytetään empiirisenä aineistona suomalaisten pörssiyritysten vuoden 2012 konsernitilinpäätöksiä. Tutkimus on laadullinen ja tarkoituksena on kuvailla kokonaisvaltaisesti sijoituskiinteistöjen arvostamista sekä tilinpäätösraportointia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kiinteistösijoitusalan yhtiöt noudattavat standardien vaatimuksia muiden toimialojen yhtiöitä paremmin. IFRS 13 - standardi tulee lisäämään käyvän arvon tilinpäätösraportointia esimerkiksi vaatimalla käypien arvojen hierarkiatasojen esittämistä. Suomalaiset pörssiyhtiöt suosivat sijoituskiinteistöjen arvostuksessa tuottoarvomenetelmää. Tutkijan mielestä on tulkinnanvaraista, mille hierarkiatasolle kassavirtalaskennalla arvostetut sijoituskiinteistöt luokitellaan. IFRS 13 -standardin myötä yritysjohto joutuu tarkoin harkitsemaan, mitä liitetietoja tilinpäätöksessä tulee esittää, jotta siitä saa riittävän kuvan sijoituskiinteistöjen arvostukseen vaikuttavista tekijöistä.

Kammerkonzert für Cembalo und 13 Streicher

Soitinnus: cembalo, jouset.

Open Repositories 2014 9. - 13.6. Helsingissä

Jyrki Ilvan esitys Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalvelujen järjestämässä Asiantuntijaseminaarissa 29.4.2014 Helsingissä.

Valtatie 13 Lappeenranta–Nuijamaa, Ympäristövaikutusten arviointimenettely : Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus) kuuluu ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn (YVA), joka koskee valtatien 13 parantamishanketta Lappeenrannan ja Nuijamaan välillä. YVA-menettely perustuu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettuun lakiin (468/ 1994, muutettu 267/ 1999 ja 458/ 2006) ja sitä täydentävään asetukseen. YVA-menettelyn tavoitteena on tutkia tien parantamisen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia. YVA-menettelyn tarkoituksena on tuottaa tietoa hankkeen eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista päätöksen teon pohjaksi. YVA-menettelyyn liittyy keskeisesti myös kansalaisten osallistuminen ja tiedonsaanti. Hankkeesta vastaava Kaakkois-Suomen ELY-keskus (Liikenne ja infrastruktuuri) tekee päätöksen jatkosuunnitteluun valittavasta vaihtoehdosta YVA-menettelyn päätyttyä syksyllä 2014. Suunnittelun tarkoituksena on selvittää tieosuuden tulevat parantamistarpeet sekä niiden vaikutukset rajaliikenteen lisääntyessä ja tienvarren maankäyttötarpeiden kasvaessa. Suunnittelualue alkaa valtatien 6 länsipuolelta Karjalantieltä (mt 3821) Kalevankadun kiertoliittymästä ja päättyy Nuijamaan raja-asemaan. Suunnittelualue sijaitsee kokonaan Lappeenrannan kaupungin alueella ja parannettavan tien pituus on noin 18 kilometriä. Hankkeesta vastaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on tutkittu kaksi hankevaihtoehtoa: Hankevaihtoehto 1, jossa valtatie 13 parannetaan asetettua tavoitetilaa vastaavaksi korkeatasoiseksi ja laatutasoltaan yhtenäiseksi nelikaistaiseksi eritasoliittymin varustetuksi päätieksi. Hankevaihtoehdossa 2 (0++) tien taso paranee nykyisestä selkeästi, mutta laatutasosta ei muodostu yhtenäistä. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on tunnistettu vaihtoehtojen vaikutukset ympäristöön. Arviointi on tehty asiantuntija-arvioina monipuolisiin lähtötietoihin ja selvityksiin tukeutuen. Vaihtoehtojen välillä ei todettu ympäristövaikutusten kannalta merkittäviä eroa.

Trisomy 13 mosaicism demonstrated only in skin fibroblasts in a patient presenting psychomotor retardation, pigmentary dysplasia and some dysmorphic features

A Brazilian female infant presented delayed psychomotor development, skin pigmentary dysplasia and some dysmorphic features. Chromosome analysis from peripheral blood culture was normal, but the karyotype from skin fibroblasts revealed mosaicism for trisomy 13. This case demonstrates the relevance of performing chromosomal analysis of skin fibroblasts in patients with mental retardation, associated with pigmentary dysplasia of the skin and a normal karyotype in peripheral blood lymphocytes. To our knowledge, it is the first report of trisomy 13 demonstrated only in skin fibroblasts.

Über die Vertheilung der Bewohner Russlands nach Ständen, in den verschiedenen Provinzen: Eingereicht den 13 (25.) Januar 1843; neu bearbeitet im November 1846

Eripainos.

Valtateiden 4 ja 13 parantaminen Huutomäen kohdalla : Äänekoski

Valtatie 4 (E75) on tärkeimpiä päätieyhteyksiä Suomessa ja Etelä- ja Pohjois-Suomen välinen pääyhteys. Tieyhteys on merkittävä raskaan liikenteen kuljetusväylä. Se kuuluu kansainväliseen TEN-T-ydinverkkoon. Valtatiellä 4 on suuri merkitys niin elinkeinoelämän kuljetuksille kuin henkilöliikenteelle. Valtateiden 4 ja 13 liittymä Huutomäen kohdalla muodostaa pullonkaulan liikenteen sujuvuudelle ja on myös liikenneturvallisuuden kannalta riskialtis paikka. Yleissuunnitelman laatiminen valtatiellä 4 Huutomäen liittymän kohdalla perustuu vuonna 2013 laadittuun Valtatien 4 parantamiseen Äänekosken kohdalla alustavaan yleissuunnitelmaan ja ympäristövaikutusten arviointiin. Suunnittelun tilaajana oli Keski-Suomen ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri –vastuualue. Yleissuunnitelma on laadittu konsulttityönä WSP Finland Oy:ssä.

Hereditary motor and autonomic neuronopathy 1 maps to chromosome 20q13.2-13.3

The spinal muscular atrophies (SMA) or hereditary motor neuronopathies result from the continuous degeneration and death of spinal cord lower motor neurons, leading to progressive muscular weakness and atrophy. We describe a large Brazilian family exhibiting an extremely rare, late-onset, dominant, proximal, and progressive SMA accompanied by very unusual manifestations, such as an abnormal sweating pattern, and gastrointestinal and sexual dysfunctions, suggesting concomitant involvement of the autonomic nervous system. We propose a new disease category for this disorder, `hereditary motor and autonomic neuronopathy', and attribute the term, `survival of motor and autonomic neurons 1' (SMAN1) to the respective locus that was mapped to a 14.5 cM region on chromosome 20q13.2-13.3 by genetic linkage analysis and haplotype studies using microsatellite polymorphic markers. This locus lies between markers D20S120 and D20S173 showing a maximum LOD score of 4.6 at D20S171, defining a region with 33 known genes, including several potential candidates. Identifying the SMAN1 gene should not only improve our understanding of the molecular mechanisms underlying lower motor neuron diseases but also help to clarify the relationship between motor and autonomic neurons.

Situationella faktorer i sexuellt utnyttjande av barn modererar effekten på hälsoriskbeteenden : en metaanalys

Sexuellt utnyttjande av barn har ett samband med en högre risk att uppvisa hälsoriskbeteenden, men det är oklart huruvida sambandet modereras av situationella faktorer såsom barnets ålder vid första utnyttjandet, mängden utnyttjande, användning av fysiskt våld, intra- eller extrafamiliär förövare och förekomst av penetration. För att undersöka detta genomfördes en metaanalys, där effekterna på hälsoriskbeteendena alkohol- och drogmissburk, stört ätbeteende och självskadebeteende undersöktes. Empiriska studier skrivna på engelska, som gav tillräckliga data gällande förhållandet mellan nämnda situationella faktorer och hälsoriskbeteenden inkluderades i metaanalysen. Litteratursökningen resulterade i 47 studier, med ett totalt sampel på 19555 individer som utnyttjats sexuellt före 18 års ålder. Små till medelstora modererande effekter hittades för användning av fysiskt våld (r = 0,252; 95 % CI [0,155; 0,345]), mängd (r = 0,107; 95 % CI [0,051; 0,162]) och penetration (r = 0,122; 95 % CI [0,075; 0,169]), där förekomsten av dessa variabler har ett samband med högre risk att uppvisa hälsoriskbeteenden. Effekten av användning av fysiskt våld var endast signifikant för självskadebeteenden. Effekten av mängd och penetration var signifikant för alkohol- och drogmissbruk och självskadebeteenden. Inga effekter hittades för barnets ålder vid första utnyttjandet eller intra- eller extrafamiliär förövare. I föreliggande studie understryks vikten av att ta situationella faktorer i beaktande vid forskning kring sexuellt utnyttjande av barn.