Soklin kaivoksen vaikutukset Savukosken kuntaan

Tutkimuksessa tarkastellaan Soklin kaivoshankkeen vaikutusta Savukosken kuntaan. Aluksi kuvataan tilasto- ja kartta-aineiston avulla Savukosken kunnan nykyistä kehitystä ja mahdollisuuksia suunniteltua kaivostoimintaa varten. Sen jälkeen analysoidaan, millaisia vaikutuksia kaivoshankkeella on Savukosken kunnan väestö-, työllisyys- ja talouskehitykseen. Analyysit perustuvat Ruralia-instuutissa kehitetyn RegFinDyn -laskentamallin aineistoon kaivoksen aluetaloudellisista vaikutuksista. Tutkimuksessa tarkastellaan edelleen, millaisia haasteita kaivostoiminta tuo Savukosken kunnan palveluille ja taloudelle. Lopuksi esitetään suosituksia, joiden avulla Savukosken kunta voisi hyötyä kaivoksesta mahdollisimman paljon sekä kokonaisarvio kaivoksen aluetaloudellisesta merkityksestä Savukosken kunnalle. Savukosken kunnassa on tonttitarjonnan, peruspalvelujen, talouden sekä virkistys- ja vapaa-aikamahdollisuuksien puolesta hyvät edellytykset vastata kaivostoiminnan tuomiin haasteisiin. Kunnassa on riittävästi tonttireserviä kaivostoiminnan johdosta Savukoskelle muuttavaa väestöä varten. Kuitenkin vapaista asunnoista tulee ehkä olemaan puutetta. Kunnan palveluvarustus kykenee vastaamaan kaivostoiminnan myötä lisääntyvään palvelutarpeeseen. Soklin kaivoshanke on suuren luokan hanke, jolla on merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia kaivoksen työssäkäyntialueelle ja sen sijaintikunnalle. Laskelmien mukaan kaivoshankkeen työllisyysvaikutus kohoaa kerrannaisvaikutuksineen enimmillään yhteensä noin 3 400 henkilötyövuoteen investointivaiheen loppuun mennessä vuonna 2014 ja tasoittuu sen jälkeen noin 700 henkilötyövuoteen tarkastelujakson loppuun, vuoteen 2020 mennessä. Kaivoksen työllisyys-, väestö- ja talousvaikutukset ulottuvat ensisijaisesti Itä- ja Pohjois-Lapin sekä Rovaniemen seutukuntien kuntiin, jotka muodostavat tässä tarkastelussa määritellyn työssäkäyntialueen. Kaivoksen hyödyt kohdentuvat siten useaan kuntaan. Kaivoksen investointivaiheen aikana huomattava osa työllisyysvaikutuksesta valuisi voimakkaan pendelöinnin seurauksena Savukosken ja myös Itä-Lapin ulkopuolelle, lähinnä Rovaniemen seutukuntaan. Sen sijaan tuotantovaiheen aikana pääosa työllisyysvaikutuksesta kohdentuisi Itä-ja Pohjois-Lapin seutukuntien kuntiin. Kaivos kohentaisi joka tapauksessa selvästi Savukosken työllisyystilannetta ja vähentäisi työttömyyttä. Kaivoksen investointivaiheessa pääosa hankkeen aiheuttamasta nettomuutosta kohdentuisi lähinnä Rovaniemen seutukuntaan ja tuotantovaiheessa taas Itä- ja Pohjois-Lapin seutukuntiin. Kaivoksen työllisyysvaikutukset eivät ainakaan vielä tässä vaiheessa kääntäisi Savukosken kunnan väestökehitystä positiiviseksi. Sen sijaan kaikkien työssäkäyntialueen kuntien veropohja vahvistuisi työllisyyden kasvun seurauksena. Savukosken kunnan verotulot kasvaisivat laskelmien mukaan vuosina 2011–2020 yhteensä runsaalla 7 miljoonalla eurolla verrattuna kehitykseen ilman kaivostoimintaa. Kaivoksen hyödyt eivät koidu automaattisesti Savukosken kunnan hyväksi, vaan ne vaativat kunnalta aktiivisia toimenpiteitä edellytysten luomiseksi niin, että kunta voi maksimoida kaivoksen työllisyysvaikutukset. Keskeistä on, että mahdollisimman monet kaivoksen ansiosta työllistyvät asuvat Savukoskella. Kaivos antaa Savukosken kunnalle uusia mahdollisuuksia myönteisen kehityksen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Ruralia-instituutin arvion mukaan Savukosken kunnan sopeutuminen Soklin kaivoksen investointiin ja toimintaan on hallittavissa kunnan määrätietoisella toiminnalla ja hyvällä yhteistyöllä lähi- sekä muiden kuntien ja toimijoiden kanssa.

Suomen metsäteollisuuden uusien mahdollisuuksien aluetaloudelliset vaikutukset

Biojalostamo lisäisi talouskasvua ja työllisyyttä Tutkimuksessa selvitettiin biojalostamotoiminnan aluetaloudellisia vaikutuksia Kymenlaakson ja Satakunnan maakuntiin. Biodieselin valmistus kohentaisi molemmilla alueilla talouskasvua yhteensä 3,0–3,5 prosenttiyksiköllä eli noin 200 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä. Työllisyys paranisi Kymenlaaksossa 437 ja Satakunnassa 420 henkilötyövuodella. Biojalostamotoiminta näyttäisi tukevan työllisyyttä suhteellisesti vähemmän kuin talouskasvua johtuen alan pääomavaltaisuudesta. Kymenlaakso hyötyisi biojalostamosta hiukan enemmän kuin Satakunta johtuen aluetalouksien rakenteellisista eroista. Metsäteollisuuden menetyksiä voitaisiin kompensoida Kymenlaakso on kärsinyt metsäteollisuuden supistumisesta tähän asti suurimmat menetykset. Biojalostamon perustaminen Kymenlaaksoon voisi merkittävästi korvata paperin tuotannon laskusta aiheutuneita menetyksiä. Talouskasvun suhteen biojalostamo voisi korvata puolet menetyksistä. Työllisyysmenetyksistä biojalostamotoiminta pystyisi kompensoimaan noin neljäsosan. Tukien merkitystä biojalostamon aluetaloudellisiin vaikutuksiin selvitettiin tukityypeittäin ja -tasoittain. Sekä raaka-aine- että tuotantotukivaikutukset jäivät simuloinneissa vaatimattomiksi. Tukien tehottomuutta selittää niiden pienuus. Muut toimialat kärsivät biojalostamoalan tukemisesta, mikä vähentää tukien aluetaloudellista vaikuttavuutta. Toisaalta reaalimaailmassa tuet voivat olla ratkaisevassa asemassa bioenergia-alan käynnistyessä ja sen kehityksen alkumetreillä. Bioenergia-strategian mukainen kehitys tuottaisi tulosta Bioenergian käytön lisäämisen aluetaloudellista vaikuttavuutta tutkittiin Keski-Suomen maakuntaa koskevan tapaustutkimuksen avulla. Vaikutusten laskenta pohjautui maakunnan bioenergian käytön tavoitteiden mukaisiin määriin. Mikäli bioenergian käyttö kasvaisi Keski-Suomessa neljällä terawattitunnilla vuoteen 2015 mennessä, vaikutus talouskasvuun olisi yhteensä 0,5 prosenttiyksikköä eli 35 miljoonaa euroa. Maakunnan työllisyys paranisi yli 200 henkilötyövuodella. Todennäköisesti myönteisiä aluetalousvaikutuksia vahvistaisi vielä alueen energiaostoista johtuvien vuotojen väheneminen energiaomavaraisuuden kasvaessa. Keski-Suomelle voisi kertyä hyötyjä myös bioenergiateknologian alan laitevalmistuksen osaamisen lisääntymisen kautta. Biojalostamotoiminta on täysin uudenlaista toimintaa, joten tilastollista seurantatietoa tältä alalta ei ole käytettävissä. Julkisia teknis-taloudellisia selvityksiä biodieselin tuotannosta on saatavilla suhteellisen niukasti. Koska simuloinneista saadut tulokset perustuvat biojalostamolle oletettuun kustannusrakenteeseen, tuloksia on tästä syystä käsiteltävä vain suuntaa-antavina. Ruralia-instituutti suosittaa biojalostamotoiminnan aluetaloudellisten vaikutusten seuraamista ja laskelmien päivittämistä, kun tarkempaa tietoa biojalostamon tuotannon kustannuksista ja tuotteiden kysynnän rakenteesta on saatavilla. Biojalostamon kustannusrakenne. Biojalostamotoiminta kompensoisi noin puolet massa- ja paperiteollisuuden supistumisesta aiheutuneista talouskasvun menetyksistä Kymenlaaksossa.