Studies on some metal monothiobenzoates

Monothiobenzoate (MTB) (Chemical Equation Presented) complexes with the molecular formulas Cr(MTB)3, [Ni(MTB)2]n, [Zn(MTB)2]n, [Cd(MTB)2]n, [Hg(MTB)2]n, [Cu(MTB)]n, and [Ag(MTB)]n have been prepared and studied. All the complexes are nonionic in acetonitrile. Only the chromium complex is soluble in nitrobenzene and found to be monomeric cryoscopically. The thiobenzoate ligand appears to be asymmetrically chelated in Cr(III) and Cd(II) complexes, with stronger oxygen and sulfur coordination, respectively, while practically symmetrically coordinated in Ni(II) and Zn(II) complexes. These four complexes are assigned distorted octahedral structures around the metal ion. The coordination in Hg(II), Cu(I), and Ag(I) complexes is mainly through sulfur indicating the monodentate nature of the thiobenzoate ligand in these complexes. The coordination of monothiobenzoate ion in the complexes has been rationalized in terms of "hard" and "soft" acid-base concept.

Mechanism of low-temperature deformation in quenched aluminium-magnesium alloys

The dislocation mechanisms for plastic flow in quenched AlMg alloys with 0.45, 0.9, 2.7 and 6.4 at. % Mg were investigated using tensile tests and change-in-stress creep experiments in the temperaturhttp://eprints.iisc.ernet.in/cgi/users/home?screen=EPrint::Edit&eprintid=28109&stage=core#te range 87° -473° K. The higher the magnesium content in the alloy, the higher was the temperature dependence of flow stress. The alloys showed no perceptible creep in the vicinity of room temperature, while they crept at lower as well as higher temperatures. The most probable cause of hardening at temperatures below ∼ 200° K was found to be the pinning of dislocations by randomly distributed solute atoms, while athermal locking of dislocations by dynamic strain ageing during creep was responsible for the negligibly small creep rate in the room temperature range.

Clustering kinetics in aluminium-silver alloys

Resistometric studies of isochronal and isothermal annealing of an Al-0.64 at.% Ag alloy have given a value of 0.13 ± 0.02 eV for the silver-vacancy binding energy and 0.55 ± 0.03 eV for the migration energy of solute atoms.

Cu(II) complexes of 1-benzyl-2-phenyl-benzimidazole

Copper(II) complexes of 1-benzyl-2-phenylbenzimidazole (BPBI) of the general formula Cu(BPBI)2X2, nH2O [X= Cl-, Br-, NO3 or OAc- (n = O) and X = NO3- or 1 2SO42-(n = 2H2O)] have been prepared. The complexes are found to be nonelectrolytes in nitrobenzene. Conductivity in nonaqueous media, magnetic susceptibilities and i.r. and electronic spectra of the complexes are reported. A tetragonally distorted octahedral structure has been suggested for these complexes.

Crystal structure of copper ammonium oxalate dihydrate, Cu(NH 4)2(C2O4)2.2H 2O

The crystal structure of copper ammonium oxalate dihydrate (space group P1̃) has been derived from a refinement of the two-dimensional (hk0) and (0kl) x-ray data using the atomic coordinateis of the isomorphous salt CuK 2(C2O4)2.2H2O as the starting point of the analysis. In contrast to the chromium complexes of oxalic acid the C-C bonds in both the two nonequivalent oxalate ions in the unit cell are single bonds (1.58 and 1.61 Å) consistent with the conclusion of Jeffrey and Parry that the carboxyl groups of the oxalate ion are separated by a pure a bond with little or no π conjugation across the molecule. Both the oxalate ions are slightly nonplanar. The copper ions occupy the special positions (0, 0, 0) and 0, 1/2, 0) and their coordination is of the distorted octahedral type with four nearest oxygen neighbors ( ≃ 2 Å) at the corners of a square and two more distant atoms along the octahedral bond direction. The environment of the NH4+ ions consists of eight nearest oxygen atoms at a mean distance of 3 Å.

"Ni sit mä tajusin, et on muitakin kuin minä" : Suomenuskoisten sosiaalinen identiteetti

Työ on uskontososiologian tutkimusalaan lukeutuva laadullinen tapaustutkimus, joka perustuu argumentatiiviseen haastatteluaineistoon ja sosiaalisen identiteetin teoriaan. Tutkimuskysymys liittyy sosiaalisen identiteettiin. Miten suomenuskoinen hahmottaa oman yhteisönsä ja sen jäsenyyden? Mitä merkitystä yhteisöllä on suomenuskoiselle? Tutkimuksen aihepiiri on suomalainen uuspakanuus ja sen eräs suuntaus, suomenusko. Työn eräänä tarkoituksena on määritellä suomenuskon käsitettä ja sijoittaa suomenuskoinen suuntaus nykyajan suomalaisen uuspakanuuden kentälle. Hypoteesin mukaan suomenusko on uusiin uskontoihin lukeutuva uuspakanallinen liike. Se kuuluu ásatrún tavoin etnopakanuuden luokkaan, eli kansallisista muinaisperinteistä inspiraationsa ammentaviin suuntauksiin. Suomenuskolle on omalaatuista esikristillisten suomalaisten uskontoperinteiden sekä suomalaisen kansanuskon korostaminen lähteinä. Suomenuskon muut ominaispiirteet vastaavat tyypillistä uuspakanuutta: Luonnon ja perinteiden kunnioitus sekä epädogmaattisuus ja tasavertaisuus ovat keskeisiä arvoja. Työ tehtiin puolistrukturoituna haastattelututkimuksena. Seitsemää suomenuskoista haastateltiin laadullisen asennetutkimuksen menetelmän mukaisesti. Menetelmä on uudehko ja kiinnostava. Se perustuu argumentatiivisen haastatteluaineiston tuottamiseen väittämäkorttien avulla. Analyysissä haastatteluaineistosta paikannetaan asenteita, eli subjektin ilmaisemaa jonkin kohteen arvottamista. Asenteista pyrittiin löytämään ulkoryhmiin kohdistuvia vertailuja ja retorisia erottautumisia. Työn teoreettisena tukirankana on Henri Tajfelin ja John C. Turnerin kehittämä sosiaalisen identiteetin teoria. Teorian mukaan sosiaalista identiteettiä on mahdollista tutkia ainoastaan sosiaalisten ryhmien keskinäisen vertailun asetelmassa. Omia sisäryhmiä vertaillaan aina ulkoryhmiin siten, että oma ryhmä näyttäytyy voittajana. Tämä takaa yksilölle myönteisen omanarvontunnon. Karmela Liebkindin mukaan vähemmistöryhmät vertailevat itseään valtakulttuurin enemmistöryhmiin. Heikki Pesosen ja Elina Huhdan mukaan vähemmistöuskonnot pyrkivät oikeuttamaan omaa uskontoaan tekemällä omalle ryhmälle suotuisia vertailuja. Tutkimuksessa havaittiin haastateltavien tekemiä retorisia erottautumisia ulkoryhmistä sekä heidän ilmaisemiaan asenteita, jotka liittyvät suomenuskoisten sisäryhmän dynamiikkaan. Tulosten perusteella haastatellut suomenuskoiset erottautuvat ryhmänä muusta uuspakanuudesta ja vielä selvemmin New Agesta ja satanismista, jotka eivät ole uuspakanuutta. Lisäksi haastateltavat korostavat eroa dogmaattisiin valtauskontoihin, varsinkin evankelis-luterilaisen valtionkirkon enemmistöryhmään. Suomenuskoisten yhteisöön liittymisen prosessin havaittiin muistuttavan sosiaalista itsekategorisointia yhteisön jäsenyydessä ratkaiseva tekijä on oman jäsenyyden tajuaminen itse. Teorian mukaan tämä johtaa sosiaalisen identiteetin muodostumiseen ja siten ryhmäkäyttäytymiseen. Haastateltavilla oli havaittavissa vahva sosiaalinen identiteetti. Uuspakanuuden kenttään suhteutettuna se oli poikkeuksellisen yhtenäinen. Lisäksi selvisi, että suomenuskoiset suunnittelevat uskonnolliseksi yhdyskunnaksi rekisteröitymistä.