Tilintarkastusevidenssin laadun määrittely

”Laatu korvaa määrän” on yleinen sanonta monessa eri yhteydessä, myös tilintarkastusevidenssin suhteen. Tähän sanontaan ei ole kehitetty yksiselitteistä määritelmää. Tilintarkastusevidenssi on mitä tahansa tietoa, jota tilintarkastaja käyttää päätelmiensä perustana ja siten evidenssi vaikuttaa tilintarkastuksen laatuun ja tehokkuuteen. Tilintarkastusalan tutkimuksessa tilintarkastusevidenssin laatua ei ole määritelty yksiselitteisesti. Tämän tutkielman tarkoituksena on kehittää tilintarkastusevidenssin laadun viitekehystä, jonka avulla tilintarkastusalan toimijat voisivat asettaa tarkempia tavoitteita tilintarkastuksille. Tilintarkastajat sekä tilintarkastuksen asiakkaat hyötyvät tilintarkastusevidenssin laadun määrittelystä, koska tällöin tilintarkastuksia voidaan tehdä tehokkaammin. Tilintarkastuksen laatu muodostuu tilintarkastusevidenssin laadusta. Tässä tutkielmassa tilintarkastusevidenssin laadun viitekehys muodostetaan käsiteanalyyttisesti teoriaa ja aikaisempia tutkimuksia läpi käymällä. Niiden perusteella muodostetaan näkemys siitä mitä tarkoittaa tilintarkastusevidenssin laatu. Lisäksi tutkielmaa varten on tehty kaksi haastattelua, jotka tukevat käsiteanalyyttista osiota antamalla käytännön näkemyksen kerättyyn tietoon. Teorian pohjalta muodostetaan käsitystä tilintarkastusevidenssin laatuun liittyvistä käsitteistä, jotka ovat riippumattomuus, tilintarkastusevidenssin tarkoitukseen soveltuvuus, tilintarkastusriski, ammatillinen harkinta ja tavat kerätä tilintarkastusevidenssiä. Näillä kaikilla on keskeinen vaikutus laadun muodostumiselle, vaikka laatu onkin hyvin subjektiivinen käsite. Laatu muodostuu usein asiakkaan vaatimuksista ja niiden täyttymisestä. Tilintarkastusevidenssin laatu jakautuu relevanssiin ja luotettavuuteen. Jotta tilintarkastusevidenssiä voidaan kustannustehokkaasti kerätä, tulee tilintarkastusevidenssin relevanssiin ja luotettavuuteen kiinnittää erityistä huomiota. Relevanssi viittaa tiedon hyödyllisyyteen ja luotettavuus siihen, että se vastaa todellisuutta. Tieto eri konteksteissa vaikuttaa vahvasti tiedon relevanssiin ja luotettavuuteen. Itse luotettavuus jakautuu lähteen luotettavuuteen ja tapoihin kerätä tilintarkastusevidenssiä. Näissä tärkeänä tekijänä on riippumattomuus tiedon tuottajasta ja tarvitsijasta. Tilintarkastusevidenssin relevanssi muodostuu valituista tilintarkastustoimenpiteistä. Näihin kaikkiin liittyy ammatillinen harkinta. Jotta tilintarkastusevidenssin laatu saataisiin määriteltyä yksiselitteisesti, tulisi pystyä määrittelemään hyvän ja huonon tilintarkastusevidenssin rajat. Muutoin tilintarkastusevidenssin laatua ei voida mitata.

Pilvipalveluilla joustavuutta ja kustannustehokkuutta Stora Enso Metsän tietojärjestelmiin

Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää hyödyttääkö Stora Enso Metsää tietojärjestelmien siirto perinteisistä konesalipalveluista pilvipalveluihin. Stora Enso Metsällä on paljon erilaisia suunnitteluun liittyviä eräajoja. Joitakin niistä ajetaan vain muutamia kertoja vuodessa kuten tehtaiden puuntarve, toisia muutaman kerran kuussa kuten kuljetusten malliajot tai muutaman kerran viikossa ajettava korjuun suunnittelu. Niissä tapauksissa palvelimet voidaan käynnistää erikseen ja käyttää niitä vain silloin, kun niitä oikeasti tarvitaan. Työn lopputuloksena havaittiin, että pilvipalveluiden käyttöönotto tuo kustannussäästöjä ja palveluiden hallintaan joustavuutta. Itsepalveluna toteutettuna palvelimia voidaan hallinnoida joustavasti kustannusten säästämiseksi. Pilvipalveluilla voidaan nopeuttaa projektien läpimenoa ja kohdentaa käyttökatkot tarkemmin koska siihen ei välttämättä tarvita toimittajan työtä lainkaan. Loppujen lopuksi asiakkaan on erittäin vaikea tietää kuinka paljon kustannuksia on jaettu eri tavalla eri palvelujen välillä.

Framework for Marketing Automation: Case Vaisala

Työ käsittelee Markkinoinnin Automaatiota, viitekehyksen rakentamista Markkinoinnin Automaation käyttöönottoon ja sen hyödyntämiselle markkinoinnin ja myynnin putken hallinnassa. Työ on suoritettu tapaustutkimuksena, jonka primääri datana on käytetty puoli-strukturoituja haastatteluja ja sekundääri datana on käytetty dataa myynnin tietojärjestelmistä. Kirjallisuuskatsaus markkinoinnin automaatioon paljastaa, että aihetta ei ole juurikaan tutkittu akateemisesti. Etenkin selkeitä aukkoja teorioissa on miten markkinoinnin automaatiota kannattaisi aloittaa ja miten siihen tarvittavia kamppanjoita kannattaisi rakentaa. Tapaustutkimuksen tuloksena selvisi selkeät ongelma kohdat nykysessä markkinoinnin ja myynnin putkessa, ja myös kohdat joissa markkinoinnin automaatio voi olla avuksi. Suurin osa ongelma kohdista on markkinoinnin ja myynnin välissä. Toimiakseen markkinoinnin automaatio vaatii selkeät määritykset yrityksessä Liidille ja miten sitä käsitellään. Toimivuuden takaamiseksi se tarvitsee myös jatkuvaa palautetta liideistä ja myynneistä. Alue mikä myös tarvitsee muutosta paremman toimivuuden takaamiseksi on markkinoinnin kamppanjoiden suunnittelu, yhdessä myynnin kanssa ja asiakkaan polku edellä. Tulevaisuuden tavoitteena tulisi olla viestien personointi ja asiakkaiden profilointi. Tulevaisuuden tutkimuskohteet olisivat erittäin avuliaita yrityksille, varsinki jos ne käsittelisivät käyttöönottoa tai personointia.

Säilytetty, hylätty, modernisoitu. Tapaustutkimus kolmen merikarvialaisen maalaistalon tarinasta

Suomessa on suhteellisen vähän vanhaa rakennusperintöä jäljellä. Suomalaisen talonrakentamisen periaatteen mukaan vanha saa tehdä sijaa uudelle. Ennen maailmansotia rakennettujen talojen osuus on hyvin pieni. Vahvimmillaan suomalainen vanha rakennusperintö on edustettuna maaseudulla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella kolmen eri maalaistalon tarinaa osana suomalaisen maaseudun rakennuskantaa. Tutkimuksen avulla pyrin selvittämään, miten ihmisten eri valinnat vaikuttavat talojen tarinoihin ja sitä kautta tarkastelen, miksi joku talo säilyy ja toinen ei. Tutkimukseni lukeutuu sekä aineettoman että aineellisen kulttuuriperinnön tutkimuksen piiriin, ja tutkimukseni keskeisin aineisto on talojen tarinoita avaavaa muistitietoa. Tutkittavat talot valitsin omalta kotipaikkakunnaltani Merikarvialta, joka sijaitsee Länsi-Suomessa Satakunnan maakunnassa. Tutkimukseen valitut talot kertovat tarinaa säilytetystä ja hylätystä sekä modernisoidusta talosta. Tarkoituksenani on suvuissa kerrotun muistitiedon kautta luoda myös pysyvä paikka talon tarinoille talojen tulevia sukupolvia ajatellen. Talojen konkreettisten rakenteiden lisäksi olen sisällyttänyt tutkimukseeni talojen sukuhistoriaa sekä henkilökuvauksia taloissa asuneista ihmisistä. Tutkimusaineiston olen kerännyt haastattelemalla talon omistajia sekä asukkaita, käymällä läpi rakennuksista hankittuja arkistomateriaaleja ja tutkimalla taloista säilyneitä asiakirjoja sekä valokuvia. Tutkimuksen keskeisin aineisto on kuitenkin suvun muistitietoaineisto, joka koostuu pääasiassa haastatteluista. Haastatteluita varten tein teemahaastattelukysymykset, mutta suurin osa aineistosta muodostui vapaan keskustelun kautta. Tutkimuskirjallisuuteni painottui muistitietotutkimuksen sekä kulttuuriperinnön tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin. Tutkimukseni osoitti, että ihmisten valinnoilla sekä olemassa olevilla olosuhteilla on merkittävin rooli talon säilymisessä. Tutkittavien kolmen talon säilyvyyden tai säilymättömyyden syiden taustat liittyivät muun muassa sukulaisuustaustojen merkitykseen sekä henkilökohtaisiin taloudellisiin tilanteisiin ja omistajuussuhteisiin. Talojen fyysinen kunto ja niiden käyttömahdollisuudet myös vaikuttivat siihen, miten ja millaisiksi ihmisten ratkaisut, resurssit ja mahdollisuudet ovat muodostuneet ja siten vaikuttaneet talojen tarinoiden kehittymiseen. Talojen tarinat erosivat lähtökohtaisesti toisistaan merkittävästi, mutta myös yhteneväisyyksiä pystyi löytämään. Kaikkien talojen tarinat ovat kiistatta pysyneet suvun ihmisten ja naapuruston mielissä. Talot ovat jatkaneet elämäänsä ihmisten muistissa, eikä tekemieni johtopäätösten perusteella muistojen säilyminen vaadi edes välttämättä fyysistä muistin paikkaa eli taloa säilyäkseen. Talot säilyvät niin kauan kuin ihmiset muistavat ne ja niissä asuneet ihmiset tapahtumineen.

Käyttäjien manipulointi internetin yhteisöpalveluissa: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Internetin yhteisöpalveluiden käyttäjien avoimuus ja sosiaalisuus altistavat heidät monenlaisille riskeille. “Social engineering” eli käyttäjien manipulointi on uhka, joka liittyy informaation hankkimiseen perinteisen kanssakäymisen kautta, mutta yhä enenevissä määrin myös internetissä. Kun kanssakäyminen tapahtuu internetin välityksellä, käyttäjien manipuloijat hyödyntävät yhteisöpalveluita yhteydenpitoon uhrien kanssa sekä paljon käyttäjäinformaatiota sisältävänä alustana. Tämän tutkielman tarkoitus on löytää internetin yhteisöpalveluiden ja käyttäjien manipuloinnin välinen yhteys. Tämä päämäärä saavutettiin etsimällä vastauksia kysymyksiin kuten: Mitkä ovat tyypilliset hyökkäystyypit? Miksi informaatiolla on niin suuri rooli? Mitä seurauksia ilmiöllä on ja miten hyökkäyksiltä on mahdollista suojautua? Vastaukset kysymyksiin löydettiin toteuttamalla systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Katsaus muodostui yhdistämällä tärkeimmät löydökset 60 tarkoin valitusta ilmiötä käsittelevästä artikkelista. Käyttäjien manipuloinnin huomattiin olevan hyvin laaja ja monimutkainen ilmiö internetin yhteisöpalveluissa. Huomattiin, että manipulointia ilmenee sivustoilla useissa erilaisissa muodoissa, joita ovat muun muassa tietojen kalastelu, profiilien yhdistäminen, sosiaaliset sovellukset, roskaposti, haitalliset linkit, identiteettivarkaudet, tietovuodot ja erilaiset huijaukset, jotka hyödyntävät sekä ihmisluonnon että sivustojen perusominaisuuksia. Haavoittuvuus ja luottamus havaittiin myös tärkeiksi aspekteiksi, sillä ne yhdistävät informaation merkityksen ja ihmisluonnon, jotka molemmat ovat avaintekijöitä sekä manipuloinnissa että yhteisöpalvelusivustoilla. Vaikka ilmiön seurausten huomattiin olevan negatiivisia niin käyttäjien olemukselle internetissä kuin todellisessakin elämässä, havaittiin myös, että ilmiön ymmärtäminen ja tunnistaminen helpottaa siltä suojautumista

Tuotesuunnittelu direktiiviperustaisesti

Onnistuneen tuotekehitysprojektin läpivieminen vaatii huolellisen alkusuunnittelun ennen varsinaista tuotteen kehityksen aloitusta. Projektin läpiviemiseksi esitetään usein malleja joissa tuotekehitysprojektissa edetään yksi vaihe kerrallaan ja siirrytään seuraavaan vasta, kun edellinen on valmis. Tämän perinteisen mallin rinnalle on tullut DFMA-suunnittelu, jossa murretaan kommunikaatiomuuri suunnittelun ja valmistuksen väliltä ja useita vaiheita tehdään samanaikaisesta. Näin saadaan valmistus- ja kokoonpanoystävällisiä tuotteita, joilla tuotteesta saatava kate voidaan maksimoida samalla kun tuotteen laatua saadaan parannettua. Teknisen kehityksen lisäksi on tuotekehitysprosessissa erottamattomana osana direktiivien asettamien vaatimusten huomioon ottaminen. Jo lähes kaikissa tuotteissa on oltava CE-merkintä. CE-merkinnällä tuotteen valmistaja ottaa täyden vastuun siitä, että tuote täyttää sitä koskevien direktiivien asettamat vaatimukset vaatimustenmukaisuudesta. Direktiivien asettamat vaatimukset on hyvä tiedostaa jo tuotteen suunnittelun alkuvaiheista lähtien, jotta nämä osataan ottaa heti huomioon ja jälkikäteen tehtäviltä muutoksilta vältytään. Teknisten ratkaisujen lisäksi tuotteen dokumentoinnilla on suuri rooli vaatimustenmukaisuuden täyttämisessä. Tuotteesta tulee koota tekninen tiedosto, joka sisältää kaikki tarpeelliset dokumentit, joilla tuotteen vaatimustenmukaisuus voidaan todeta. Teknisen tiedoston vaatimukset on hyvä tiedostaa jo suunnittelun alusta lähtien, jotta tarvittavat dokumentit osataan kerätä projektin aikana tekniseen tiedostoon. Tässä työssä kehitettiin peltier-jäähdytin, jollaiselle asiakkailta saadun palautteen perusteella oli markkinoilla tarve. Jäähdyttimen suunnittelussa käytettiin DFMA:n keinoja yksinkertaistamaan kokoonpanoa. Jäähdyttimelle tehtiin vaatimustenmukaisuustarkastelu, missä tarkasteltiin peltier-jäähdytintä koskevien direktiivien asettamia vaatimuksia ja mitä asioita näiden vaatimusten täyttämiseksi tuli huomioida.

E18 Turun kehätie välillä Naantali-Raisio : Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

E18 Turun kehätie (kantatie 40) on osa Suomen tärkeintä päätieyhteyttä. E18 kulkee Naantalista Turun ja pääkaupunkiseudun kautta Vaalimaalle. Valtakunnallisen merkityksen lisäksi Turun kehätiellä on tärkeä seudullinen rooli. Suunnittelukohde sisältää Turun kehätien parantamisen noin yhdeksän kilometrin matkalta Kuparivuoren tunnelin suulta (entisen Satamatien liittymästä) Naantalista Raisionkaaren eritasoliittymän itäpuolelle Juhaninkujan liittymään Raisioon. Kehätie parannetaan nykyiselle paikalleen. Tämä ympäristövaikutusten arviointimenettely liittyy maantielain mukaisen yleissuunnitelman laadintaan. Yleissuunnitelmassa määritetään tien likimääräinen sijainti ja tilantarve sekä suhde nykyiseen ja tulevaan maankäyttöön. Lisäksi määritetään tien tekniset ja liikenteelliset perusratkaisut. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan E18 Turun kehätien parantamisen aiheuttamat ympäristövaikutukset YVA-lain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla ja tarkkuudella. Hankkeen vaikutusalueen asukkailla ja muilla intressiryhmillä on mahdollisuus osallistua suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin. Näkemyksiä hankkeesta ja sen vaihtoehdoista voi esittää koko suunnittelun ajan. Hankkeesta ja YVA-menettelystä tiedotetaan asukkaille ja muille sidosryhmille tiedotteiden, postituslistan (sähköposti/kirje) sekä internetin välityksellä.

Benefits of a low-cost one-phase current distortion detection device in appliance supply in low-voltage residential networks

In this bachelor’s thesis are examined the benefits of current distortion detection device application in customer premises low voltage networks. The purpose of this study was to find out if there are benefits for measuring current distortion in low-voltage residential networks. Concluding into who can benefit from measuring the power quality. The research focuses on benefits based on the standardization in Europe and United States of America. In this research, were also given examples of appliances in which current distortion detection device could be used. Along with possible illustration of user interface for the device. The research was conducted as an analysis of the benefits of current distortion detection device in residential low voltage networks. The research was based on literature review. The study was divided to three sections. The first explain the reasons for benefitting from usage of the device and the second portrays the low-cost device, which could detect one-phase current distortion, in theory. The last section discuss of the benefits of usage of current distortion detection device while focusing on the beneficiaries. Based on the result of this research, there are benefits from usage to the current distortion detection device. The main benefitting party of the current distortion detection device was found to be manufactures, as they are held responsible of limiting the current distortion on behalf of consumers. Manufactures could adjust equipment to respond better to the distortion by having access to on-going current distortion in network. The other benefitting party are system operators, who would better locate distortion issues in low-voltage residential network to start prevention of long-term problems caused by current distortion early on.

Yhteiskehittelyn käynnistäminen sosiaali- ja terveystoimen lähipalvelutuotannossa – Ristiinan kuntataajaman tapaustutkimus

Työssä tutkitaan asiakkaan ja käyttäjän mukaan ottamista sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Opinnäytetyö on osa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista Mikkelin seudulla. Työn pääfokus on lähipalveluiden kehittämisessä. Tutkimuksen tavoitteena on ollut luoda sosiaali- ja terveystoimeen toimintamalli ja rakenteet jatkuvalle kehittämisyhteistyölle palveluiden käyttäjien ja palveluiden tuottajien välille kuntataajamassa. Teoreettisena viitekehyksenä tukeudutaan co-creation – menetelmään eli yhteiskehittelyyn. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa valittuna menetelmänä oli toimintatutkimuksena toteutettu tapaustutkimus. Tutkimuksen tuloksena syntyi runsaasti ideoita koskien lähipalveluiden kehittämistä. Palvelumuotoilun menetelmin toteutettu työpaja osoittautui toimivaksi menetelmäksi käynnistää yhteiskehittelyä. Yhteiskehittely suositellaan otettavaksi käyttöön sosiaali- ja terveystoimen lähipalvelupisteissä.

Kohti strategista HR-kumppanuutta: tapaustutkimus vähittäiskaupan yrityksessä

Historiallisesti yrityksen HR-toiminto (engl. human resources) on hahmotettu hallinnollisena tuki-organisaationa, joka on mielletty ennemminkin kontrolloivaksi rajoitteeksi kuin arvoa tuottavaksi ja muutosta edistäväksi kumppaniksi. Vastatakseen työelämän ja liiketoimintaympäristön muutoksiin, henkilöstöammattilaisten työn painopiste on muuttunut (ja on yhä edelleen jatkuvasti muuttumassa) suhteellisen lyhyessä ajassa operatiivisesta henkilöstöhallinnosta strategiseen suunnitteluun ja suunnannäyttämiseen. Tässä intensiivisessä tapaustutkimuksessa tarkastellaan mitkä yksilö- ja organisaatiotason te¬kijät tukevat toimimista strategisen HR-kumppanin roolissa. Varsinaiseen tutkimuskysymykseen vas-taamista tuetaan tarkastelemalla miten HR-kumppanuus voi tukea henkilöstöstrategian imple¬men-tointia, ja toisaalta millaisia sisäisiä ja ulkoisia muutospaineita yrityksen HR-toimintoihin koh¬dis¬tuu. Tutkimuksen kohdeorganisaatio on suuren kansainvälisen vähittäiskaupan alalla toimivan konser¬nin Suomessa toimiva maayhtiö. Tutkimusta varten haastateltiin kohdeorganisaation viidestä tavaratalosta kustakin henkilöstöasian¬tuntija (HR business partner), henkilöstöpäällikkö sekä maan henkilöstöjohtaja. Tutkimustulosten perusteella strategista HR-kumppanuutta tukevat tekijät jaoteltiin yksilölähtöisiin ja organisatorisiin tekijöihin. Yksilöllisiksi tekijöiksi tunnistettiin aiempi kokemus, liiketoiminnan ymmärrys, oma asenne sekä osallistuminen, joka voitiin luokitella myös organisatoriseksi tekijäksi. Organisaatiotason tekijöiksi tunnistettiin HR:n rooli organisaatiossa, johdon tuki, käytettävissä ole-vat resurssit sekä odotusten selkeys. Tutkimuksen perusteella havaittiin, että strategisen kumppanin roolilla henkilöstötoiminto pystyy vastaamaan paremmin nykyajan moniulotteisen ja -kanavaisen liiketoiminnan haasteisiin. Lisäksi se pystyy tukemaan liiketoimintaa aivan uudenlaisista lähtökoh-dista käsin verrattuna perinteisellä tavalla ajateltuun ja organisoituun henkilöstötoimintoon. Kump-panuus mahdollistaa pureutumisen syvälle liiketoiminnan ydinkysymyksiin, ymmärryksen lisään-tymisen ja sitä kautta tarjoaa mahdol¬lisuuden tukea esimiehiä aiempaa laaja-alaisemmin. Tutkimuksen perusteella HR-asi¬antuntijan tulisi olla organisaation perustehtävästä ja liiketoiminnan lainalaisuuksista kiinnostunut käytännönläheinen ammattilainen, joka hahmottaa suuremman kuvan, muttei myöskään pelkää ope¬ratiivisia rutiineja ja tehtäviä.

Filopodia and stromal extracellular matrix as regulators of cancer cell invasion and growth

Bidirectional exchange of information between the cancer cells and their environment is essential for cancer to evolve. Cancer cells lose the ability to regulate their growth, gain the ability to detach from neighboring cells and finally some of the cells disseminate from the primary tumor and invade to the adjacent tissue. During cancer progression, cells acquire features that promote cancer motility and proliferation one of them being increased filopodia number. Filopodia are dynamic actin-rich structures extending from the leading edge of migrating cells and the main function of these structures is to serve as environmental sensors. It is nowadays widely appreciated, that not only the cancer cells, but also the surrounding of the tumor – the tumor microenvironment- contribute to cancer cell dissemination and tumor growth. Activated stromal fibroblasts, also known as cancer-associated fibroblasts (CAFs) actively participate on tumor progression. CAFs are the most abundant cell type surrounding the cancer cells and they are the main cell type producing the extracellular matrix (ECM) within tumor stroma. CAFs secrete growth factors to promote tumor growth, direct cancer cell invasion as well as modify the stromal ECM architecture. The aim of this thesis was to investigate the function of filopodia, particularly the role of filopodia-inducing protein Myosin-X (Myo10), in breast cancer cell invasion and metastasis. We found that Myo10 is an important regulator of basal type breast cancer spreading downstream of mutant p53. In addition, I investigated the role of CAFs and their secreted matrix on tumor growth. According to the results, CAF-derived matrix has altered organization and stiffness which induces the carcinoma cell proliferation via epigenetic mechanisms. I identified histone demethylase enzyme JMJD1a to be regulated by the stiffness and to participate in stiffness induced growth control.

Kohti Korpilammen konsensusta – SDP:n, SAK:n ja elinkeinoelämän muuttuvat suhteet ja talouspoliittinen käänne 1975–1977

Tutkielmani aiheena on suomalaisen konsensusyhteiskunnan muotoutuminen vuosina 1975–77. Tutkin Suomen sosialidemokraattisen puolueen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön ja suomalaista elinkeinoelämää (Elinkeinoelämän valtuuskunta ja Teollisuuden keskusliitto) sekä työnantajia (Suomen työnantajien keskusliitto) edustaneiden järjestöjen välisten suhteiden muutosta. Keskiössä on edellä mainittujen järjestöjen talous- ja yhteiskuntapoliittisen ajattelun ja toiminnan kehittyminen ja vuorovaikutus aikana, jolloin Suomea kohtasi ensimmäinen merkittävä talouslama sitten toisen maailmansodan. Tutkimukseni perustuu arkistolähteiden erittelyyn ja vertailuun. Täydennän tätä eräillä valtio-opillisilla ja sosiologisilla teorioilla. Tutkielmani primääriaineistona toimivat SDP:n, SAK:n ja elinkeinoelämän johdon jälkeensä jättämä arkistomateriaali. Tutkielmassani tulen siihen päätelmään, että elinkeinoelämän aktiivinen vaikutustyö, yhteyksien avaaminen SDP:n ylimpään johtoon, SDP:n johdon talouspoliittisen ajattelun muuttuminen ja vaikeat taloudelliset olosuhteet yhdessä vaikuttivat niin sanotun ”Korpilammen konsensuksen” syntyyn. Konsensuksen keskiöön nostettiin ajatus teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn ensisijaisuudesta muihin politiikkatavoitteisiin nähden. Prosessissa reaktiivisempi rooli jäi SAK:lle ja talouspoliittisesti keynesiläisille. Tutkielmani perusteella konsensus herätti myös vastustusta. Laajassa kuvassa konsensus silti läpäisi suomalaisen yhteiskunnan eliitit. Radikaalien talouspoliittisten tavoitteiden työntövoima sen sijaan hiipu

Palvelumuotoilu osana palvelun kehittämisprosessia

Palvelut tarjoavat yrityksille merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joiden avulla voidaan kestävästi sekä sitouttaa asiakkaita että erottua kilpailijoista. Palveluliiketoiminnan kehittäminen on yksi keinoista, joilla yritykset pystyvät vahvistamaan kilpailukykyään, mutta muutos teknologialähtöisestä toiminnasta asiakasarvolähtöiseen toimintaan luo yrityksille haasteita. Palveluliiketoiminnan asiakaslähtöiseen kehittämiseen on viime vuosina luotu uusia menetelmiä, joista yksi on palvelumuotoilu. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia palvelumuotoilua osana yrityksen palvelun kehittämisprosessia. Palvelumuotoilua yrityksen palvelun kehittämisprosessissa käsitellään yrityksen näkökulmasta ja tutkimusongelmaa lähestyttiin kahden osaongelman avulla. Osaongelmina selvitettiin, mitä palvelumuotoilu on ja miten palvelumuotoilu integroituu yrityksen palvelujen kehittämisprosessiin. Työn empiirinen osuus toteutettiin toimintatutkimuksena, jossa tapauksena toimi business-to-business -alalla toimivan yrityksen hyllyynkantopalvelun kehittämisprosessi. Tässä tutkimuksessa tutkija teki palvelun kehittämisprosessiin väliintulon, tuomalla palvelumuotoilun osaksi kehitysprosessia. Käytännössä tämä näkyi näkökulman muutoksena organisaatiolähtöisestä palvelun kehitystyöstä kohti asiakaslähtöistä kehitystyötä ja asiakasymmärryksen kartuttamista. Asiakashaastatteluin ja työntekijän havainnoinnilla kerätyn käyttäjätiedon hyödyntäminen pienten kehitysideoiden poimimiseen ja toimeenpanoon toimi toisena tutkimuksellisena väliintulona. Tällöin kehitystyön päämääränä ei ollut ainoastaan vakioidun palvelumallin luominen vaan myös asiakastyytyväisyyden lisääminen tarttumalla asiakkaan kokemiin ongelmakohtiin. Tällöin kerättyä asiakas- ja käyttäjätietoa todella hyödynnettiin kehittämällä olemassa olevasta palvelusta yhä asiakaslähtöisempi. Tämän tutkimuksen puitteissa palvelumuotoilua ei lähdetty integroimaan osaksi palvelunkehittämisprosessia tyypillisten muotoilun menetelmien avulla, sillä tapausprosessiin ei luonnollisesti integroitunut palvelun kehittäminen visuaalisin menetelmin. Sen sijaan palvelumuotoilu muutti palvelun kehittämisprosessia erilaisten syötteiden avulla. Kehittämisprosessin ensimmäisessä vaiheessa ymmärrystä palvelun nykytilasta kartutettiin sisäisesti eri toimijoiden näkökulmasta. Tällöin samalla sitoutetaan organisaation eri tasot osaksi prosessia. Toisessa vaiheessa palvelumuotoilu toi kehitykseen mukaan käyttäjän näkökulman sekä yhdessä luomisen sekä asiakkaiden että palvelua tuottavien henkilöiden kanssa. Prosessin kolmannessa vaiheessa palvelumuotoilu syötti kehitykseen palvelun kokonaisvaltaisen suunnittelun läpi palvelun eri kosketuspintojen. Kun palvelumuotoilu otetaan osaksi palvelun kehittämisprosessia, pyritään yrityksessä proaktiiviseen kehitystyöhön, jolla voidaan parantaa käyttäjien kokemuksia palvelusta

Luomu- ja lähiruoan pakkaaminen : pakkausten vaatimukset ja tulevaisuuden trendit eteläsuomalaisten elintarvikeketjun toimijoiden näkökulmasta

Luomu- ja lähiruoan kysyntä Suomessa on kasvussa mutta niiden markkinoiden kasvua hidastavat muun muassa logistiset ja markkinoinnilliset haasteet. Yksi keino näiden haasteiden ylittämiseen on luomu- ja lähiruoan pakkausten kehittäminen. Tämän diplomityön tarkoituksena on kartoittaa luomu- ja lähiruoan pakkausten ja pakkaamisen nykyisiä vaatimuksia ja tulevaisuuden trendejä elintarvikeketjun toimijoiden näkökulmasta. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa hyödynnettäväksi pakkauskehityksessä. Tutkimuksen teoreettisessa osassa kartoitetaan luomu- ja lähiruokamarkkinoita Suomessa ja Euroopassa, elintarvikeketjua ja sen toimijoiden rooleja sekä pakkausten tehtäviä ja elementtejä. Tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista haastattelututkimusta ja tutkimuksen empiiristä osuutta varten haastateltiin 18 elintarvikeketjun toimijaa Etelä-Suomen alueelta. Elintarvikeketjun toimijoiden tärkeimmät vaatimukset luomu- ja lähiruoan pakkauksille liittyvät tuotteiden suojaamiseen ja säilyttämiseen sekä pakkausten erottumiseen tavanomaisen ruoan pakkauksista. Vaatimukset ovat hyvin pitkälti samoja eri toimijaryhmien kesken. Tulevaisuudessa luomu- ja lähiruoan pakkaukset ovat toimijoiden näkemyksen mukaan entistä erottuvampia, ekologisempia sekä tarkemmin asiakkaan ja tuotteen tarpeiden mukaan mietittyjä. Lisäksi pakkauksiin tullaan laittamaan aktiivisia ja älykkäitä ominaisuuksia, vaikka osa toimijoista näkeekin ne tarpeettomina.

In search of the interrelatedness of innovation and internationalisation processes in entrepreneurial life science companies

This study is motivated by the question how resource scarce innovative entrepreneurial companies seek and leverage global resources. This study takes a resource-seeking perspective a step forward and suggests that resources that enable the entrepreneurial internationalisation are largely accrued from the early stages of entrepreneurial life; that is from the innovation development. Consequently, this study seeks to explain how innovation and internationalisation processes are interrelated in the entrepreneurial internationalisation. This main objective is approached through three research questions, (1) What role do inter-organisational relationships in innovation have in the entrepreneurial internationalisation process? (2) What kind of inward–outward links do inter-organisational relationships create in the resource-seeking-based entrepreneurial internationalisation process? (3) What kind of capability to collaborate forms in the interaction of inter-organisational relationship deployment? The research design is a mixed methods design that consists of quantitative pilot study and qualitative multiple case study of five entrepreneurial life science companies from Finland and Austria. The findings show that innovation and internationalisation processes are tightly interwoven in pre-internationalisation state. The findings also reveal that the more experienced companies are able to take advantage of complexcross-border inter-organisational relationship structures better than the starting companies. However, very minor evidence was found on inward links translating into outward links in the entrepreneurial internationalisation process, despite the expectation to observe more of these links in the data. Combined intangible-tangible resource-seeking was the most preferred to build links between inward–outward internationalisation but also to develop competence to collaborate. By adopting a resource- instead of market-seeking approach, this study illustrated that internationalisation extends to early stages of innovative companies, and that in high-technology companies’ potentially significant cross-border relationships have started to form long before incorporation. Therefore, these observations justified the firmer inclusion of pre-company history in innovative entrepreneurship studies. The study offers a conceptualisation of entrepreneurial internationalisation that is perceived as a process. The main theoretical contributions are in the areas of international entrepreneurship and in the behavioural process studies of entrepreneurial internationalisation and resource-based internationalisation. The inclusion of the innovation-based discussion, namely the innovation process, in the internationalisation process theories has clearly contributed to the understanding of entrepreneurial internationalisation in the context of international entrepreneurship. Innovation development is a central act of entrepreneurial companies, and neglecting innovation process investigation from entrepreneurial internationalisation leaves potentially influential mechanisms unexplored.