Innovative implementation by non-state actors in environment-related areas : towards a positive implementation gap ?

This contribution (presented in the first International Conference on Public Policy (ICPP) in Grenoble in June 2013) explores the phenomena of innovation in action ("innovative implementation"). To do so, we operationalize "innovative implementation" as a strategy by which (coalitions of) non-state actors seek to develop ad hoc solutions to address a given environmental issue, going beyond what is provided for in formal policy designs. Following an inductive research strategy, we elaborate a conceptual framework whose main advantage is to bring the actors and their coalition (in all their diversity) back in the analysis. More concretely, we state that perceiving implementation as broader 'social interaction processes' (De Boer & Bressers 2011) within which actors play strategic 'games' (Bardach 1977, Scharpf 1997) opens interesting lines of research to better account for their innovative and strategic behaviours. In a second step, we apply this framework to three strategies of innovative implementation in different contexts, and identify on this basis empirical regularities in the individual pathways related to the emergence and success (or failure) of these strategies.

Business model design: an evaluation of paper-based and computer-aided canvases

In recent years, Business Model Canvas design has evolved from being a paper-based activity to one that involves the use of dedicated computer-aided business model design tools. We propose a set of guidelines to help design more coherent business models. When combined with functionalities offered by CAD tools, they show great potential to improve business model design as an ongoing activity. However, in order to create complex solutions, it is necessary to compare basic business model design tasks, using a CAD system over its paper-based counterpart. To this end, we carried out an experiment to measure user perceptions of both solutions. Performance was evaluated by applying our guidelines to both solutions and then carrying out a comparison of business model designs. Although CAD did not outperform paper-based design, the results are very encouraging for the future of computer-aided business model design.

COMPASS identifies T-cell subsets correlated with clinical outcomes.

Advances in flow cytometry and other single-cell technologies have enabled high-dimensional, high-throughput measurements of individual cells as well as the interrogation of cell population heterogeneity. However, in many instances, computational tools to analyze the wealth of data generated by these technologies are lacking. Here, we present a computational framework for unbiased combinatorial polyfunctionality analysis of antigen-specific T-cell subsets (COMPASS). COMPASS uses a Bayesian hierarchical framework to model all observed cell subsets and select those most likely to have antigen-specific responses. Cell-subset responses are quantified by posterior probabilities, and human subject-level responses are quantified by two summary statistics that describe the quality of an individual's polyfunctional response and can be correlated directly with clinical outcome. Using three clinical data sets of cytokine production, we demonstrate how COMPASS improves characterization of antigen-specific T cells and reveals cellular 'correlates of protection/immunity' in the RV144 HIV vaccine efficacy trial that are missed by other methods. COMPASS is available as open-source software.

Local Salmonella immunostimulation recruits vaccine-specific CD8 T cells and increases regression of bladder tumor.

NlmCategory="UNASSIGNED">The efficacy of antitumoral responses can be increased using combinatorial vaccine strategies. We recently showed that vaccination could be optimized by local administration of diverse molecular or bacterial agents to target and augment antitumoral CD8 T cells in the genital mucosa (GM) and increase regression of cervical cancer in an animal model. Non muscle-invasive bladder cancer is another disease that is easily amenable to local therapies. In contrast to data obtained in the GM, in this study we show that intravesical (IVES) instillation of synthetic toll-like receptor (TLR) agonists only modestly induced recruitment of CD8 T cells to the bladder. However, IVES administration of Ty21a, a live bacterial vaccine against typhoid fever, was much more effective and increased the number of total and vaccine-specific CD8 T cells in the bladder approximately 10 fold. Comparison of chemokines induced in the bladder by either CpG (a TLR-9 agonist) or Ty21a highlighted the preferential increase in complement component 5a, CXCL5, CXCL2, CCL8, and CCL5 by Ty21a, suggesting their involvement in the attraction of T cells to the bladder. IVES treatment with Ty21a after vaccination also significantly increased tumor regression compared to vaccination alone, resulting in 90% survival in an orthotopic murine model of bladder cancer expressing a prototype tumor antigen. Our data demonstrate that combining vaccination with local immunostimulation may be an effective treatment strategy for different types of cancer and also highlight the great potential of the Ty21a vaccine, which is routinely used worldwide, in such combinatorial therapies.

Better-quasi-order : ideals and spaces

This thesis deals with combinatorics, order theory and descriptive set theory. The first contribution is to the theory of well-quasi-orders (wqo) and better-quasi-orders (bqo). The main result is the proof of a conjecture made by Maurice Pouzet in 1978 his thèse d'état which states that any wqo whose ideal completion remainder is bqo is actually bqo. Our proof relies on new results with both a combinatorial and a topological flavour concerning maps from a front into a compact metric space. The second contribution is of a more applied nature and deals with topological spaces. We define a quasi-order on the subsets of every second countable To topological space in a way that generalises the Wadge quasi-order on the Baire space, while extending its nice properties to virtually all these topological spaces. The Wadge quasi-order of reducibility by continuous functions is wqo on Borei subsets of the Baire space, this quasi-order is however far less satisfactory for other important topological spaces such as the real line, as Hertling, Ikegami and Schlicht notably observed. Some authors have therefore studied reducibility with respect to some classes of discontinuous functions to remedy this situation. We propose instead to keep continuity but to weaken the notion of function to that of relation. Using the notion of admissible representation studied in Type-2 theory of effectivity, we define the quasi-order of reducibility by relatively continuous relations. We show that this quasi-order both refines the classical hierarchies of complexity and is wqo on the Borei subsets of virtually every second countable To space - including every (quasi-)Polish space. -- Cette thèse se situe dans les domaines de la combinatoire, de la théorie des ordres et de la théorie descriptive. La première contribution concerne la théorie des bons quasi-ordres (wqo) et des meilleurs quasi-ordres (bqo). Le résultat principal est la preuve d'une conjecture, énoncée par Pouzet en 1978 dans sa thèse d'état, qui établit que tout wqo dont l'ensemble des idéaux non principaux ordonnés par inclusion forme un bqo est alors lui-même un bqo. La preuve repose sur de nouveaux résultats, qui allient la combinatoire et la topologie, au sujet des fonctions d'un front vers un espace métrique compact. La seconde contribution de cette thèse traite de la complexité topologique dans le cadre des espaces To à base dénombrable. Dans le cas de l'espace de Baire, le quasi-ordre de Wadge est un wqo sur les sous-ensembles Boréliens qui a suscité énormément d'intérêt. Cependant cette relation de réduction par fonctions continues s'avère bien moins satisfaisante pour d'autres espaces d'importance tels que la droite réelle, comme l'ont fait notamment remarquer Hertling, Schlicht et Ikegami. Nous proposons de conserver la continuité et d'affaiblir la notion de fonction pour celle de relation. Pour ce faire, nous utilisons la notion de représentation admissible étudiée en « Type-2 theory of effectivity » initiée par Weihrauch. Nous introduisons alors le quasi-ordre de réduction par relations relativement continues et montrons que celui-ci à la fois raffine les hiérarchies classiques de complexité topologique et forme un wqo sur les sous-ensembles Boréliens de chaque espace quasi-Polonais.

1000 V sähkönjakelujärjestelmän teknistaloudellisen kannattavuuden tarkastelu

Tässä työssä tutkitaan 1000 V pienjännitejakelun taloudellista kannattavuutta. Tutkimus perustuu teoreettiseen tarkasteluun, jossa noudatetaan yleisiä verkostosuunnittelun periaatteita. EU-lainsäädäntö mahdollistaa 1000 V pienjänniteportaan sijoittamisen nykyisen keskijänniteverkon ja pienjänniteverkon väliin lisäten kolmannen jakelujänniteportaan nykyään käytettävien 20 kV ja 0,4 kV väliin. Jakeluverkkojen kehittämiseksi on etsittävä ratkaisu, joka on taloudellinen sekä asiakkaiden että verkonhaltijoiden kannalta. Tällaiset ratkaisut pienentävät verkon käytön kokonaiskustannuksia ja parantavat sähkön laatua. Lisättäessä jakeluverkkoon kolmas jänniteporras, keskijänniteverkon johtopituus lyhenee ja varsinkin lyhyiden haarajohtojen määrä vähenee. Tämä vähentää keskijänniteverkossa esiintyvien keskeytysten määrää ja pienentää keskeytyskustannuksia. Kilovoltin järjestelmä on kannattava korvattaessa sillä osa keskijänniteverkkoa, tai estettäessä perinteisellä järjestelmällä tarvittava muuntopiirin jakaminen. Osana varsinaista pienjänniteverkkoa ei kilovoltinjärjestelmä ole kannattava. Tässä työssä kolmijänniteportaista jakeluverkkoa tutkitaan teoreettisilla verkkosuunnitelmilla, joita tehdään muutamille perusverkkotopologioille. Taloudellista kannattavuutta tutkitaan vertaamalla perinteistä kaksijänniteportaista ja kolmijänniteportaista verkkoratkaisua kustannusten suhteen teknisten reunaehtojen puitteissa. 1000 V pienjännitejakelu vaatii uudenlaisia verkostokomponentteja. Näistä on erityisesti käsitelty 1/0,4 kV pienjännitemuuntajaa. Muuntajasuunnittelun lähtökohtana on 1000 V verkon käyttäminen keskijänniteverkon jatkeena maasta erotettuna verkkona.

Development of the Simulation Environment for the Mobile Phone User Interfaces

Diplomityössä käsitellään Nokia Mobile Phonesin matkapuhelimien käyttöliittymäohjelmistojen suunnittelu-ja testausympäristön kehitystä. Ympäristöön lisättiin kaksi ohjelmistomodulia avustamaan simulointia ja versionhallintaa. Visualisointityökalulla matkapuhelimen toiminta voidaan jäljittää suunnittelu- kaavioihin tilasiirtyminä, kun taas vertailusovelluksella kaavioiden väliset erot nähdään graafisesti. Kehitetyt sovellukset parantavat käyttöliittymien suunnitteluprosessia tehostaen virheiden etsintää, optimointia ja versionhallintaa. Visualisointityökalun edut ovat merkittävät, koska käyttöliittymäsovellusten toiminta on havaittavissa suunnittelu- kaavioista reaaliaikaisen simuloinnin yhteydessä. Näin virheet ovat välittömästi paikannettavissa. Lisäksi työkalua voidaan hyödyntää kaavioita optimoitaessa, jolloin sovellusten kokoja muistintarve pienenee. Graafinen vertailutyökalu tuo edun rinnakkaiseen ohjelmistosuunnitteluun. Eri versioisten suunnittelukaavioiden erot ovat nähtävissä suoraan kaaviosta manuaalisen vertailun sijaan. Molemmat työkalut otettiin onnistuneesti käyttöön NMP:llä vuoden 2001 alussa.

Hiilidioksidipäästölaskurin kehittäminen toimistoille ja yleisötapahtumille

Diplomityössä on kehitetty websovelluksena toteutettavan ilmastolaskuripalvelun hiilidioksidipäästöjen laskentamoduulit, joiden avulla toimistot ja yleisötapahtumat voivat arvioida omasta toiminnastaan syntyviä hiilidioksidipäästöjä sähkönkulutuksen, lämmönkulutuksen, matkustamisen, kuljetusten ja paperin kulutuksen osalta. Tavoitteena oli kehittää ilmastolaskurista mahdollisimman helppokäyttöinen ja kohderyhmälle hyödyllinen websovellus. Työn kirjallisuusosiossa käsitellään toimistojen ja yleisötapahtumien ympäristövaikutuksia etenkin ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Toimistot ja yleisötapahtumat vaikuttavat ilmastonmuutokseen pääasiassa kiinteistöjen sähkön- ja lämmönkulutuksen sekä liikenteen energiankulutuksesta syntyvien hiilidioksidipäästöjen muodossa. Rakennusten energiankulutuksen ja liikenteen yhteys kansalliseen CO2-päästötaseeseen sekä päästöjenvähennystavoitteisiin on merkittävä päästökauppadirektiivin sovellusalan ulkopuolella. Lisäksi tarkastellaan paino- ja paperituotteiden elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia energiankulutuksen kannalta, sillä paperi on toimistojen ja usein myös tapahtumien merkittävin yksittäinen materiaalivirta. Ilmastolaskuriin kuuluvien hiilidioksidipäästöjen laskentamoduulien kehittämisessä pyrittiin huomioimaan mahdollisimman pitkälle käyttäjien tarpeet ja tiedonsaantimahdollisuudet. Ilmastolaskuri suunniteltiin toimistojen ja yleisötapahtumien ympäristövaikutuksia käsittelevän tutkimustiedon, ilmastolaskuriprojektissa toteutetun esimarkkinakyselyn tulosten, käyttäjähaastatteluista saadun palautteen sekä keskeisesti suunnitteluprosessissa mukana olleen asiantuntijaryhmän antamien kehitysehdotusten perusteella. Työssä on esitetty ilmastolaskurisovelluksen laadulliset kriteerit, tekninen vaatimusmäärittely sekä hiilidioksidipäästöjen laskentaosuuden toteutussuunnitelma, joka sisältää laskentamoduulien käyttöliittymämallit sekä päästölaskentaan liittyvät hiilidioksidipäästökertoimet, oletusarvot, päästölaskentakaavat ja huomautukset.