1000 resultados para Seppälä, Mikko-Olavi


Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Målet för vattenvården är att genom brett samarbete behålla en god status i vattnen och att förbättra vattenstatusen på de ställen där den försvagats. Inom vattenvården pågår nu den andra planeringsomgången då planerna revideras och förvaltningsplaner som ska gälla till år 2021 utarbetas. Torne älvs vattenförvaltningsområde är ett gemensamt vattenförvaltningsområde för Sverige och Finland, och planerna samordnas. Detta dokument innehåller planens arbetsprogram och de centrala frågorna inom vattenförvaltningsområdet på den finska sidan. Det ordnas samråd om dokumentet 15.6.–17.12.2012. Synpunkter som stöder planeringen kan gälla bl.a. genomförandet av och tidsplanen för planeringen samt påverkansmöjligheter; frågor i anslutning till utarbetandet av och innehållet i miljörapporten; centrala problem och utvecklingsbehov när det gäller vattnens status; metoder och åtgärder med vilka vattnens status kan förbättras och finansierings- och samarbetsmöjligheter. Det har skett förändringar i omgivningen vilka påverkar hur de centrala frågorna definieras och betonas under den andra planeringsperioden. Nya bestämmelser har tillkommit och efter den första planeringsomgången har man utarbetat eller påbörjat många program och strategier som påverkar vattenvården, bl.a. strategin för restaurering av vattendrag och fiskvägsstrategin. Gruvindustrin växer kraftigt i Lappland. Man håller på och reformerar systemet för miljöstöd för jordbruk, vilket kommer att styra vattenskyddet inom jordbruket. Faktorer som påverkar omgivningen inom skogsbruket är strukturomvandling inom skogsbruk och den ökade efterfrågan på träbränsle som förutspås. Åtstramade statsfinanser minskar möjligheter för den offentliga sektorn att finansiera vattenvård. För att kunna föra vidare till exempel restaurering av vattendrag måste man lyckas engagera nya aktörer. De centrala temana inom vattenvård i Torne älvs vattenförvaltningsområde har att göra med förbättring av vattenförsörjning för bosättning och grundvattenskydd; vattenskydd inom diffus belastning och torvproduktion; skadliga och farliga ämnen för miljön; minskning av olägenheter från vattenbyggnad och vattenreglering; samordnande av vatten- och havsvård och samordnande av målen inom vattenvård och hantering av översvämningsrisker. Mera information om vattenvård finns på adressen: www.ymparisto.fi/lap/vesienhoito.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Tässä tutkielmassa kartoitetaan Suomen Ilmavoimien Hornet-kaluston pelastautumispakkauksen sisältövaihtoehtoja erilaisia luonnonolosuhteita silmällä pitäen. Tutkimus keskittyy ainoastaan Hornet-kaluston heittoistuimessa sijaitsevan pelastautumisvarustuksen analysointiin ja vaatimusmäärittelyyn. Analyysin ja vaatimusmäärittelyn pohjana on käytetty arktisten ja aavikko-olosuhteiden analyysiä suhteessa ihmisen psykofysiologisiin tarpeisiin. Näiden pohjalta tutkimuksessa analysoidaan olemassa olevan pelastautumispakkauksen suorituskyky ja määritellään siihen tarvittavat muutokset arktisiin ja aavikko-olosuhteisiin. Lisäksi tutkimuksessa tutkitaan mahdollisuutta luoda pelastautumispakkauksesta moduulirakenteinen, jolloin erilaisten pakkausten hallinnointi ja pakkaustarve helpottuisi. Tutkimusmenetelmänä tässä tutkimuksessa on käytetty kirjallisuustutkimuksen pohjalta tehtyä vaatimusmäärittelyä. Tutkimuksen pääongelma on:” Mitkä ovat Hornet-kaluston pelastautumispakkauksen sisällön suorituskykyvaatimukset eri luonnonolosuhteet huomioon ottaen?”. Tutkimuksen alaongelma on: ” Onko pelastautumispakkauksen sisältö mahdollista luoda moduulirakenteiseksi ja siten helpommin koottavissa eri toimintaolosuhteita vastaavaksi? Tutkimuksen aineisto koostuu ihmisen fysiologiaa, anatomiaa ja selviytymistä käsittelevästä kirjallisuudesta, arktisen ja aavikko-olosuhteita käsittelevistä erikoisteoksista, sekä Suomen Ilmavoimien ohjeistuksesta. Tutkielman keskeisimpänä tuloksena on vaatimusmäärittely Hornet-kaluston pelastautumisvarustukselle arktisiin ja aavikko-olosuhteisiin. Nykymuotoinen pelastautumispakkaus on suunniteltu suomalaisiin olosuhteisiin ja sen vuoksi se ei sellaisenaan sovellu käytettäväksi esimerkiksi aavikko-olosuhteissa. Tutkimuksessa myös havaittiin, että pakkaus ei kaikilta osin vastaa nykypäivän vaatimuksiin toimittaessa suomalaisissakaan olosuhteissa. Mahdollisen moduulirakenteen osalta tutkimuksessa esitetään yksi mahdollisuus erilaisten kokonaisuuksien rakentamiseksi. Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että nykyisen pelastautumispakkauksen suorituskyky riittää kohtuullisen hyvin toimittaessa suomalaisia luonnonolosuhteita vastaavissa luonnonoloissa, mutta vaatii uudelleen kokoamisen siirryttäessä kohti ääriolosuhteita. Pelastautumispakkauksen sisällön kokoamiseen tulee kiinnittää huomiota erilaisiin luonnonolosuhteisiin siirryttäessä, koska vain siten voidaan taata ohjaajalle mahdollisuus selviytyä poikkeavissa luonnonoloissa. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä, vaan oikeiden pelastautumisvälineiden lisäksi ohjaajille tulee antaa myös uusiin olosuhteisiin keskittyvä pelastautumiskoulutus. Pelastautumispakkauksen mahdollisen moduulirakenteen osalta voidaan todeta, että sen kehittäminen todennäköisesti helpottaisi pakkausten kokoamista ja ne tulisi suunnitella jo valmiiksi erilaisia luonnonolosuhteita silmällä pitäen. Näin ollen ne olisivat valmiina, mikäli Suomi päättäisi osallistua kansainväliseen kriisinhallintaoperaatioon.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Upseerien virkaura on pidentynyt viidestä seitsemään vuodella valtion eläkelakiin vuoden 1995 alusta voimaantulleiden muutosten johdosta. Muutosten vaikutuksia on edelleen voimistanut eläkkeitä leikkaavan elinaikakertoimen käyttöönotto. Tutkimuksen tavoitteeksi asetettiin kuvata ajalli-sesti upseerien virkauran muuttumista vuosina 1981–2010. Tutkimus sai alkunsa Upseeriliiton esi-tyksestä, ja se tehtiin ensisijaisesti puolustusvoimien sekä sidosryhmien käyttöön. Opinnäyte on empiirinen tutkimus, jossa vertailtiin tilastollisin menetelmin eri vuosina valmistu-neiden kadettikurssien palvelusuria. Tutkimuksen viitekehyksen teoreettisen perustan muodostavat ympäröivissä järjestelmissä tapahtuneet muutokset tarkasteltavalla ajanjaksolla. Virkauran tiedettiin muuttuneen 1990- ja 2000-luvuilla tapahtuneiden eläkeiän nousun, koulutusjärjestelmäuudistusten ja puolustusvoimien rakennemuutosten myötä. Tutkimuksen perusjoukkona ovat puolustusvoimissa vuosina 1981–2010 palvelleet upseerit. Perusjoukosta vertailtiin viittä tänä aikana valmistunutta kadettikurssia. Tutkimusasetelmalla pyrittiin löytämään selkeästi mitattavia ja vertailtavia eroja. Tutkimuksella selvitettiin, miten kurssien palvelusurat eroavat toisistaan ja miten tulokset suhteutu-vat teoriana käsiteltyihin muutoksiin. Tutkimuksen empiirisen aineiston muodosti Puolustusvoimi-en palkattua henkilöstöä koskeva rekisteritieto. Viitekehyksessä esitetyt muutokset ovat selvästi havaittavissa tutkimuksen tuloksissa. Esiupseeri-kurssi ja samalla yleisesikuntaupseerikurssi ovat siirtyneet suhteellisesti jo myöhemmäksi vir-kauralla kuin ne olivat ennen eläkeuudistusta. Vaikka ylennykset eivät ole enää samalla tavoin si-doksissa käytettävissä oleviin virkoihin, ne ovat silti osin sidottuja suoritettuun jatkokoulutukseen. Jatkokoulutuksen siirtäminen myöhemmäksi virkauralla on siis samalla myöhentänyt esiupseerien ja yleisesikuntaupseerien ylennyksiä. Virkauran pidentyminen ja koulutusjärjestelmän muutokset ovat nähtävissä selvinä eroina kurssien välillä. Organisaatiossa tapahtuneiden muutosten arviointi on tehtävärakenteen valossa haasteelli-sempaa, mutta myös niistä on havaittavissa viitteitä. Tulosten perusteella tullaan siihen johtopää-tökseen, että upseerin ura on pidentynyt ajallisesti ja suhteellisesti eniten uran alkuvaiheessa, ennen esiupseeri- ja yleisesikuntaupseerikurssia. Samalla voidaan todeta, että upseerien siirtyminen esiup-seeritason suunnittelu- ja komentajatehtäviin on myöhentynyt.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Kirjallisuusarvostelu

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Kirjallisuusarvostelu

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Kirjallisuusarvostelu

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Tv-ohjelman arvostelu.