Lithium nuclear-magnetic-resonance in lithium acetate dihydrate, Li(CH3COO).2H2O

Li n.m.r, in single crystals of lithium acetate dihydrate is used to determine the quadrupole coupling parameters: (e2qQ/h) and r/. The orientations of the principal z, y and x components of the electric field gradient tensor are determined to be along the crystallographic b, a and c axes respectively. The parameters experimentally determined are (e2qQ/h)= 154"6 kHz; and i/= 0.9. This study indicates a tetrahedral configuration around the Li ion, confirming the recent X-ray and p.m.r, results.

Head motion and Inattention/Hyperactivity share common genetic influences: Implications for fMRI studies of ADHD

Head motion (HM) is a well known confound in analyses of functional MRI (fMRI) data. Neuroimaging researchers therefore typically treat HM as a nuisance covariate in their analyses. Even so, it is possible that HM shares a common genetic influence with the trait of interest. Here we investigate the extent to which this relationship is due to shared genetic factors, using HM extracted from resting-state fMRI and maternal and self report measures of Inattention and Hyperactivity-Impulsivity from the Strengths and Weaknesses of ADHD Symptoms and Normal Behaviour (SWAN) scales. Our sample consisted of healthy young adult twins (N = 627 (63% females) including 95 MZ and 144 DZ twin pairs, mean age 22, who had mother-reported SWAN; N = 725 (58% females) including 101 MZ and 156 DZ pairs, mean age 25, with self reported SWAN). This design enabled us to distinguish genetic from environmental factors in the association between head movement and ADHD scales. HM was moderately correlated with maternal reports of Inattention (r = 0.17, p-value = 7.4E-5) and Hyperactivity-Impulsivity (r = 0.16, p-value = 2.9E-4), and these associations were mainly due to pleiotropic genetic factors with genetic correlations [95% CIs] of rg = 0.24 [0.02, 0.43] and rg = 0.23 [0.07, 0.39]. Correlations between self-reports and HM were not significant, due largely to increased measurement error. These results indicate that treating HM as a nuisance covariate in neuroimaging studies of ADHD will likely reduce power to detect between-group effects, as the implicit assumption of independence between HM and Inattention or Hyperactivity-Impulsivity is not warranted. The implications of this finding are problematic for fMRI studies of ADHD, as failing to apply HM correction is known to increase the likelihood of false positives. We discuss two ways to circumvent this problem: censoring the motion contaminated frames of the RS-fMRI scan or explicitly modeling the relationship between HM and Inattention or Hyperactivity-Impulsivity

Proekt glinobytnogo doma tipa 7.50x4.00

Digital image

Skorostʹ i napravlenie vetra v Krymu 3-go i︠u︡li︠a︡ 1926 goda

Digital image

Skorostʹ i napravlenie vetra v Krymu 4-go i︠u︡li︠a︡ 1926 goda

Digital image

Jeremia 20:7-13 psykoanalyysissa : Nimettömän valituslaulun syntyprosessi tekstin objektimielikuvien muutosten valossa

Tämän pro gradu -työn tarkoituksena on selvittää tekstin Jer 20:7-13 jumalakuvaa ja muita ”tekstin puhujan” ilmaisemia vuorovaikutussuhteita ja vaihtelevia tunteita. On kuitenkin epäselvää, missä määrin Jeremian kirja tai sen yksittäiset jaksot kuvaavat profeetan persoonaa ja historiallista taustaa. Tekstit voivat kuvata myös muita myöhempiä tilanteita ja asenteita. Tämän tutkimuksen pääasiallinen eksegeettinen metodi on syvyyspsykologinen. Se saattaa pystyä kertomaan jotakin siitä, miten tutkittava teksti peilaa menneisyyden kokemuksellisia kaavoja. Samaan tapaan kuten psykohistoriassa, tutkimus ei yritä tutkia, tulkita tai rekonstruoida tradition tai historian Jeremiaa. Syvyyspsykologinen eksegeesi on tunnistettu jo aiemmin, mutta suomalaisessa tutkimuksessa sitä ei vielä ole sovellettu yksittäisiin teksteihin. Tämän tutkimuksen tutkimusasetelma avaa tekstin sisäisiä ja vaihtelevia vuorovaikutussuhteita eli objektisuhteita. Tutkimus nimittää tätä vuorovaikutussuhteiden analyysiä objektisuhdeanalyysiksi. Se perustuu teologian tohtori, psykoanalyytikko Matti Hyrckin psykoanalyyttiseen suhteessaolon perusmielikuvien teoriaan (SPT), jonka hän esittelee väitöskirjassaan Mielen kuvat Jumalasta (1995). Tekstin Jahve-kuvat on nähtävä objektirepresentaatioina. Nämä vahvasti värittyneet representaatiot ja kuvat kertovat enemmän kokijasta itsestään kuin niistä objekteista, joiden kuviksi ne ovat syntyneet. Käsitys objektien sisäsyntyisyydestä mahdollistaa Hyrckillä objektisuhteiden systematisoinnin ja SPT:n luomisen. Siten emotionaaliset silmälasit on tämän tutkimuksen tekijän mielestä mahdollista valjastaa myös tutkijan käyttöön. Tutkimuksen laaja näkökulmia hakeva teoriaosuus varmistaa tämän. Hermeneuttinen ”kolmen maailman malli” on lukijakeskeisyyteen ja kulttuurihyppyyn arvokas työväline. Jeremian kirja sisältää useita osin runomuotoisia valituksia, joista tutkittava teksti on viimeinen. Valituslaulujen sarja päättyy tutkittavaa tekstiä seuraavaan syntymäpäivän kiroamiseen jakeissa 14-18. Valituksen edellä kontekstina on joitakin kertomuksia Jeremiasta, mutta vasta jakeessa 20:2 Jeremia nimetään profeetaksi. Muuten valittaja on nimetön. Jeremia-kertomusten kehys on tässä toimituksellinen ja valituksen jälkeen seuraa deuteronomistista saarnaa Juudaa ja Jerusalemia vastaan. Tutkimus selvittää jakeiden 7-13 rakennetta, sisältöä ja tulkintaa ensin lähinnä laji- ja kirjallisuus- kriittisesti. Tutkimus osoittaa, että Jeremian valitus noudattaa yksilön valituslaulun kaavaa, mutta ei kuitenkaan yksiselitteisesti taivu lajin usein stereotyyppisiin tarkoituksiin. Suurin syy tähän on tekstin proosa- ja runomuodon vaihtelu ja sisällön hajanaisuus. Edes valituksen ydintä ei voi varmistaa, vaikka valituslaulun nuorimpina osina on tyypillisesti helppo pitää loppupuolen kollektiivisia lisiä. Varsinainen valitus on jakeissa 7-9 ja jakeet 10-13 ovat todennäköisimmin monivaiheinen päätössarja. Tutkimuksen keskeiset objektisuhdeteoreettiset peruskäsitteet sisäinen subjekti ja sisäinen objekti ovat ihmisen tiedostamattoman tason mielikuvia. Varhaisen tilan vuorovaikutusmielikuvien sisäisinä subjekteina ovat Riippuvainen ja Itseriittoinen. Ne ovat vaihtelevissa suhteissa Houkuttajan ja Hallitsijan muotoisia sisäisiä objekteja kohtaan. Myöhäisessä tilassa objekteille on syytä antaa uudet nimet: Vetäytyjä, Vaatija ja Parantaja. Tutkimus etenee osoittamalla tekstin ja SPT:n mukaisen mallin samankaltaisuuksia. Samalla on ollut mahdollista ottaa kantaa myös tekstin saumoihin ja tekstin syntyprosessiin. Tekstin objekti osoittautuu pääosin Hallitsijaksi, sillä Houkuttajan muotoisista jumaluuksista on kollektiivisesti pyritty tekemään pesäeroa Jerusalemin temppelin hävityksestä lähtien. Silti muistoista ja Houkuttajaksikin värittyneistä kaipuun ja pelon muodoista ei päästä eroon. Valituksen alkujakeita 7-9 leimaa Riippuvaisen masennus ja Itseriittoisen häpeä. Jakeissa 11-13 Hallitsijan muotoinen Jahve Sebaot tarjoaa hierarkkista symbioosia. Myöhäistä Vaatijaa ei tutkittavassa tekstissä ole kuin vanhurskaan käsitteenä, joka deuteronomistisessa teologiassa perustuu Jahven sanan kuulemiseen ja lain noudattamiseen. Tutkimus pyrkii osoittamaan, että kaikilla kokemuksilla on jollakin tavalla sekä yhteisöä että yksilöä eheyttäviä tarkoituksia. Kun valitus päättyy sarjaan vakuutuksia ja huipentuu kollektiiviseen ylistyskehotukseen, myös niillä on tarkoitus. Yksi osa tutkimustehtävää on ollut testata psykoanalyyttisen objektisuhdeteoreettisen metodin toimivuutta eksegeettisessä tutkimuksessa. Vaikka tulokset ovat suuntaa antavia, metodi on osoittautunut toimivaksi.