Finvoice-verkkolaskun muodostus ja siirto laskutusohjelmasta pankkiin

Tällä hetkellä sähköinen liiketoiminta yritysten välillä on tulossa enemmän ja enemmän esille yrityksen jokapäiväisiin toimintoihin. Verkkolasku on suurin tekijä sähköisessä liiketoiminnassa, ja erilaiset verkkolaskustandardit ovat ajamassa sitä eteenpäin. Tässä diplomityössä käsitellään yritysten välistä sähköistä liiketoimintaa, ja perehdytään tarkemmin sen laskutukseen. Laskutuksen osalta käydään läpi erilaisia laskutustapoja ja tutustutaan tarkemmin Suomen Pankkiyhdistyksen Finvoice- verkkolaskustandardiin. Työssä kerrotaan laskutusjärjestelmään toteutetusta Finvoice- verkkolaskukomponentista, ja sen rajapinnoista eri komponenttien välillä. Laskun muodostamisen jälkeen kerrotaan laskun siirrosta pankin järjestelmiin eri yhteystapoja käyttäen.

Tuotantosuunnitelman julkaiseminen partnereille internetissä

Stora Enso käyttää tehtaillaan TietoEnatorin luomaa Fenix-toiminnanohjaus-järjestelmää. Fenix on monimutkainen järjestelmä, joka sisältää mm. tuotannon-ohjausosion, jolla luodaan paperikoneille tuotantosuunnitelmia. Fenix-projektiin on syntynyt sivutuotteena PartnerWeb-projekti, jonka tarkoituksena on julkaista joitakin Fenixin palveluita internetissä. Kohderyhmänä ovat pääasiassa Stora Enson suurimmat asiakkaat, heidän partnerinsa. Tämän työn tavoitteena on rakentaa teoriatasolla toimivat sovellukset internet- ja WAP-ympäristöihin koskien PartnerWebin tuotantosuunnitelmaosiota. Tavoitteena on myös tutkia, mitä vaatimuksia kyseisessä ympäristössä julkaistava sovellus asettaa sekä missä muodossa ja mitä tietoa partnereille esitetään. Lähestymistapa on varsin tietoturvapainotteinen, johtuen Fenixin tärkeydestä Stora Ensolle. Työn tuloksena saatiin luotua teoriatason käyttöliittymät internet- ja WAP-ympäristöihin. Tuloksena saatiin myös tietoturvallinen arkkitehtuuri. Sovellusten osalta työ jatkuu edelleen, tavoitteena on rakentaa luotuihin käyttöliittymiin toimivat sovellukset, jotka käyttävät Fenix-palveluita.

Lyhytsanomakeskuksen lisäarvopalvelurajapinnan suunnittelu ja toteutus

Diplomityössä tutkitaan lisäarvopalveluiden tuottamisen ongelmia, jotka liittyvät teleoperaattoreiden ja palveluntuottajien väliselle ”harmaalle alueelle”. Tyypillisiä ongelmia tällä alueella ovat palveluiden lyhytsanomakeskusliityntöjen vaikeudet, laskutusongelmat ja palveluiden tietoturvan taso. Tutkimuksen lisäksi työhön kuuluu myös toteutus, joka tuottaa ratkaisun näihin ongelmiin. Ensin työssä käsitellään yleisesti lisäarvopalveluiden tuotantoon liittyviä asioita: lyhytsanomapalvelua, lyhytsanomakeskuksia, niiden lisäarvopalvelurajapintoja ja harmaan alueen käsitettä. Sitten esitellään kolme ratkaisumallia ongelmiin operaattorin näkökulmasta, joista parhaana valitaan Intellitel™ Messaging Gateway-sanomayhdyskäytävään toteutettava lisäarvopalvelurajapinta. Rajapinnan toteutus kuvataan suunnittelun, arkkitehtuurin ja toiminnallisuuksien osalta. Diplomityön tuloksena saadaan uusi testattu lisäarvopalvelurajapinta, joka täyttää sille asetetut vaatimukset. Työn lopuksi pohditaan rajapinnan jatkokehitystä ja kiinnostavia käyttökohteita. Näitä ovat rajapinnan käyttö protokollamuuntimen tai sanomayhdyskäytävän osana.

Web Software Engineering - value added approach

Taking the maximum advantage of technological innovations and the investment in them is of key importance for businesses. The IT industry offers a wide range of innovative high-technology solutions to manage information processing and distribution. However for end-user businesses to make informed decisions in this area is challenging. The aim of this research is to identify the key differences in principal solutions, and what the selection criteria should be for those involved. Existing methodologies for software development are classified, and some key criteria are described to help IT system developers and users determine what are the most important factors in system selection, development and deployment. Statistical data is researched and analysed, a theoretical basis is developed and reviewed, key issues from case studies are identified and generalized to be presented along with the conclusions in the current study. The results give a good basis for corporate consideration and provide overall support to the key decisions in developing web-based software. The conclusion is that new web developments should be considered the stakeholders as an evolution of existing business systems, but they should then pay particular attention to the new advantages that web-based software offers in terms of standardised interfaces and procedures, universal deployment opportunities, and a range of other benefits the study highlights.

ÄLYKKÄIDEN PALVELUJEN JA YHTEYSPALVELIMEN TOTEUTUS H.323-VIESTINTÄVERKKOON

Soneran IP-viestintäverkko on monipuolisia viestintäpalveluita asiakkaille tarjoava palvelualusta. Palveluihin kuuluvat ITU-T:n H.323-suosituksen mukaiset ääni- ja videopuhelut. Työssä toteutettiin viestintäverkkoon kokonaisuus, joka tarjoaa verkon käyttäjille puheluiden kytkennän ja reitityksen sekä useita älykkäitä palveluita. Kokonaisuus koostuu kahdesta komponentista. Puheluiden kytkemisen ja reitityksen sekä signaloinnin hoitaa H.323-suosituksen mukainen yhteyspalvelin Sonera Gatekeeper. Palvelujen toteuttamiseen tarvittavat tiedot säilytetään LDAP-hakemistossa. Työssä esitellään yleisimpiä suosituksia, joita käytetään äänen, videokuvan ja muun median siirtämiseen tietoverkoissa. Tarkimmin käsitellään H.323-suositusta ja muita työssä käytettyjä suosituksia. Lisäksi tarkastellaan työssä hyödynnettyjä ohjelmointirajapintoja ja vertaillaan toteutettua IP-pohjaista älykkäiden palvelujen toteutustapaa tavallisen puhelinverkon asiakkaille vastaavia palveluita tarjoavaan älyverkkoon. Lopuksi esitellään toteutettujen ohjelmistojen rakennetta.

Ohjelmistoarkkitehtuurien vertailu ja valinta monimediatuotteelle. CASE: AVO

Työn tavoitteena oli tutkia ja vertailla komponenttipohjaisia ohjelmistoarkkitehtuureita (Microsoft .NET ja J2EE). Työn tarkoituksena oli valita ohjelmistoarkkitehtuuri uudelle neuroverkkopohjaiselle urasuunnittelupalvelulle. Tässä työssä selvitettiin myös, miten luodaan kansainvälistettäviä ja lokalisoitavia sovelluksia, sekä kuinka Web-, Windows-, mobiili-, puhe- ja Digi-TV -käyttöliittymät soveltuvat uudelle urasuunnittelupalvelulle. Tutkimustyössä käytettiin alan kirjallisuutta, Microsoftin ja Sun Microsystemsin Web-sivuja. Tutkimustyössä analysoitiin Microsoft Pet Shop- ja Sun Microsystemsin Java Pet Store -esimerkkisovellusten suorituskykyvertailua. Analyysituloksiin perustuen urasuunnittelupalvelussa suositellaan käytettäväksi J2EE-arkkitehtuuria. Uudelle urasuunnittelupalvelulle toimenpide-ehdotus on komponenttipohjainen järjestelmä Web-, puhe- ja Digi-TV -käyttöliittymillä ja personoidulla sisällöllä. Järjestelmä tehdään viisivaiheisena hankkeena, johon sisältyy pilottitestejä. Uuteen urasuunnittelupalveluun liitetään mukaan opiskelijat, oppilaitokset ja työnantajat sekä asiantuntijoita neuroverkon opetusdatan määrittämiseen. Palvelu perustuu integroituun tietokantaan. Eri osajärjestelmissä tuotettua tietoa voidaan hyödyntää kaikkialla urasuunnittelupalvelussa.

Improving ERP change tool processes to align business processes and ERP system

Nopea teknologian kehitys sekä kansainvälistymisen mukana tuoma kilpailupaine pakottavat yritykset jatkuvaan liiketoimintaprosessien kehittämiseen. Muutoksista organisaation rakenteissa sekä yrityksen prosesseissa on tullut yleisiä toimenpiteitä. Yksi näkyvimmistä toiminnallisista uudistuksesta on ollut toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto. Toiminnanohjausjärjestelmän rakenne ja kehitys aiheuttaa yleensä suurimmat vaikeudet pyrittäessä rakentamaan liiketoimintaprosessien läpinäkyvyyttä esittävä tietojärjestelmäympäristö. Tässä tutkimuksessa liiketoiminnan sekä toiminnanohjausjärjestelmän prosessien yhdistäminen on tehty ns. toiminnanohjausjärjestelmä muutostyökaluilla. Kyseiset muutostyökalut on järjestetty yrityksissä tietojärjestelmä ympäristöön ja niiden avulla voidaan korjata teknisiä ongelmia sekä muuttaa itse prosesseja. Tutkimuksen empiria osuudessa on käytetty case-tutkimusmenetelmää Kone Oyj:n prosessien kehittämisosastolla. Tutkimuksen tavoitteena oli parantaa toiminnanohjausjärjestelmän muutostyökalujen prosesseja, liiketoimintaprosessien sekä toiminnanohjausjärjestelmän yhdistämiseksi ja harmonisoimiseksi. Tutkimuksen tavoitteiden täyttämiseksi, prosessijohtamisen käsitteitä käytettiin muutostyökaluprosessien parannusehdotusten löytymiseksi. Prosessijohtamisen käsitteet tarkoittavat prosessikartan, prosessin toimintojen, sekä prosessin kustannusten tutkimista ja hyväksikäyttöä. Prosessijohtamisen käsitteeseen kuuluu myös liiketoimintaprosessien jatkuvan parantamisen sekä uudelleenjärjestämisen mallien kuvaus. Toiminnanohjausjärjestelmäympäristön kuvaus teorian toisena osuutena antaa pohjaa muutostyökalujen prosessien käytölle. Tutkimuksen tuloksina voidaan todeta että tutkimusalue on hyvin monimutkainen ja vaikea. Toimintajärjestelmistä ei ole kirjoitettu teoriaa kovinkaan runsaasti, lukuunottamatta yritysten itse tekemiä tutkimuksia. Tutkimuksessa tarkasteltaville prosesseille löytyi kuitenkin parannusehdotuksia sekä ns. optimaalisen prosessimallin ominaisuuksia.