ANX7, a candidate tumor suppressor gene for prostate cancer

The ANX7 gene is located on human chromosome 10q21, a site long hypothesized to harbor a tumor suppressor gene(s) (TSG) associated with prostate and other cancers. To test whether ANX7 might be a candidate TSG, we examined the ANX7-dependent suppression of human tumor cell growth, stage-specific ANX7 expression in 301 prostate specimens on a prostate tissue microarray, and loss of heterozygosity (LOH) of microsatellite markers at or near the ANX7 locus. Here we report that human tumor cell proliferation and colony formation are markedly reduced when the wild-type ANX7 gene is transfected into two prostate tumor cell lines, LNCaP and DU145. Consistently, analysis of ANX7 protein expression in human prostate tumor microarrays reveals a significantly higher rate of loss of ANX7 expression in metastatic and local recurrences of hormone refractory prostate cancer as compared with primary tumors (P = 0.0001). Using four microsatellite markers at or near the ANX7 locus, and laser capture microdissected tumor cells, 35% of the 20 primary prostate tumors show LOH. The microsatellite marker closest to the ANX7 locus showed the highest rate of LOH, including one homozygous deletion. We conclude that the ANX7 gene exhibits many biological and genetic properties expected of a TSG and may play a role in prostate cancer progression.

Stepwise Photoinhibition of Photosystem II1 : Studies with Synechocystis Species PCC 6803 Mutants with a Modified D-E Loop of the Reaction Center Polypeptide D1

Several mutant strains of Synechocystis sp. PCC 6803 with large deletions in the D-E loop of the photosystem II (PSII) reaction center polypeptide D1 were subjected to high light to investigate the role of this hydrophilic loop in the photoinhibition cascade of PSII. The tolerance of PSII to photoinhibition in the autotrophic mutant ΔR225-F239 (PD), when oxygen evolution was monitored with 2,6-dichloro-p-benzoquinone and the equal susceptibility compared with control when monitored with bicarbonate, suggested an inactivation of the QB-binding niche as the first event in the photoinhibition cascade in vivo. This step in PD was largely reversible at low light without the need for protein synthesis. Only the next event, inactivation of QA reduction, was irreversible and gave a signal for D1 polypeptide degradation. The heterotrophic deletion mutants ΔG240-V249 and ΔR225-V249 had severely modified QB pockets, yet exhibited high rates of 2,6-dichloro-p-benzoquinone-mediated oxygen evolution and less tolerance to photoinhibition than PD. Moreover, the protein-synthesis-dependent recovery of PSII from photoinhibition was impaired in the ΔG240-V249 and ΔR225-V249 mutants because of the effects of the mutations on the expression of the psbA-2 gene. No specific sequences in the D-E loop were found to be essential for high rates of D1 polypeptide degradation.

Something Worth Fighting For: The Evolution of Lobbying Coalitions in the Emissions Trading System. Bruges Political Research Papers 50/2015.

This thesis attempts to understand who fought for influence within the European Union’s policy area of the Emissions Trading System (ETS). The ETS is a key aspect of the European Union’s (EU) climate change policy and is particularly important in light of the conclusions at the 2015 United Nations Climate Change Conference in Paris. It was first established in 2003 with Directive 2003/87/EC and completed its first major revision in 2008 with Directive 2009/29/EC. Between these two key Directives, the interplay between industrial and environmental incentives means that the ETS has created a dynamic venue for divergent interest groups. So as to identify the relevant actors, this paper applies the Advocacy Coalition Framework (ACF) of Sabatier. Using position papers, semi-structured interviews, and unpublished documents from the EU institutions, this paper answers it primary research question in its identification of an economy-first and an environment-first lobbying coalition. These coalitions have expanded over time with the environment-first coalition incorporating Greenpeace and the economy-first coalition expanding even further in both scope and speed. However, the economy-first coalition has been susceptible to industry-specific interests. In its application of the ACF, the research shows that a hypothesised effect between the ACF’s external events and these lobbying coalitions is inconclusive. Other hypotheses stemming from the ACF relating to electricity prices and the 2004 enlargement seem to be of significance for the relative composition of the lobbying coalitions. This paper finds that there are certain limitations within the ACF. The findings of this thesis provide a unique insight into how lobbying coalitions within a key EU policy area can form and develop.

Projecting the fate of fish populations using ecological-economic modeling

Four marine fish species are among the most important on the world market: cod, salmon, tuna, and sea bass. While the supply of North American and European markets for two of these species - Atlantic salmon and European sea bass - mainly comes from fish farming, Atlantic cod and tunas are mainly caught from wild stocks. We address the question what will be the status of these wild stocks in the midterm future, in the year 2048, to be specific. Whereas the effects of climate change and ecological driving forces on fish stocks have already gained much attention, our prime interest is in studying the effects of changing economic drivers, as well as the impact of variable management effectiveness. Using a process-based ecological-economic multispecies optimization model, we assess the future stock status under different scenarios of change. We simulate (i) technological progress in fishing, (ii) increasing demand for fish, and (iii) increasing supply of farmed fish, as well as the interplay of these driving forces under different sce- narios of (limited) fishery management effectiveness. We find that economic change has a substantial effect on fish populations. Increasing aquaculture production can dampen the fishing pressure on wild stocks, but this effect is likely to be overwhelmed by increasing demand and technological progress, both increasing fishing pressure. The only solution to avoid collapse of the majority of stocks is institutional change to improve management effectiveness significantly above the current state. We conclude that full recognition of economic drivers of change will be needed to successfully develop an integrated ecosystem management and to sustain the wild fish stocks until 2048 and beyond.

3D-grafiikan selaintekniikat, erikoistapauksena karttasovellukset

Harava on karttapohjainen kyselypalvelu, jonka avulla voidaan kerätä tietoa erilaisista kyselykohteista. Harava-kyselypalvelussa kyselyihin voidaan vastata muun muassa tekstikentillä, monivalinnoilla ja merkitsemällä alueita ja pisteitä karttapohjaan. Tutkielman tavoitteena oli löytää Harava-kyselypalvelun 2D-karttojen rinnalle 3D-karttavaihtoehto. Aluksi tutkittiin, mitä eri vaihtoehtoja löytyy 3D-komponenttien esittämiseen selaimessa. Tutkituista vaihtoehdoista parhaimmaksi tähän tarkoitukseen osoittautui WebGL-kirjasto. WebGL-kirjaston käyttö suoraan osoittautui vaikeaksi, joten etsittiin rajapintaa, jonka avulla WebGL-kirjaston käyttö helpottuisi. Käsittelyyn otettiin karttapalveluita sekä 3D-mallien esittämiseen tarkoitettuja JavaScript-kirjastoja, jotka käyttävät WebGL-kirjastoa rajapinnan kautta. Näistä sopivimmaksi osoittautui Cesium. Cesium on JavaScript-kirjasto, jonka avulla voidaan toteuttaa 2D-kartta ja 3D-karttapallo sekä upottaa karttapohjaan 3D-elementtejä.

Kotipalvelut ikääntyneen arjen apuna – tiedonsaanti omaisten näkökulmasta

Väestö ikääntyy ja julkisia palveluita supistetaan. Omaiset ovat entistä enemmän läsnä ikääntyneen arjessa, ja heidän näkymättömäksikin kutsuttua hoivatyötään pitäisi pystyä tukemaan nykyistä paremmin. Ikääntyneet eivät ole tottuneita ostamaan palvelua, ja he tarvitsevat usein avustusta sekä opastusta ostopäätöksissään. Julkisen säästöpaineen myötä tarvitaan lisää kohtuuhintaisia palveluita, jotta ikääntyneiden hyvinvointi ja hyvä elämä kotona voitaisiin taata laajalti myös jatkossa. Tässä tutkimuksessa havainnollistetaan kotihoidon palvelukokonaisuutta ja palvelujen markkinointia kotihoidon kontekstissa. Tarkastelun kohteena ovat kotihoidon tukipalvelut, joihin ei tarvita sairaanhoidollista ammattipätevyyttä. Tutkimuksessa on selvitetty millainen kohderyhmä ikääntyneiden omaiset ovat kotipalvelujen markkinoinnille. Tutkimusongelmaan vastataan kartoittamalla, mitä palveluita ikääntyneen kotiin omaisen näkökulmasta tarvitaan. Tämän lisäksi tutkitaan omaisen roolia ikääntyneen ostopäätösprosessissa ja sitä, miten markkinoija tavoittaa omaiset parhaiten. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja empiirinen aineisto kerättiin ryhmäkeskusteluina loka- ja marraskuun 2015 aikana Helsingissä. Aineisto kerättiin teemahaastattelun keinoin ennalta määriteltyjen teemojen mukaisesti. Keskusteluihin osallistui yhteensä 15 omaista, jotka auttoivat ikääntynyttä läheistään arkisissa askareissa. Heistä 14 oli naisia ja yksi mies. Kolme vastaajista kuului ikäluokkaan 36–45, kahdeksan ikäluokkaan 46–55 ja neljä ikäluokkaan 56–65-vuotiaat. Ikääntyneistä yksitoista kuului ikäluokkaan 76–85 ja muut ikäluokkiin 65–76 sekä 86–95-vuotiaat. Tutkimus toteutettiin osana Postin uusien kotipalvelujen kehityshanketta. Tutkimuksessa saatiin tärkeää tietoa omaisista, jotka eivät kuulu omaishoidon piiriin. Omaiset ovat merkittävässä roolissa ikääntyneen arjessa ja tehdyissä ostopäätöksissä. Omaisten antama apu on usein hyvin kokonaisvaltaista ja omaisilla on monenlaisia avuntarpeita. Keskeisin ostopäätökseen vaikuttava yksittäinen tekijä on luotettavuus. Kotipalvelujen markkinoinnissa tulee huomioida sekä ikääntyneet että omaiset. Yksityisiä tukipalveluja kaivataan täydentämään nykyistä palvelutarjontaa sekä keventämään omaisten hoivataakkaa. Erityisen merkillepantavaa on, etteivät palveluntarjoajat ole lähestyneet omaisia lähes millään tapaa. Omaiset eivät olleet saaneet riittävästi tai ollenkaan tietoa tarjolla olevista palveluista. Palveluista ja palveluntarjoajista haluttaisiin enemmän tietoa. Perinteisemmät massamediakanavat näyttävät tavoittavan omaiset edelleen jokseenkin hyvin, mutta internetin välityksellä markkinoija tavoittaa omaiset ylivoimaisesti parhaiten. Tutkimuksen tulosten perusteella on luotu internetpohjainen malli, jota kutsutaan ikääntymisen tietopankiksi

Suomenlahden alueen alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan yhteistoimintasuunnitelma

Suomenlahden alueen alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan yhteistoimintasuunnitelma on laadittu Uudenmaan ELYkeskuksen johdolla eri viranomaisten yhteistyönä. Suunnitelma perustuu öljyvahinkojen torjuntalain 13. §:ään. Suunnitelman tarkoituksena on varmistaa torjuntatöiden nopea käynnistyminen ja laadukas toteuttaminen viranomaisten yhteistoimin kaikissa toiminta-alueen vahinkotilanteissa. Suunnitelmassa on esitetty Suomenlahden alueen erityispiirteitä sekä eri viranomaisten ja muiden torjuntaan osallistuvien tehtäviä ja resursseja. Suunnitelmassa kuvataan torjuntatyön eri vaiheita ja toimenpiteitä. Torjuntajärjestelyt perustuvat ensisijaisesti pelastustoimen, muiden torjuntaviranomaisten sekä virka-apuviranomaisten yhteistoimintaan. Suurten merialueella tapahtuvien vahinkojen torjunnassa tarvitaan aina resursseja yhteistoiminta-alueen ulkopuolelta. Yhteistyötä ja koordinaatiota yhteistoiminta-alueiden välillä ja valtakunnallisella tasolla tulee kehittää. Kokonaisuus muun muassa päivitettyine uhkakuvineen tulee laatia valtakunnallisen torjuntastrategian muotoon. Suunnitelman laatimisen aikana kirjattujen kehittämistarpeiden toimenpanoa pyritään edistämään lähivuosina.

Lestijoen, Pöntiönjoen, Lohtajanjoen, Viirretjoen ja Koskenkylänjoen vesistöalueiden vesienhoidon toimenpideohjelma 2016-2021

Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on estää jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien vähintään hyvään tilaan. Erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää. Tavoitteen saavuttamiseksi suunnitellaan ja toteutetaan vesien tilaa parantavia toimenpiteitä ja seurataan niiden vaikutuksia. Vesienhoidossa otetaan huomioon myös merenhoidon, tulvariskien hallinnan sekä luonnonsuojelun tavoitteet. Vesienhoitoa suunnitellaan vesienhoitoalueittain, joita on Manner-Suomessa seitsemän. Vesienhoitoalue muodostuu yhdestä tai useammasta vesistöalueesta. Lestijoen, Pöntiönjoen, Lohtajanjoen, Viirretjoen ja Koskenkylänjoen (Lestijoen ym.) toimenpideohjelman alue kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Vesienhoidon suunnittelu etenee kuuden vuoden jaksoissa. Ensimmäiset vuoteen 2015 ulottuvat toimenpideohjelmat laadittiin laajassa yhteistyössä vuosien 2008–2009 aikana. Lisätietoa vesienhoidosta ja vesienhoidon järjestämisestä vesienhoitoalueella on saatavilla osoitteessa www.ymparisto.fi/lantinenvesienhoitoalue sekä Kokemäenjoen - Saarisromeren – Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmasta. Vesienhoitosuunnitelmassa esitellään tarkemmin vesienhoitoon liittyvä lainsäädäntö ja vesienhoitoon liittyvät muut suunnitelmat ja strategiat. Lisäksi vesienhoitosuunnitelmassa on tehty koko vesienhoitoaluetta koskava vaihtoehtotarkastelu vesienhoi-don toimenpiteistä.

Luodon-Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma 2016-2021

Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on estää jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien vähintään hyvään tilaan. Erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää. Tavoitteen saavuttamiseksi suunnitellaan ja toteutetaan vesien tilaa parantavia toimenpiteitä ja seurataan niiden vaikutuksia. Vesienhoidossa otetaan huomioon myös merenhoidon, tulvariskien hallinnan sekä luonnonsuojelun tavoitteet. Vesienhoitoa suunnitellaan vesienhoitoalueittain, joita on Manner-Suomessa seitsemän. Vesienhoitoalue muodostuu yhdestä tai useammasta vesistöalueesta. Luodon-Öjanjärven ja siihen laskevien jokien vesistöalue kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Vesienhoidon suunnittelu etenee kuuden vuoden jaksoissa. Ensimmäiset vuoteen 2015 ulottuvat toimenpideohjelmat laadittiin laajassa yhteistyössä vuosien 2008–2009 aikana. Lisätietoa vesienhoidosta ja vesienhoidon järjestämisestä vesienhoitoalueella on saatavilla osoitteessa www.ymparisto.fi/lantinenvesienhoitoalue.

Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelma 2016-2021

Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on estää jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien vähintään hyvään tilaan. Erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää. Tavoitteen saavuttamiseksi suunnitellaan ja toteutetaan vesien tilaa parantavia toimenpiteitä ja seurataan niiden vaikutuksia. Vesienhoidossa otetaan huomioon myös merenhoidon, tulvariskien hallinnan sekä luonnonsuojelun tavoitteet. Vesienhoitoa suunnitellaan vesienhoitoalueittain, joita on Manner-Suomessa seitsemän. Vesienhoitoalue muodostuu yhdestä tai useammasta vesistöalueesta. Perhonjoen ym. toimenpidealue kuuluu Kokemäenjoen-Saaristo-meren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Vesienhoidon suunnittelu etenee kuuden vuoden jaksoissa. Ensimmäiset vuoteen 2015 ulottuvat toimenpideohjelmat laadittiin laajassa yhteistyössä vuosien 2008–2009 aikana. Lisätietoa vesienhoidosta ja vesienhoidon järjestämisestä vesienhoitoalueella on saatavilla osoitteessa www.ymparisto.fi/lantinenvesienhoitoalue sekä Kokemäenjoen - Saaristomeren – Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmasta. Vesienhoitosuunnitelmassa esitellään tarkemmin vesienhoitoon liittyvä lainsäädäntö ja vesienhoitoon liittyvät muut suunnitelmat ja strategiat. Lisäksi vesienhoitosuunnitelmassa on tehty koko vesienhoitoaluetta koskava vaihtoehtotarkastelu vesienhoidon toimenpiteistä.

Privity of Contract and Third Party Rights in European Construction Projects

Privity of contract has lately been criticized in several European jurisdictions, particu-larly due to the onerous consequences it gives rise to in arrangements typical for the modern exchange such as chains of contracts. Privity of contract is a classical premise of contract law, which prohibits a third party to acquire or enforce rights under a contract to which he is not a party. Such a premise is usually seen to be manifested in the doctrine of privity of contract developed under common law, however, the jurisdictions of continental Europe do recognize a corresponding starting point in contract law. One of the traditional industry sectors affected by this premise is the construction industry. A typical large construction project includes a contractual chain comprised of an employer, a main contractor and a subcontractor. The employer is usually dependent on the subcontractor's performance, however, no contractual nexus exists between the two. Accordingly, the employer might want to circumvent the privity of contract in order to reach the subcontractor and to mitigate any risks imposed by such a chain of contracts. From this starting point, the study endeavors to examine the concept of privity of con-tract in European jurisdictions and particularly the methods used to circumvent the rule in the construction industry practice. For this purpose, the study employs both a com-parative and a legal dogmatic method. The principal aim is to discover general principles not just from a theoretical perspective, but from a practical angle as well. Consequently, a considerable amount of legal praxis as well as international industry forms have been used as references. The most important include inter alia the model forms produced by FIDIC as well as Olli Norros' doctoral thesis "Vastuu sopimusketjussa". According to the conclusions of this study, the four principal ways to circumvent privity of contract in European construction projects include liability in a chain of contracts, collateral contracts, assignment of rights as well as security instruments. The contempo-rary European jurisdictions recognize these concepts and the references suggest that they are an integral part of the current market practice. Despite the fact that such means of circumventing privity of contract raise a number of legal questions and affect the risk position of particularly a subcontractor considerably, it seems that the impairment of the premise of privity of contract is an increasing trend in the construction industry.

A series of trials in the UK as part of the Ofcom TV white spaces pilot

“Copyright © [2014] IEEE. Reprinted from 1st International Workshop on Cognitive Cellular Systems 2014 . ISBN: 978-1-4799-4139-1 .This material is posted here with permission of the IEEE. Internal or personal use of this material is permitted. However, permission to reprint/republish this material for advertising or promotional purposes or for creating new collective works for resale or redistribution must be obtained from the IEEE by writing to pubs-permissions@ieee.org. By choosing to view this document, you agree to all provisions of the copyright laws protecting it.”

A tentative argument for regional quality targets in assimilating schwa

Amerikanenglannin redusoitunut švaa-vokaali tuotetaan puheessa laadultaan huomattavan monimuotoisena. Kirjallisuudessa ei kuitenkaan vallitse selkeää käsitystä siitä, mitkä tekijät ehdollistavat tätä švaan laatuvaihtelua, ja etenkin sen mahdollinen sosiaalinen ulottuvuus on jäänyt aiemmissa tutkimuksissa varsin vähälle huomiolle. Tässä tutkielmassa pyritäänkin selvittämään, millainen vaikutus puhujan alueellisella murteella on hänen tuottamansa švaan akustiikkaan. Tutkimukseen valittiin 21 informanttia muutamista Yhdysvaltain eteläisistä ja läntisistä osavaltioista. Informanttien haastattelunauhoitteista poimittiin analyysiin yhteensä 433 švaan F1- ja F2-formanttiarvot siten kuin ne esiintyivät sanassa the. Analyysissä havaittiin, että eteläisten puhujien švaat keskittyivät vokaalien [u,U] tuntumaan, kun taas läntisten informanttien švaat asettuivat vokaalien [i,u] väliin. Tulokset antoivat aihetta kysyä, onko eteläinen švaa sulautunut takavokaaleihin [u,U]. Kysymystä varten suoritettiin jatkotutkimus, johon valittiin yksi ensimmäisen tutkimuksen eteläisistä puhujista. Puhujalta mitattiin 66 švaan ja 45 [U]:n formantit. Näitä tarkastellessa löydettiin tilastollista viitettä siitä, että puhujan švaa oli saattanut sulautua vokaaliin [U]. Tulostensa pohjalta tutkielma ehdottaa, että the-sanassa esiintyvässä amerikanenglannin švaassa saattaa toteutua puhujan alueellista murretta mukaileva tavoitevaihe siitä huolimatta, että tämä vokaali on samanaikaisesti huomattavasti kontekstiinsa assimiloitunut. Tavoitevaihe näyttäisi lähtökohtaisesti sijoittuvan F2:ssa vokaalialueen keskelle, ollen kuitenkin eteläisten puhujien kohdalla altis siirtymään taaemmas kohti vokaalilaatuja [u,U].