De poëtica facultate Columellae

Painovuosi nimekkeestä.

De epitheto Achillis honoratus (Horatii Ars poëtica v. 120.)

Painovuosi nimekkeestä.

Stability of relative oxygen pulse curve during repeated maximal cardiopulmonary testing in professional soccer players

During cardiopulmonary exercise testing (CPET), stroke volume can be indirectly assessed by O2 pulse profile. However, for a valid interpretation, the stability of this variable over time should be known. The objective was to analyze the stability of the O2 pulse curve relative to body mass in elite athletes. VO2, heart rate (HR), and relative O2 pulse were compared at every 10% of the running time in two maximal CPETs, from 2005 to 2010, of 49 soccer players. Maximal values of VO2 (63.4 ± 0.9 vs 63.5 ± 0.9 mL O2•kg-1•min-1), HR (190 ± 1 vs188 ± 1 bpm) and relative O2 pulse (32.9 ± 0.6 vs 32.6 ± 0.6 mL O2•beat-1•kg-1) were similar for the two CPETs (P > 0.05), while the final treadmill velocity increased from 18.5 ± 0.9 to 18.9 ± 1.0 km/h (P < 0.01). Relative O2 pulse increased linearly and similarly in both evaluations (r² = 0.64 and 0.63) up to 90% of the running time. Between 90 and 100% of the running time, the values were less stable, with up to 50% of the players showing a tendency to a plateau in the relative O2 pulse. In young healthy men in good to excellent aerobic condition, the morphology of the relative O2 pulse curve is consistent up to close to the peak effort for a CPET repeated within a 1-year period. No increase in relative O2pulse at peak effort could represent a physiologic stroke volume limitation in these athletes.

De arte poëtica 1

Invokaatio: I.N.D.J.

De aetatum varietate & characteribus in imitatione poëtica observandis

Invokaatio: I.N.J.CH.

Translating with the Web. Professional translators' information-seeking behaviour in translation with online resources

Tämän tutkielman aiheena on ammattikääntäjien tiedonhaku, kun käytettävissä on ainoastaan verkkolähteitä. Tutkimuksessa on tarkasteltu, mistä ja miten ammattikääntäjät etsivät tietoa internetistä kääntäessään lähtötekstiä englannista suomeen. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on osoittaa, että tiedonhakutaidot ja lähdekriittisyys ovat käännöskompetensseja, joita tulisi sekä ylläpitää että opettaa osana kääntäjäkoulutusta. Tutkimuksen aineisto kerättiin empiirisesti käyttämällä kolmea metodia. Käännösprosessi ja sen aikana tapahtunut tiedonhaku tallennettiin käyttäen Camtasia-näyttövideointiohjelmaa ja Translog-II -näppäilyntallennusohjelmaa. Lisäksi tutkimukseen osallistuneet kääntäjät täyttivät kaksi kyselyä, joista ensimmäinen sisälsi taustatietokysymyksiä ja toinen itse prosessiin liittyviä retrospektiivisiä kysymyksiä. Kyselyt toteutettiin Webropol-kyselytyökalulla. Aineistoa kerättiin yhteensä viidestä koetilanteesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin lähemmin kolmen ammattikääntäjän tiedon-hakutoimintoja erottelemalla käännösprosesseista ne tauot, joiden aikana kääntäjät etsivät tietoa internetistä. Käytettyjen verkkolähteiden osalta tutkimuksessa saatiin vastaavia tuloksia kuin aiemmissakin tutkimuksissa: eniten käytettyjä olivat Google, Wikipedia sekä erilaiset verkkosanakirjat. Tässä tutkimuksessa kuitenkin paljastui, että ammattikääntäjien tiedonhaun toimintamallit vaihtelevat riippuen niin kääntäjän erikoisalasta kuin hänen tiedonhakutaitojensa tasosta. Joutuessaan työskentelemään tutun työympäristönsä ja oman erikoisalansa ulkopuolella turvautuu myös osa ammattikääntäjistä alkeellisimpiin tiedonhakutekniikoihin, joita käännöstieteen opiskelijoiden on havaittu yleisesti käyttävän. Tulokset paljastivat myös, että tiedonhaku voi viedä jopa 70 prosenttia koko käännösprosessiin kuluvasta ajasta riippuen kääntäjän aiemmasta lähtötekstin aihepiiriin liittyvästä tietopohjasta ja tiedonhaun tehokkuudesta. Tutkimuksessa saatujen tulosten pohjalta voidaan sanoa, että myös ammattikääntäjien tulisi kehittää tiedonhakutaitojaan pitääkseen käännösprosessinsa tehokkaana. Lisäksi kääntäjien pitäisi muistaa arvioida kriittisesti käyttämiään tietolähteitä: lähdekritiikki on tarpeen erityisesti verkkolähteitä käytettäessä. Tästä syystä tiedonhakutaitoja ja lähdekriittisyyttä tulisikin opettaa ja harjoitella jo osana kääntäjäkoulutusta. Kääntäjien ei myöskään pidä jättää tiedonhakua pelkkien verkkolähteiden varaan, vaan jatkossakin käyttää hyväkseen niin painettuja tietolähteitä kuin myös henkilölähteitä.

Judiciário e política regulatória: instituições e preferências sob a ótica dos custos de transação

Judiciary and regulatory policy. Increasingly, judges and the courts appear as actors capable of affecting the trajectory of the government decisions, as strategic agents in the policy process. This paper presents an analytical model able to clearly and objectively measure the impact of judicial review in the design of policies in the sphere of economic regulation. Underlying the model is the concept of transaction costs, through which one can raise the levels of intervention of the judiciary in regulatory policy. In addition to the analytical model, the article demonstrates that the interaction between the heterogeneity of preferences in the courts and institutional mechanisms of the justice system is capable of generating greater coordination and cooperation than expected.

Taxa de juros e mecanismos de transmissão da política monetária no Brasil

Este trabalho desenvolve a hipótese de que a taxa de juros brasileira é alta como resultado de mecanismos de transmissão monetária parcialmente obstruídos. Surgem falhas de transmissão devido às seguintes características da economia brasileira: (i) segmentação do mercado de crédito; (ii) baixa penetração do crédito livre dentro do processo de determinação de renda; (iii) truncada estrutura a termo da taxas de juros; (iv) a participação das LFT na composição da dívida pública; (v) a participação dos preços administrados no índice de preços ao consumidor. Para alcançar este resultado, o trabalho explora o modelo BMW e fornece algumas evidências preliminares.

Fiat voluntas tua! Vício e pecado na ética de Abelardo

Abelardo, na sua ética, desqualifica a noção de "vício" em favor da noção de "pecado". Esta passagem não é apenas um pressuposto do autor, mas decorre necessariamente tanto de sua posição enquanto lógico quanto de sua crítica dos filósofos estóicos que pôde conhecer.