Anita Roddick - Naisyrittäjän tarinoita eettisestä liiketoiminnasta

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella The Body Shopin perustajan Anita Roddickin kahden elämäkertateoksen tarinoita ja tutkia, mitä hän kertoo tarinoissaan naisyrittäjyydestä ja yrityksensä eettisestä liiketoiminnasta. Tarinoita analysoitiin ja verrattiin muuhun tutkimustietoon aiheista. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen ja tutkimuksen metodologiana käytettiin narratiivis-elämäkerrallista tutkimusotetta. Roddickin tarinat yrittäjyydestä ja liiketoiminnan eettisyydestä myötäilivät pääasiallisesti valitsevaa tutkimustietoa. Eroksi löydettiin kuitenkin naisyrittäjälle poikkeuksellinen rohkeus ja halukasvattaa yrityksen liiketoimintaa sen perustamishetkestä lähtien. Erona voidaan pitää myös seikkaa, ettei Roddick korosta tarinoissaan perhettä. Yrityksen yhteiskunnallisissa vas-tuissa The Body Shop on tarinoiden mukaan ollut aina esimerkillinen suunnannäyttäjä ja edelläkävijä.

Tuloskortti, strategia ja tavoitteet, Case: TeliaSonera Finland Oyj, Verkot ja tuotanto -divisioona

Tuloskortti on mittaristo, jonka avulla yritystä johdetaan, tuloksia mitataan, luodaan yrityksen strategia ja asetetaan sekä pitkän että lyhyen aikavälin tavoitteet. Se toimii myös raportoinnin välineenä. Tutkielman teoreettinen tavoite on selvittää miten tuloskorttia voi hyödyntää yrityksen strategian implementoinnissa ja sitä kauttayrityksen sille asettamiin tavoitteisiin pääsemisessä. Tuloskortin avulla ohjataan liiketoimintaa sekä organisaation nykyistä ja tulevaisuuden suorituskykyä. Tuloskortin mittariston tavoitteet johdetaan strategiasta ja toisaalta strategia johdetaan tuloskortin tavoitteista. Hyvätuloskortti kertoo tarinan yrityksen strategiasta ja visiosta. Tutkielman empiirinen osa liittyy caseyrityksen TeliaSonera Finland Oyj:n Verkot ja tuotanto - divisioonassa suoritettuun kyselytutkimukseen. Empiirisenä tavoitteena on tutkia, miten työntekijän asema organisaatiossa vaikuttaa suhtautumisessa tuloskorttiin ja sen avulla suoritettavaan työn ohjaukseen. Miten vastaajat kokevat tuloskortin avulla asetetun yrityksen suunnan sekä tuloksellisuuden mittauksen? Onko näkemyseroja esimiesten ja asiantuntijoiden välillä? Kirjoittaja havaitsi, että kyseiset luokat suhtautuvat varsin yhteneväisesti kysymyksiin. Näkemyseroa ilmenee lähinnä siinä, miten tuloskortin avulla voidaan vaikuttaa ja miten tärkeää se on. Tuloskortti koetaan myös tärkeänä sitouttamisen sekä palkitsemisen välineenä.

Morphologic and molecular characterization of Myrciaria spp species

The jabuticaba tree is considered one of the most typical Brazilian fruit trees. However, few studies of this plant are found in the literature and even its botanical classification is very controversial. The present research reports some comparisons between jabuticaba species, using morphologic (organography) and molecular markers techniques. The morphologic characteristics of the plant used as markers were compared with specimens of the herbaria from São Paulo and Minas Gerais States and with the descriptions reported in the literature. Molecular differences between the species were identified by the use of RAPD markers. The experiment was made in Piracicaba, Jaboticabal and Ituverava municipal districts in São Paulo State, Brazil. Morphologic and molecular differences between the studied plants were identified and four groups of species were defined: Myrciaria cauliflora (Mart.) O. Berg, M. coronata Mattos, M. jaboticaba (Vell.) O. Berg. and Myrciaria phytrantha (Kiaersk.) Mattos. Both molecular and morphologic markers techniques showed to be important tools for the identification of jabuticaba tree species.

II maailmansodan aikaisia lentolehtisiä yms.

TALVI- JA JATKOSODAN SOTAPROPAGANDALEHTISIÄ. Noin 2000 lehtistä vuosilta 1939-1945. Lentolehtisten avulla on levitetty sotapropagandaa Suomen talvi- ja jatkosodan aikana vuosina 1939-1944 rintaman molemmin puolin. Tämä ainutlaatuinen, aikaansa sidottu aineisto kertoo, millaisin sanoin ja kuvin poikkeuksellisissa oloissa pyritään vaikuttamaan ihmisten asenteisiin ja toimintaan. Lentolehtisiä levisi miljoonittain, mutta niitä ei juurikaan saatu kirjastoon vapaakappalelain perusteella. Pääosa lehtisistä on yksityishenkilöiden rintamilta ja muilta tahoilta keräämiä. Lehtisten kunto on jo alun perin ollut huono, ja myös niiden materiaali on heikosti säilyvää paperia. Kokoelmassa on sekä suomalaisten, saksalaisten ja neuvostoliittolaisten levittämiä lehtisiä että heille sekä myös ruotsalaisille ja muille vapaaehtoisille osoitettuja lehtisiä. Varsinaisten lentolehtisten lisäksi on pikkukirjasia, sanomalehtiä, päiväkäskyjä ja virallisia julistuksia. Edustettuna on lukuisia kieliä: venäjä, saksa, ruotsi, suomi, viro, aunuksen ja karjalan kielet sekä muita Neuvostoliitossa käytettyjä vähemmistökieliä. Aineistossa on määrällisesti eniten Neuvostoliitossa painettuja, suomalaisille osoitettuja lentolehtisiä. Aineisto on jaoteltu aihepiireittäin kansioihin: 1. Suomalaisten puna-armeijalle suuntaamia lentolehtisiä. Suurin osa lentolehtisistä on venäjänkielisiä, mutta joukossa on myös muilla kielillä, esimerkiksi karjalan kielellä, laadittuja lentolehtisiä. 2. Neuvostoliittolaisia suomalaisille joukoille tarkoitettuja suomenkielisiä lentolehtisiä. 3. Neuvostoliittolaisia suomalaisille joukoille tarkoitettuja suomenkielisiä lentolehtisiä. 4. Neuvostoliittolaisia suomenkielisiä propagandalehtiä ja -julisteita. 5. Neuvostoliittolaisia puna-armeijan venäjänkielisiä lentolehtisiä. Mukana on myös Itä-Karjalasta sotasaaliina takavarikoituja kaavakkeita. 6. Neuvostoliittolaisia puna-armeijan venäjänkielisiä suurikokoisia lentolehtisiä ja julisteita. Mukana on myös Itä-Karjalasta sotasaaliina takavarikoituja vaali- ja propagandajulisteita. 7. Neuvostoliittolaisia puna-armeijan ruotsin-, saksan- ja vironkielisiä lentolehtisiä. Lentolehtiset on suunnattu suomalaisten joukoissa taisteleville ulkomaalaisille vapaaehtoisille sekä Pohjois-Suomen saksalaisille joukoille. Mukana on myös puna-armeijan sotilailta löydettyjä valkovenäläisiä lentolehtisiä talvisodan ajalta. 8. Neuvostoliittolaisia puna-armeijan ruotsin-, saksan- ja vironkielisiä julisteita sekä suurikokoisia lentolehtisiä. 9. Saksalaisten joukkojen sekä ruotsalaisten vapaaehtoisten lentolehtisiä sekä propagandalehtiä ja -kirjasia. 10. Saksalaisten puna-armeijan sotilaille suuntaamia venäjänkielisiä lentolehtisiä, julisteita sekä propagandalehtiä. Mukana on myös Lapissa olleiden saksalaisjoukkojen jälkeensä jättämää aineistoa.

Wähänen laulu-kirja - [Kansi]

Turku : J. F. Granlund 1864 : Frenckell

Huwi-lauluja Hämehestä - [Kansi]

Helsinki : G. O. Wasenius 1842, J. M. af Tengström

Wårt land - [Pärmen]

Helsingfors : F. Tengström 1848

Twänne sånger : af F. Berndtson ; satte i musik med piano forte af F. Pacius - [Pärmen]

Helsingfors : J. C. Frenckell & Son [1845], F. Tengström

Niin sinua katsoin, neiti - [1]

Ruovesi 1914

Clonagem do camu-camu arbustivo em porta-enxertos de camu-camu arbustivo e arbóreo

O camu-camu (Myrciaria dubia (H.B.K.) McVaugh), espécie frutífera nativa da Amazônia, de porte arbustivo, é propagado, normalmente, por sementes, ocasionando grande variação na entrada em frutificação e no ciclo de produção, bem como no teor de ácido ascórbico (vitamina C) dos frutos. outra espécie de camu-camu, M. floribunda (West ex Willd.) o. Berg, de porte arbóreo, ocorre em menor densidade na região amazônica. O objetivo deste trabalho foi avaliar a eficiência de diferentes métodos de enxertia e a compatibilidade interespecífica entre camu-camu arbustivo e camu-camu arbóreo na fase de formação de mudas de M. dubia. o ensaio foi desenvolvido no período de março a agosto de 2008, no Instituto Nacional de Pesquisas da Amazônia, em Manaus-AM, com delineamento experimental de blocos ao acaso, em esquema fatorial 4 (métodos de enxertia) x 2 (espécies de porta-enxerto), com quatro repetições. M. dubia, como porta-enxerto, apresentou melhor percentual de pegamento de enxertos (78,4%), comparada a M. floribunda (49,3%). os melhores resultados na clonagem de M. dubia foram obtidos pelos métodos de garfagem, em que a parte aérea do porta-enxerto foi removida após 30 dias da enxertia: fenda lateral (89,3%) e lateral com lingueta (79,3%). o menor resultado foi obtido nos métodos de garfagem, em que a parte aérea do porta-enxerto foi removida na ocasião da enxertia: topo em fenda cheia (51,6%) e inglês complicado (31,5%).