Los determinantes sociales del pensamiento: ni anomalismo ni funcionalización

El principal objetivo del presente trabajo es indagar si las habituales tentativas por descifrarel pensamiento desde un punto de vista sociológico, a pesar de su vehemente compromisoantirreduccionista, podrían aceptar en último término la reducción de ideas, argumentos y doctrinasa sus presuntos determinantes sociales. En una primera etapa analizamos el ¿sociologismoanómalo¿ de Martin Kusch, señalamos algunas de sus lagunas, y establecemos que la panopliaconceptual en losofía de la mente es fértilmente aplicable al ámbito racional-social. A continuaciónconsideramos el funcionalismo reduccionista de Jaegwon Kim, nos centramos en latesis de que los estados intencionales de la mente, al contrario de lo que ocurre con los qualia,son causalmente funcionalizables, e intentamos establecer sus posibles repercusiones en la interpretaciónsocial del pensamiento. La aplicación de la metodología funcionalista al horizonteracional-social, de todos modos, parece venir desmentida por la evidencia, ya que las propiedadesdel pensamiento equiparables a los qualia son de hecho eminentemente funcionalizablesen la medida que fundamentan la efectividad social de los recursos gurativos y retóricos. Enun sentido análogo, la obra de Hans Blumenberg demuestra que los inescrutables ingredientes gurativos de todo pensamiento que él denomina ¿metáforas absolutas¿ son tan decisivos paracualquier proceso abstractivo que los conceptos nunca llegan a agotar su alcance determinador.Con lo cual los conceptos y las ideas más generales, antes considerados del todo funcionalizables,ahora dependen de algunas metáforas básicas, aun cuando por analogía con los qualia selas creía inmunes a toda funcionalización. Por tanto parece que la reducción no puede resolverlas di cultades que plantean los presuntos ¿determinantes sociales del pensamiento¿. Al mismotiempo, y con rmando así algunos emergentismos, los aspectos causal-funcionales del ámbitoracional-social dan la impresión de ser inconciliables con la enigmática estructura causal queponen de mani esto las aproximaciones losó cas al problema mente-cuerpo.

Ácidos siálicos: da compreensão do seu envolvimento em processos biológicos ao desenvolvimento de fármacos contra o agente etiológico da gripe

Sialic acids are nine-carbon carbohydrates that occur widely in nature and occupy the terminal portions of some glycoproteins and glycolipids of cell membranes. These carbohydrates are closely involved in cell-cell interactions and in processes such as microbial infection, inflammation, etc. Studies on the participation of sialic acids in biological processes have provided comprehension about their role in the infection by the influenza virus, the causal agent of flu. In this article, we present an overview of the importance of sialic acids in the influenza virus infection and how the knowledge of their involvement in this process has allowed the development of selective and efficient drugs against the virus.

Ralstonia solanacearum, a widespread bacterial plant pathogen in the post-genomic era

Ralstonia solanacearum is a soil-borne bacterium causing the widespread disease known as bacterial wilt. Ralstonia solanacearum is also the causal agent of Moko disease of banana and brown rot of potato. Since the last R. solanacearum pathogen profile was published 10 years ago, studies concerning this plant pathogen have taken a genomic and post-genomic direction. This was pioneered by the first sequenced and annotated genome for a major plant bacterial pathogen and followed by many more genomes in subsequent years. All molecular features studied now have a genomic flavour. In the future, this will help in connecting the classical field of pathology and diversity studies with the gene content of specific strains. In this review, we summarize the recent research on this bacterial pathogen, including strain classification, host range, pathogenicity determinants, regulation of virulence genes, type III effector repertoire, effector-triggered immunity, plant signalling in response to R. solanacearum, as well as a review of different new pathosystems.

Workplace Social Capital and Employee Health

Työyhteisön sosiaalinen pääoma ja työntekijöiden terveys Monien tutkimusten mukaan sosiaalinen pääoma vaikuttaa terveyteen. Vaikka työssä käyvä väestönosa on merkittävän osan valveillaoloajastaan työyhteisössä, siellä kertyvää sosiaalista pääomaa on toistaiseksi tutkittu vähän. Tässä tutkimuksessa selvitettiin työyhteisön sosiaalisen pääoman ja kuntatyöntekijöiden terveyden välistä yhteyttä pitkittäisasetelmassa hyödyntäen Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimuksen aineistoa vuosilta 2000–2005. Yhteensä 48592 kuntatyöntekijää vastasi kyselyyn vuosina 2000–02 (vastausprosentti 68 %). Heistä 35914 (77 %) osallistui myös seurantatutkimukseen vuosina 2004–05. Tutkimuksessa kehitettiin kyselyyn perustuva työyhteisön sosiaalisen pääoman mittausmenetelmä. Työntekijän omaan arvioon perustuvan sosiaalisen pääoman lisäksi mitattiin työyhteisön sosiaalista pääomaa käyttämällä samassa työyhteisössä työskentelevien muiden työntekijöiden keskimääräistä arviota sosiaalisesta pääomasta. Terveyttä mitattiin kysymyksellä koetusta terveydestä. Masennusta arvioitiin sekä kysymällä lääkärin toteamasta masennuksesta että masennuslääkeostoilla Kelan lääkerekistereistä. Analyyseihin otettiin mukaan vain ne kuntatyöntekijät, jotka olivat lähtötilanteissa terveitä eli kokivat terveytensä hyväksi tai heillä ei ollut aiempaa diagnosoitua tai lääkehoitoa vaatinutta masennusta. Tulosten analysointiin käytettiin monitasomallinnusta. Tulokset vakioitiin sosiodemografisten tekijöiden ja terveyskäyttäytymisen suhteen. Neljän vuoden seurannassa sekä jatkuvasti vähäinen että vähenevä yksilön sosiaalinen pääoma työssä lisäsi riskiä koetun terveyden heikkenemiseen niillä kuntatyöntekijöillä, jotka eivät vaihtaneet työpaikkaa seurannan aikana ja jotka seurannan alussa kokivat terveytensä hyväksi. Tulos ei selittynyt sosiodemografisilla tekijöillä tai terveyskäyttäytymisen eroilla. Tuloksen merkittävyyttä tuki havainto, että myös työtoverien arvioon perustuva sosiaalinen pääoma ennusti oman terveyden huononemista seuranta-aikana. Niillä työntekijöillä, jotka työskentelivät sellaisissa työyhteisöissä, joissa koko seurannan ajan oli vähiten sosiaalista pääomaa, oli lähes 1.3 -kertainen riski terveyden heikentymiseen. Vähäinen omaan arvioon perustuva sosiaalinen pääoma työssä ennusti myös masennuksen ilmaantuvuutta lähtötilanteessa ei-masentuneilla lähes neljän vuoden seurannassa. Matalaan sosiaaliseen pääomaan liittyi 20–50 % suurempi todennäköisyys sairastua masennukseen seurannan aikana niin itseraportoidun lääkärin totea-man masennuksen kuin masennuslääkeostojen perusteella. Tätä tulosta ei kuitenkaan pystytty toistamaan käyttämällä oman arvion sijasta työtoverien arviota työyhteisön sosiaalisesta pääomasta. Tutkimusta sosiaalisen pääoman vaikutusta masennuksen ilmaantumiseen jatkettiin selvittämällä miten sosiaalisen pääoman eri ulottuvuudet vaikuttivat masennuksen ilmaantumiseen. Tulosten mukaan sosiaalisen pääoman vertikaalinen komponentti (työntekijöiden ja esimiesten välinen luottamus, vastavuoroisuus ja jaetut arvot ja normit, jotka edesauttavat yhteistyötä) sekä horisontaalinen komponentti (työntekijöiden välisissä suhteissa yhteistyöstä, luottamuksesta ja vastavuoroisuudesta syntyvä sosiaalinen pääoma) vaikuttivat itsenäisesti masennusriskiin. Tutkimuksen perusteella korkea työyhteisön sosiaalinen pääoma saattaa vaikuttaa edullisesti työntekijöiden terveyteen. Jos näin on, olisi tärkeää edistää työyhteisöjen sosiaalista pääomaa ja kannustaa sellaiseen toimintaan, joka lisää suvaitsevaisuutta, luottamusta ja vastavuoroisuutta sekä työntekijöiden kesken että työntekijöiden ja esimiesten välillä.

Leaving the Dark ages with AMIGA

We present an Analytic Model of Intergalactic-medium and GAlaxy (AMIGA) evolution since the dark ages. AMIGA is in the spirit of the popular semi-analytic models of galaxy formation, although it does not use halo merger trees but interpolates halo properties in grids that are progressively built. This strategy is less memory-demanding and allows one to start modeling at sufficiently high redshifts and low halo masses to have trivial boundary conditions. The number of free parameters is minimized by making a causal connection between physical processes usually treated as independent of each other, which leads to more reliable predictions. However, the strongest points of AMIGA are the following: (1) the inclusion of molecular cooling and metal-poor, population III (Pop III) stars with the most dramatic feedback and (2) accurate follow up of the temperature and volume filling factor of neutral, singly ionized, and doubly ionized regions, taking into account the distinct halo mass functions in those environments. We find the following general results. Massive Pop III stars determine the intergalactic medium metallicity and temperature, and the growth of spheroids and disks is self-regulated by that of massive black holes (MBHs) developed from the remnants of those stars. However, the properties of normal galaxies and active galactic nuclei appear to be quite insensitive to Pop III star properties due to the much higher yield of ordinary stars compared to Pop III stars and the dramatic growth of MBHs when normal galaxies begin to develop, which cause the memory loss of the initial conditions.

Molecular Markers of Oral Lichen Planus

Oral lichen planus (OLP) is a chronic inflammatory mucosal disease and is detected in between 0.5% - 2.2% of the population. WHO has defined OLP as a potentially precancerous disorder, representing a generalized state associated with a significantly increased risk of cancer. However, only 0.5 – 2.9% of OLP lesions will progress to cancer. Currently, there are no prognostic markers to identify the lesions at increased risk for malignant transformation. The main aim of these studies was to identify cellular and molecular markers in order to understand the pathogenesis of atrophic OLP and its progression towards malignancy. Selected markers for cell proliferation, adhesion, apoptosis, and lymphocytic infiltration were assessed by immunohistochemistry in addition to static cytometry analyses for DNA content. DNA quantification of epithelial cells in 82 biopsy samples derived from atrophic lichen planus showed altered DNA content in 41% of the samples. DNA content was associated with proliferation activity, topoisomerase IIalpha, desmocollin-1 and infection with human papillomavirus. CD27+ and CD38+ lymphocytes were detected in inflammatory cell infiltrate, indicating an abnormal homing of B cells from blood circulation to tissue. Physiologic cell death, apoptosis, is frequently seen in OLP, but its pathways are unknown. Here it was shown that caspases 2 and 12 were up-regulated in OLP, indicating that intracellular apoptosis, rather than an external causal factor, is triggering apoptosis. However, this thesis could not identify any singular prognostic marker of malignancy in OLP. Thus, every OLP patient should receive regular follow-up care to identify cancer risk patients at an early stage.

Engendering Group Support Based Foresight for Capital Intensive Manufacturing Industries - Case Paper and Steel Industry Scenarios by 2018

In recent times of global turmoil, the need for uncertainty management has become ever momentous. The need for enhanced foresight especially concerns capital-intensive industries, which need to commit their resources and assets with long-term planning horizons. Scenario planning has been acknowledged to have many virtues - and limitations - concerning the mapping of the future and illustrating the alternative development paths. The present study has been initiated to address both the need of improved foresight in two capital-intensive industries, i.e. the paper and steel industries and the imperfections in the current scenario practice. The research problem has been approached by engendering a problem-solving vehicle, which combines, e.g. elements of generic scenario process, face-to-face group support methods, deductive scenario reasoning and causal mapping into a fully integrated scenario process. The process, called the SAGES scenario framework, has been empirically tested by creating alternative futures for two capital-intensive industries, i.e. the paper and steel industries. Three scenarios for each industry have been engendered together with the identification of the key megatrends, the most important foreign investment determinants, key future drivers and leading indicators for the materialisation of the scenarios. The empirical results revealed a two-fold outlook for the paper industry, while the steel industry future was seen as much more positive. The research found support for utilising group support systems in scenario and strategic planning context with some limitations. Key perceived benefits include high time-efficiency, productivity and lower resource-intensiveness. Group support also seems to enhance participant satisfaction, encourage innovative thinking and provide the users with personalised qualitative scenarios.

Formaldeído em escolas: uma revisão

Formaldehyde has been classified as a probable human carcinogen. Indoor air quality measurements carried out worldwide in schools indicate that levels may be of concern. This paper provides an overview of emission sources, properties and methods for quantification of formaldehyde. Quantitative information from studies performed in school environments was compiled and a comprehensive picture of the causal relationships between pollutant exposures and children's health given. Mitigation actions to reduce formaldehyde levels and its adverse impacts in school buildings are recommended.

Monikausaaliset sosiaaliset mekanismit kansainvälisen institutionalisaation tutkimuksessa : tapauksena EU:n ja Venäjän strateginen kumppanuus

Artikkelissa käsitellään kirjoittajan väitöskirjan "Multi-causal social mechanism and the study of international institutionalisation: the case of EU-Russia strategic partnership" keskeisiä väitteitä ja havaintoja.

Reação de genótipos de Vigna unguiculata à sarna e efeito da doença sobre componentes de produção

O fungo Elsinoe phaseoli, agente causal da sarna, tem sido responsável por sérios prejuízos aos produtores de feijão-de-corda (Vigna unguiculata), em particular, nos cultivos que se estabelecem em regiões montanhosas e na época das chuvas, no Ceará. O presente trabalho objetivou, além de identificar fontes de resistência à sarna, avaliar os efeitos da doença sobre o rendimento agrícola e seus componentes, a qualidade do grão e o ciclo da cultura. Num ensaio delineado em blocos ao acaso, com quatro repetições, instalado em Tianguá, CE, sob regime de irrigação e em sequeiro, por dois anos: 1995 e 1996, 16 genótipos foram avaliados quanto a variáveis relacionadas ao ciclo, rendimento de grãos e sintomas de sarna. Procederam-se análises quanto à variância, comparações entre médias dos tratamentos, correlação e regressão. Constatou-se que as plantas suscetíveis à sarna sofrem seus efeitos negativos sobre ciclo e produção de grãos; as cultivares e linhagens avaliadas apresentaram variabilidade quanto à reação à doença. A cultivar EPACE V-96, pela produtividade, precocidade e grau de resistência à sarna, é a mais indicada como genitor, visando o melhoramento genético do feijão-de-corda para o ambiente da Ibiapaba, CE.