The Reality of Neandertal Symbolic Behavior at the Grotte du Renne, Arcy-sur-Cure, France

The question of whether symbolically mediated behavior is exclusive to modern humans or shared with anatomically archaic populations such as the Neandertals is hotly debated. At the Grotte du Renne, Arcy-sur-Cure, France, the Châtelperronian levels contain Neandertal remains and large numbers of personal ornaments, decorated bone tools and colorants, but it has been suggested that this association reflects intrusion of the symbolic artifacts from the overlying Protoaurignacian and/or of the Neandertal remains from the underlying Mousterian.

Social sensing for psychology: Automated interpersonal behavior assessment

In this article, we show how the use of state-of-the-art methods in computer science based on machine perception and learning allows the unobtrusive capture and automated analysis of interpersonal behavior in real time (social sensing). Given the high ecological validity of the behavioral sensing, the ease of behavioral-cue extraction for large groups over long observation periods in the field, the possibility of investigating completely new research questions, and the ability to provide people with immediate feedback on behavior, social sensing will fundamentally impact psychology.

Quantifying insufficient coping behavior under chronic stress. A cross-cultural study of 1,303 students from Italy, Spain, and Argentina.

The question of how to quantify insufficient coping behavior under chronic stress is of major clinical relevance. In fact, chronic stress increasingly dominates modern work conditions and can affect nearly every system of the human body, as suggested by physical, cognitive, affective and behavioral symptoms. Since freshmen students experience constantly high levels of stress due to tight schedules and frequent examinations, we carried out a 3-center study of 1,303 students from Italy, Spain and Argentina in order to develop socioculturally independent means for quantifying coping behavior. The data analysis relied on 2 self-report questionnaires: the Coping Strategies Inventory (COPE) for the assessment of coping behavior and the Zurich Health Questionnaire which assesses consumption behavior and general health dimensions. A neural network approach was used to determine the structural properties inherent in the COPE instrument. Our analyses revealed 2 highly stable, socioculturally independent scales that reflected basic coping behavior in terms of the personality traits activity-passivity and defeatism-resilience. This replicated previous results based on Swiss and US-American data. The percentage of students exhibiting insufficient coping behavior was very similar across the study sites (11.5-18.0%). Given their stability and validity, the newly developed scales enable the quantification of basic coping behavior in a cost-efficient and reliable way, thus clearing the way for the early detection of subjects with insufficient coping skills under chronic stress who may be at risk of physical or mental health problems.

Nonverbal social sensing in action: Unobtrusive recording and extracting of nonverbal behavior in social interactions illustrated with a research example

Nonverbal behavior coding is typically conducted by "hand". To remedy this time and resource intensive undertaking, we illustrate how nonverbal social sensing, defined as the automated recording and extracting of nonverbal behavior via ubiquitous social sensing platforms, can be achieved. More precisely, we show how and what kind of nonverbal cues can be extracted and to what extent automated extracted nonverbal cues can be validly obtained with an illustrative research example. In a job interview, the applicant's vocal and visual nonverbal immediacy behavior was automatically sensed and extracted. Results show that the applicant's nonverbal behavior can be validly extracted. Moreover, both visual and vocal applicant nonverbal behavior predict recruiter hiring decision, which is in line with previous findings on manually coded applicant nonverbal behavior. Finally, applicant average turn duration, tempo variation, and gazing best predict recruiter hiring decision. Results and implications of such a nonverbal social sensing for future research are discussed.

Hire me: Computational inference of hirability in employment interviews based on nonverbal behavior

Understanding the basis on which recruiters form hirability impressions for a job applicant is a key issue in organizational psychology and can be addressed as a social computing problem. We approach the problem from a face-to-face, nonverbal perspective where behavioral feature extraction and inference are automated. This paper presents a computational framework for the automatic prediction of hirability. To this end, we collected an audio-visual dataset of real job interviews where candidates were applying for a marketing job. We automatically extracted audio and visual behavioral cues related to both the applicant and the interviewer. We then evaluated several regression methods for the prediction of hirability scores and showed the feasibility of conducting such a task, with ridge regression explaining 36.2% of the variance. Feature groups were analyzed, and two main groups of behavioral cues were predictive of hirability: applicant audio features and interviewer visual cues, showing the predictive validity of cues related not only to the applicant, but also to the interviewer. As a last step, we analyzed the predictive validity of psychometric questionnaires often used in the personnel selection process, and found that these questionnaires were unable to predict hirability, suggesting that hirability impressions were formed based on the interaction during the interview rather than on questionnaire data.

The Political Communication of Independent Regulatory Agencies

Since independent regulatory agencies (IRAs) became key actors in European regulatory governance in the 1990s, a significant share of policy-making has been carried out by organizations that are neither democratically elected nor directly accountable to elected politicians. In this context, public communication plays an important role. On the one hand, regulatory agencies might try to use communication to raise their accountability and thereby to mitigate their democratic deficit. On the other hand, communication may be used with the intent to steer the behavior of the regulated industry when more coercive regulatory means are unfeasible or undesirable. However, empirical research focusing directly on how regulators communicate is virtually non-existent. To fill this gap, this paper examines the public communication of IRAs in four countries (the United Kingdom, Germany, Ireland, and Switzerland) and three sectors (financial services, telecommunications, and broadcasting). The empirical analysis, based on qualitative interviews and a quantitative content analysis, indicates that the organization of the communication function follows a national pattern approach while a policy sector approach is helpful for understanding the use of communication as a soft tool of regulation.

Lajittumisen dynamiikka epäpuhtauksien ja kuitujen painelajittelussa

Viimevuosina kuvantamistekniikat ovat kehittyneet huomattavasti. Näiden uusien tekniikoiden avulla voidaan tarkastella erilaisia prosesseja aiempaa tarkemmin. Painelajittelun teoriat perustuvat pääasiassa makrotason mittauksien pohjalta tehtyihin matemaattisiin malleihin, ja itse lajittumistapahtumaa ei ole aiemmin päästy kovinkaan tarkasti havainnoimaan. Tämän työn tavoitteena olikin selvittää lajittumistapahtumaa uuden kuvantamistekniikan avulla. Työn kirjallisuusosassa esiteltiin lyhyesti painelajitin ja sen toiminta. Myös painelajittelun perusteoriat käytiin lyhyesti läpi. Teoriaosan pääpaino oli lajittumistapahtumassa ja siihen vaikuttavissa tekijöissä. Lisäksi teoriaosassa esiteltiin teollisen painelajittelun nykytilannetta, työtä varten tehdyn esiselvityksen pohjalta. Lajitinsimulaattorikoeajoissa selvitettiin kuitujen ja roskapartikkelien käyttäyty-mistä painelajittimessa kuvantamisen avulla. Kuvauksissa keskityttiin rakosihdin raon tapahtumiin, sekä sihtipinnan tapahtumiin. Kuvamateriaalista laskettiin kuitujen ja roskien liikenopeuksia lankasihtiprofiilin raossa, sekä sihdin pinnalla. Lisäksi tutkittiin kehänopeuden, tuotannon ja sakeuden vaikutusta liike-nopeuksiin. Kuvamateriaalista pyrittiin myös havainnoimaan mahdollista kuitujen takaisinvirtausta. Kuvantamisella saatiin uutta tietoa kuitujen ja roskapartikkelien liikkeestä painelajittimessa. Tuloksista kävi muun muassa ilmi, että roottorin elementin pienimmän välyksen kohdalla akseptoituu huomattava määrä massaa. Tämä selittyy sillä, että pienimmän välyksen kohta tuottaa huomattavan positiivisen painepulssin. Kuitujen ja roskapartikkelien nopeudet raossa noudattelivat muutenkin hyvin selkeästi elementin tuottamaa painepulssia. Lisäksi kuvamateriaalista havaittiin, että sihdin raon suulle kertyy profiilin korkuinen kuituflokki. Koko sihdin peittävää kuitumattoa ei havaittu.

Virtausjakauman kokeellinen määritys levylämmönsiirtimissä

Diplomityön tavoitteena oli kokeellisen tutkimuksen keinoin selvittää juotettujen levylämmönsiirtimien levypakkarakenteessa virtausten käyttäytyminen ja jakautuminen sekä löytää ideoita ja kehitysehdotuksia levylämmönsiirtimen levypakan ja levyprofiilin kehittämiseksi. Kokeellinen tutkimus suoritettiin Oy Danfoss Ab LPM:n levylämmönsiirtimien tutkimuslaboratoriossa. Virtausjakauman tutkimusta varten suunniteltiin ja valittiin tutkimuslaitteisto, joka koostui termoelementtiantureista, tiedonkeruulaitteistosta sekä ohjelmistosta. Lämmönsiirtimistä mitattiin ensiö- ja toisiopuolen tilavuusvirrat ja painehäviöt sekä lämpötilat ennen ja jälkeen lämmönsiirtimen. Tutkimuslaitteiston avulla mitattiin lämpötiloja lämmönsiirtimen sisältä levyväleistä. Mittaukset suoritettiin neljällä levypakkarakenteella useilla massavirran arvoilla. Mittaustuloksista määritettiin levylämmönsiirtimien lämpö- ja virtaustekniset ominaisuudet nesteen Reynoldsin luvun funktiona sekä selvitettiin nesteen virtausjakaumat. Mittaustuloksien perusteella laskettuja virtausjakauman arvoja verrattiin teorian mukaan laskettuihin jakaumiin. Mitatuista siirtimistä lasketut massavirrat viittaavat siihen, että suurin osa nesteestä virtaa siirtimien keskeltä tai lähempää loppupäätä kuin alkupäästä. Teorian mukaan suurin nestemäärä virtaisi siirtimen alkupäästä vähentyen tasaisesti kohti levypakan loppupäätä. Teorian mukaiselle virtausjakaumalle ja lasketuille jakaumille ei löydetty yhteyttä. Tutkimuksessa havaittiin suuria, jopa yli 20 asteen, lämpötilaeroja levyväleistä ulostulevissa virtauksissa. Levyvälien virtauksen käyttäytymisen ja jakautumisen tutkiminen nähdäänkin levypakan pitkittäistä kehittämistä suurempana mielenkiinnon ja kehittämisen kohteena.

Premières évidences de la validité de l'échelle de désengagement moral pour des actes discriminatoires (Initial evidence of the validity of a scale on moral disengagement in discriminatory behavior)

De nombreuses études ont mis en évidence le fait que les individus étaient prêts à commettre des actes discriminatoires pour autant qu'ils puissent les justifier (Crandall & Eshleman, 2003). Nous proposons de contribuer à la compréhension de ce phénomène grâce au concept de désengagement moral pour des actes discriminatoires (DMD). Nous définissons le désengagement moral comme le fait de justifier ses propres actes immoraux de manière à les rendre acceptable. Ce concept trouve ses origines dans les travaux de Bandura et al. (1996) portant sur les comportements agressifs chez des enfants. Il se compose de huit mécanismes (p.ex. le déplacement de responsabilité). Notre recherche dépasse le cadre théorique développé par Bandura et al. pour inscrire le désengagement moral dans le champ de la discrimination intergroupe. De plus, en conceptualisant le désengagement moral comme une différence individuelle, nous proposons également de présenter les premières étapes du développement d'une échelle permettant de mesurer le DMD. L'échelle de DMD a été développée en trois étapes en suivant la procédure proposée par Hinkin (1998). Tout d'abord, une liste de 72 items a été générée suivant une méthode déductive. Puis, suite à une étude (n = 13) portant sur la cohérence des items vis-à-vis du concept et de ses mécanismes, cette liste a été réduite à 40 items (5 par mécanisme). Enfin, 118 étudiants universitaires ont participé à une étude dans le but de mener des analyses factorielles (exploratoire et confirmatoire), ainsi que de tester les validités convergente, divergente et prédictive de l'échelle. La première partie de cette étude se composait de différentes échelles (p.ex. mesure de personnalité, préjugés anti-immigrés, etc.). La seconde partie de l'étude était une expérience portant sur l'évaluation d'idées de méthodes de sélection (discriminatoire versus méritocratique) des étudiants suisses et étrangers à l'université, ayant pour but de réduire la surpopulation dans les salles de cours. Les résultats obtenus sont prometteurs pour le développement de l'échelle, autant du point de vue de sa structure (p.ex. α = .82) que de sa validité. Par exemple, plus le niveau de DMD des participants était élevé, plus ils étaient favorables à une méthode de sélection discriminatoire des étudiants à l'université. L'ensemble des résultats sera présenté durant la conférence. Nous discuterons également des potentielles contributions de cette échelle pour de futurs projets de recherche. Référence : Bandura, A., Barbaranelli, C., Caprara, G. V., & Pastorelli, C. (1996). Mechanisms of moral disengagement of the exercise of moral agency. Journal of Personality and Social Psychology, 71 (2), 364-374. Crandall, C. S., & Eshleman, A. (2003). The Justification-suppression model of the expression and experience of prejudice. Psychological Bulletin, 129 (3), 414-446. Hinkin, T. R. (1998). A brief tutorial on the development of measures for use un survey questionnaires. Organizational Research Methods, 1 (1), 104.121.

Chaos in human behavior: the case of work motivation

This study considers the complex dynamics of work motivation. Forty-eight employees completed a work-motivation diary several times per day over a period of four weeks. The obtained time series were analysed using different methodologies derived from chaos theory (i.e. recurrence plots, Lyapunov exponents, correlation dimension and surrogate data). Results showed chaotic dynamics in 75% of cases. The findings confirm the universality of chaotic behavior within human behavior, challenge some of the underlying assumptions on which work motivation theories are based, and suggest that chaos theory may offer useful and relevant information on how this process is managed within organizations.

Does evolution lead to maximizing behavior?

A long-standing question in biology and economics is whether individual organisms evolve to behave as if they were striving to maximize some goal function. We here formalize this "as if" question in a patch-structured population in which individuals obtain material payoffs from (perhaps very complex multimove) social interactions. These material payoffs determine personal fitness and, ultimately, invasion fitness. We ask whether individuals in uninvadable population states will appear to be maximizing conventional goal functions (with population-structure coefficients exogenous to the individual's behavior), when what is really being maximized is invasion fitness at the genetic level. We reach two broad conclusions. First, no simple and general individual-centered goal function emerges from the analysis. This stems from the fact that invasion fitness is a gene-centered multigenerational measure of evolutionary success. Second, when selection is weak, all multigenerational effects of selection can be summarized in a neutral type-distribution quantifying identity-by-descent between individuals within patches. Individuals then behave as if they were striving to maximize a weighted sum of material payoffs (own and others). At an uninvadable state it is as if individuals would freely choose their actions and play a Nash equilibrium of a game with a goal function that combines self-interest (own material payoff), group interest (group material payoff if everyone does the same), and local rivalry (material payoff differences).