A systematic study of the brain base arteries in the rabbit (Oryctolagus cuniculus)

The brains of 30 New Zealand rabbits (Oryctolagus cuniculus) were injected with red stained latex. The arteries of the ventral surface of the brain were systematized on the right (R) and on the left (L) side with the respective percentage of appearance: the aortic arch emitted the braquicephalic trunk and the left subclavian artery (83.3%); or the braquicephalic trunk, the left common carotid artery and the left subclavian artery (16.7%). The braquicephalic trunk emitted the right and the left common carotid arteries and the right subclavian artery (83.3%); or the right common carotid artery and the right subclavian artery (16.7%). The common carotid arteries were divided into external and internal carotid arteries (96.7% on the R, 100% on the L.). The internal carotid artery to the R was present (96.7%) and absent (3.3%), and to the L, was present (100%). The rostral choroidal artery to the R was collateral branch of the rostral branch of the internal carotid artery (83.3%), collateral branch of caudal branch of the internal carotid artery (16.7%), and to the L was collateral branch of the rostral branch of the internal carotid artery (93.3%), collateral branch of the caudal branch of the internal carotid artery (6.7%). The middle cerebral artery to the R and to the L was single (80%) and double (20%). The rostral cerebral artery to the R had middle caliber (90%), thin caliber (6.7%) and too thin caliber (3.3%), and to the L had middle caliber (76.7%), thin caliber (16.7%) and too thin caliber (6.7%). The internal ethmoidal artery was absent (73.3%), present and single (26.7%). The caudal cerebral artery to the R was single (66.7%), double (26.7%) and triple (6.7%), and to the L was single (63.3%) and double (36.7%). The terminal branches of the right and left vertebral arteries were present (100%, and formed the basilar artery (100%). The ventral spinal artery was present (100%). The caudal cerebellar artery, to the R was single (43.3%), single with labyrinthic artery isolated (26.7%) and double (30%), and to the L was single (50%), single with labyrinthic artery isolated (6.7%), double (40%) and triple (3.3%). The trigeminal artery to the R and to the L was present (100%). The rostral cerebellar artery to the R was single (53.3%) and double (46,7%), and to the L was single (63.3%) and double (36.7%). The rabbit's cerebral arterial circle was caudally closed (100%) and rostrally closed (93.3%) or opened (6.7%). The brain was supplied by the vertebral-basilar and carotid systems.

Morfometria do coração e dos vasos da base e sua implicação no mergulho em Chelonia mydas

Objetivou-se caracterizar a morfologia das câmaras cardíacas e das artérias aortas e pulmonares da espécie Chelonia mydas. Foram avaliados 11 espécimes de C. mydas mortas coletadas no litoral do estado do Rio Grande do Norte, Brasil. Os animais foram necropsiados para a obtenção do coração, fragmentos das artérias aorta e pulmonares direita e esquerda. Os vasos adquiridos foram fixados em formol e submetidos ao processamento histológico de rotina e coloração com Técnica de Verhoff modificada. Enquanto, do coração, os parâmetros largura, altura base-ápice e a circunferência ventricular foram mensurados por meio do paquímetro. Nessa espécie a microscopia das artérias pulmonares e artérias aortas variaram de acordo com o antímero. A maior espessura relativa do Cavum Venosum (CV) auxilia no bombeamento cardíaco durante o mergulho e sua menor espessura direita é uma vantagem para a dilatação ventricular durante a imersão profunda enquanto que a quantificação das lâminas elásticas e fibras musculares da túnica média das artérias aortas e pulmonares direita e esquerda comprovaram que a túnica média das aortas predomina o componente elástico vs. muscular, entretanto, nas artérias pulmonares o componente elástico não-predomina. Essa angioarquitetura pode estar relacionada com a capacidade de mergulho, favorecendo um maior aproveitamento do sangue oxigenado armazenado previamente durante o período de apneia.

”Erilaisuus… niin sen kohtaamisessa niin olis kyl sitten opeteltavaa” : tutkimus yksilön tasa-arvokokemuksista työpaikalla miesvaltaisella alalla

Tavoite tasa-arvoisesta työelämästä on Suomessa vielä saavuttamatta. Vaikka yrityksien velvoitteita tasa-arvon edistämiseksi on lisätty, ovat muun muassa työtehtävien eriytyminen ja palkkaerot edelleen hyvin yleisiä haasteita työpaikoilla. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista ja yksilön tasa-arvokokemuksia miesvaltaisella alalla toimivassa toimeksiantoyrityksessä. Tutkimusongelmiin pyrittiin vastaamaan menetelmien triangulaatiota käyttäen. Kyselyllä selvitettiin, missä määrin eri osa-alueisiin ollaan tyytyväisiä ja missä olisi kehitettävää. Lisäksi tarkasteltiin, miten näkemykset miesten ja naisten välillä erosivat. Kyselyllä saadun yleiskuvan jälkeen haastatteluilla pyrittiin lisäämään ymmärrystä tasa-arvon merkityksestä ja yksilön tasa-arvon kokemuksen rakentumisesta. Kyselyaineistoa analysoitiin ensin yleisesti, minkä jälkeen etsittiin eroja taustamuuttujien eri ryhmissä ristiin- ja keskiarvotaulukointia käyttämällä. Taustamuuttujista keskityttiin erityisesti sukupuoleen. Haastatteluaineistoa ja kyselyn avoimia vastauksia analysoitiin teema-analyysillä. Lisäksi huomiota kiinnitettiin käytettyihin ilmaisuihin ja kielikuviin. Toimeksiantoyrityksessä havaittiin suomalaisyrityksille tyypillisiä haasteita. Niitä olivat muun muassa kokemukset palkkauksen epäoikeudenmukaisuudesta, töiden eriytyminen sukupuolittain, etenemismahdollisuuksien vähäisyys ja eriarvoisuuden kokemukset tiedonsaannissa. Onnistumisen kokemukset työn ja perheen yhdistämisessä olivat toimeksiantoyrityksessä verrattain hyvin yleisiä. Naiset kokivat sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuvan miehiä heikommin lähes kaikilla osaalueilla. Tästä huolimatta iso osa naisista ei halunnut lisää naisia alalle. Tasa-arvosta avoimesti keskusteltaessa haastateltavat peilasivat näkemyksiään usein ympäröivään toimialaan ja yhteiskuntaan. Työpaikan tasa-arvoisuuteen liitettiin käsitteet oikeudenmukaisuudesta ja erilaisuuden kohtaamisesta. Haastatteluissa korostui selkeästi eri henkilöstöryhmien välinen tasa-arvo. Yksilön tasa-arvokokemuksen rakentumista tarkasteltaessa päädyttiin kolmeen pääteemaan: kulttuuri ja perinteet, johto ja lähin esimies sekä yksilön oma asenne ja vastuu. Toimialan ja työpaikan kulttuuriin ja perinteisiin suhtauduttiin ristiriitaisesti. Osaksi toivottiin vanhoista ajattelumalleista tiedostumista, toisaalta yksilöltä edellytettiin maskuliiniseen kulttuuriin sopeutumista. Johdon ja erityisesti lähimmän esimiehen asenteiden ja kyvyn objektiiviseen osaamisen arviointiin nähtiin vaikuttavan keskeisesti tasa-arvon toteutumiseen. Lisäksi yksilöllä itsellään nähtiin olevan vaikutusmahdollisuuksia omaan palkkaansa ja työtehtäviinsä. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että myös naiset pitivät yllä maskuliinista kulttuuria. Vastuu tasa-arvon toteutumisesta onkin koko yrityksen henkilöstöllä.

Acid-base balance of dairy cows and its relationship with alcoholic stability and mineral composition of milk

This study aimed to associate the occurrence of acid-base disorders with the alcoholic stability of milk from animals in the field, and to evaluate differences between the mineral composition of milk that was both stable and unstable in alcohol. The sample comprised 96 dairy cows, where the milk and blood of each corresponding animal was collected. The mineral composition of stable and unstable milk in alcohol was different and may be related to acid-base disturbances. The average amount of phosphate was lower in the milk that was unstable in alcohol, while potassium was greater. Frequency of the alcoholically unstable milk cases was higher in the cows with acid-base disturbances. Respiratory alkalosis was the disorder that was most observed.

Näkemyksiä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteuttamisesta ilmavoimien varusmiesperusyksikössä : kolmiportaisen upseerin koulutusohjelman tai sen osan suorittaneiden kokemana

Tutkimus selvittää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista henkilöstöryhmittäin ilmavoimien varusmiesperusyksiköissä. Tutkimuksen tiedonkeruu suoritettiin puolikonstruoidulla teemahaastattelulla kahdessa joukko-osastossa, joista viidessä varusmiesperusyksikössä. Tutkimus on laadullinen ja noudattelee fenomenologis - hermeneuttisen tutkimuksen perinteitä, pyrkien ymmärtämään ja tulkitsemaan tutkittavaa aihetta kolmiportaisen upseerin koulutusohjelman tai sen osan läpikäyneiden näkökulmasta. Tutkimuksen metodina on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä ja sen tuloksia on verrattu soveltuvin osin Tampereen Työelämän tutkimuskeskuksen (TTTK) vuonna 2011 suorittamaan tasa-arvoja yhdenvertaisuustutkimukseen Puolustusvoimissa. Tutkimuksen teoria pohjaa aiemman tutkimuksen tuloksiin, lainsäädäntöön ja tutkijan alkuolettamiin. Tutkimuksen päätutkimusongelman olen muotoillut seuraavasti: Miten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen koetaan sukupuolittain ja henkilöstöryhmittäin ilmavoimien varusmiesperusyksiköissä? Vastatakseni tähän määritin tutkimuksen alatutkimusongelmiksi: 1. Miten sukupuolen merkitys koetaan työelämässä ilmavoimien varusmiesperusyksiköissä? 2. Millaisina Puolustusvoimien palkitsemiskäytännöt koetaan? 3. Millaisina koetaan mahdollisuudet kehittää itseään ja edetä uralla? 4. Miten upseerikoulutuksen kolmiportaisen tutkintorakenteen on koettu vaikuttaneen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehitykseen ammattiryhmänä ja sen sisällä? Tutkimuksen keskeisiä havaintoja on, että vaikka sotilaiden keskuudessa sukupuolten tasaarvo toteutuukin kohtuullisesti, kohdistuu naisiin miehiä enemmän ennakko-odotuksia siten, että sukupuolesta voi olla haittaa esimerkiksi kehityskeskusteluun liittyvässä suorituksen arvioinnissa. Haastatellut yksiköiden esimiehet pääsääntöisesti kannattivat sukupuolten tasa-arvoa, joten tilanteen kehitys näyttää positiiviselta. Henkilöstöryhmien yhdenvertaisuus sen sijaan näyttää huonolta, eikä muutosta parempaan ole, ennen kuin Puolustusvoimat muuttaa palkkaus- ja vaativuudenarviointijärjestelmäänsä sellaiseksi, joka noudattaa samapalkkaisuusperiaatetta. Joukko-osastoissa henkilöstöryhmien yhdenvertaisuuden parantaminen on haasteellista, koska työn vaativuuden arviointi vahvistetaan keskustasolla siten, että se noudattaa valtakunnallista linjaa. Puolustusvoimien palkkaus- ja vaativuudenarviointijärjestelmä mahdollistaa esimerkiksi joukkueen kouluttajan tehtävästä maksettavan viittä erisuuruista palkkaa, joiden keskinäinen ero oli tutkimuksen tekohetkellä ilman henkilökohtaista palkanlisää jopa yli 400 euroa.

Tasa-arvon ansassa vai naisten oikeuksien asialla?

Kirjallisuusarvostelu

Seletividade de diferentes herbicidas à base de glyphosate a soja RR

Com o objetivo de avaliar a seletividade de variedades de soja transgênica (CD 214 RR e M-SOY 8008 RR) a diferentes herbicidas à base de glyphosate (Roundup Ready, Roundup Transorb, Roundup Original, Roundup WG, Polaris, Gliz, Glifosato Nortox e Trop), foi desenvolvido experimento em condições de campo, no ano agrícola 2005/2006, na Fazenda de Ensino, Pesquisa e Produção da UNESP, campus de Jaboticabal, SP. O delineamento experimental utilizado foi o de blocos ao acaso, num esquema de parcelas subdivididas, com quatro repetições. Os herbicidas foram aplicados na dose de 1,2 kg ha-1 de equivalente ácido de glyphosate, quando as plantas de soja se encontravam com a segunda folha trifoliolada totalmente expandida. Não foram observados sintomas de intoxicação dos herbicidas nas plantas de soja. Quanto às demais características avaliadas, a interação variedade x herbicida não foi significativa, indicando que os fatores comportaram-se de forma independente. Entre as variedades, as plantas de M-SOY 8008 RR apresentaram maior altura e número de nós, porém obtiveram menor produtividade de grãos que as de CD 214 RR, devido ao menor número de grãos por vagem. No tocante aos herbicidas, não houve diferença significativa entre eles, ou seja, eles não influenciaram o desenvolvimento vegetativo e reprodutivo das plantas de soja.

Alaisesta ja esimiehestä työyhteisön tasa-arvoisiksi kehittäjiksi: alaistaidot eri johtajuuskäsitysten valossa

Tämän tutkimuksen lähtökohtana on käsitys alaistaidoista sekä tutkimuksen käsitteenä (Keskinen 2005, Heinonen ym. 2013) että sellaisena kuin se on suomalaiseen käytäntöön omaksuttu työyhteisön kehittämisessä (ks. esim. Nieminen 2012, Eskola 2006). Tutkimuksessa tunnistetaan ensin kirjallisuuskatsauksen avulla alaistaitojen käsitteen kaltaisia oletuksia alaisesta ja alaisuudesta johtamiskirjallisuudessa. Pohdin, mitkä johtamisen käsitteet ovat liitettävissä alaistaitojen käsitteeseen ja miten ne voisivat täydentää alaistaitojen käsitettä. Olen erityisesti tarkastellut kirjallisuuskatsauksessa kolmea johtamiskäsitystä, dialogista, autenttista ja relationaalista johtajuutta. Sen jälkeen tutkin käytännön esimerkin avulla, miten alaistaidot koetaan arjessa teollisella työpaikalla. Tutkimuksen empiirisenä aineistona on yhdeksän haastattelua. Niiden kysymykset perustuvat alaistaitojen, dialogin ja autenttisuuden teemoihin. Haastateltavat työskentelevät kemian teollisuuden yrityksessä ja edustavat kahden eri tiimin työntekijöitä ja heidän esimiehiään. Aihetta lähestytään laadullisen tutkimuksen keinoin ja aineistosta etsitään sitä, miten työntekijät puhuvat alaistaitoihin liitetyistä teemoista ja käsitteistä, ja miten he mieltävät esimies-alaissuhteen. Haastateltavien puheesta on teemoittelun avulla ensin etsitty haastateltaville tärkeitä, yhtäläisiä teemoja, jotka näkyvät heidän suhtautumisessaan työhön ja työntekoon. Teemoittelua on jatkettu kategorisoinnin avulla ja näin on selvitetty kahden eri tiimin kokemuksia tiimityöstä ja työyhteisöstä. Lisäksi kategorisoinnin avulla tarkastellaan haastateltavien suhdetta organisaatioon ja heidän näkemyksiään esimies-alaissuhteesta kahdessa eri tiimissä. Tutkimukseni tulosten mukaan johtamiskirjallisuudessa esiintyvät dialogisen johtamisorientaation ja autenttisen johtajuuden tavat voivat toimia ymmärrystä avaavana siltana perinteisen johtamiskäsityksen ja relationaalisen johtajuuskäsityksen välillä. Niissä erilliset alaisen ja johtajan roolit esiintyvät toisiinsa kietoutuneina, mikä mahdollistaa roolien vastavuoroisuuden työyhteisön toimivuutta edistäväksi johtajuudeksi. Käytännössä alaistaitojen esiintyminen vaatii vahvaa esimies-alaissuhdetta, joka perustuu luottamukseen ja molemminpuoliseen kunnioitukseen. Esimiehen tulisi omalla toiminnallaan pyrkiä mahdollistamaan alaistaitojen esiintyminen työyhteisössä ja nähdä alaistaitojen osoittamisen merkitys. Alaistaitojen osoittamisen mahdollisuus ja hyvä esimies-alaissuhde vaikuttavat myös työhyvinvointiin. Tutkimukseni perusteella alaistaitoja voisi jatkotutkimuksissa tarkastella erityisesti dialogisuuden avulla, jolloin tutkimukseen voisi liittää myös sen, miten esimies voi omalta osaltaan vaikuttaa alaistaitojen esiintymiseen. Tällöin myös työyhteisötaitojen merkitys korostuisi.

Isolamento e seleção de fungos filamentosos do solo de sistemas agroflorestais do Município de Bom Jardim (PE) com base na capacidade de produção de enzimas hidrolíticas

O presente trabalho teve por objetivo isolar e identificar fungos de solo de sistemas agroflorestais e avaliar a atividade enzimática destes fungos. Estes foram isolados pela técnica de diluição sucessiva e avaliados quanto à capacidade de degradar amido, celulose e caseína. Foram identificadas 11 espécies de fungos anamorfos (Hyphomycetes) distribuídos em cinco gêneros: Aspergillus, Cladosporium, Curvularia, Fusarium e Penicillium. As espécies estudadas não apresentaram atividade amilolítica satisfatória. Cladosporium cladosporioides (Fres.) De Vries e Penicillium chrysogenum Thom apresentaram maior índice de relação enzimática (IRE) para protease e celulase. Entre as espécies estudadas seis apresentaram maior Índice de Relação Enzimática (IRE) para celulase em comparação as demais enzimas.

Tasa-arvoa kasvatuksen käytäntöihin

Kirjallisuusarvostelu