Porn, censorship, classification and free speech: Global paradoxes in the governance of media content

In this presentation, I reflect upon the global landscape surrounding the governance and classification of media content, at a time of rapid change in media platforms and services for content production and distribution, and contested cultural and social norms. I discuss the tensions and contradictions arising in the relationship between national, regional and global dimensions of media content distribution, as well as the changing relationships between state and non-state actors. These issues will be explored through consideration of issues such as: recent debates over film censorship; the review of the National Classification Scheme conducted by the Australian Law Reform Commission; online controversies such as the future of the Reddit social media site; and videos posted online by the militant group ISIS.

Regulation beyond government: Weber, Foucault and the liberal governance of media content

This paper steps back from the question of how regulation of digital media content occurs, and whether it can be effective, to consider the rationales that inform regulation, and the ethics and practices associated with content regulation. It will be argued that Max Weber's account of bureaucratic expertise remains relevant to such discussions, particularly insofar as it intersects with Michel Foucault's concept of governmentality, and contemporary applications of the notion of 'governing at a distance'. The nature of the challenges to media regulators presented by online environments, and by digital and social media, are considered in depth, but it is argued that the significance of regulatory innovations that respond to such challenges should not be underestimated, nor should the continuing national foundations of media regulation. It will also discuss the relevance of the concept of 'soft law' to contemporary regulatory practice.

"It makes you think anything is possible”: Representing diversity in music theory pedagogy

This paper critiques a traditional approach to music theory pedagogy. It argues that music theory courses should draw on pedagogies that reflect the diversity and pluralism inherent in 21st century music making. It presents the findings of an action research project investigating the experiences of undergraduate students undertaking an innovative contemporary art music theory course. It describes the students’ struggle in coming to terms with a course that integrated composing, performing, listening and analysing coupled with what for many was their first exposure to the diversity of contemporary art music. The paper concludes with suggesting that the approach could be adopted more widely throughout music programs.

From garamut to mobile phone: Communication change in rural Papua New Guinea

This article presents the attitudinal response of rural villagers in Papua New Guinea to mobile telephony, based on a threshold study made during the early stages of its adoption. The research indicates that the introduction of mobile telecommunications has generally been viewed positively, with mobile phones affording social interaction with loved ones. Nonetheless, negative concerns have been strongly felt, notably financial costs and anxiety about mobile phones aiding in the coordination of extramarital liaisons and criminal activities. The communities investigated previously had scant access to modern communication technologies, some still using traditional means such as wooden slit drums, known locally as garamuts. The expansion of mobile network coverage has introduced into communal village life the capability to communicate dyadically and privately at a distance. Investigation into the adoption of mobile phones thus promotes understanding about traditional means of communication and notions of public and private interactions.

Self-reported bruxism : Associated factors among media personnel with or without irregular shift work

Tutkimuksen kohderyhmänä oli mediatyöntekijöitä, joiden toimenkuva on viime vuosina muuttunut yhä kuormittavammaksi epäsäännöllisen vuorotyön sekä jatkuvien teknisten, organisatoristen ja taloudellisten tekijöiden ristipaineessa. Väitöskirjatutkimus on osa laajempaa tutkimushanketta, joka suunniteltiin selvittämään epäsäännöllisen vuorotyön mahdollisia haittoja. Tutkimusta tukivat taloudellisesti Työsuojelurahasto ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia sekä resurssipanostuksin Hammaslääketieteen laitos (HY), Työterveyslaitos ja Yleisradio Oy. Bruksismi on tahdosta riippumatonta hampaiden narskuttelua tai yhteenpuristamista. Hampaiden narskuttelu on rytmistä jaksoittain toistuvaa puremalihasten toimintaa, joka esiintyy nukkuessa -tavallisimmin kevyen unen ja havahtumisjaksojen yhteydessä. Valveilla ollessa bruksismi on terveillä ihmisillä lähinnä hampaiden yhteenpuristamista. Yleisen käsityksen mukaan toistuvaa unibruksismia esiintyy noin 10 %:lla ja valveilla tapahtuvaa hampaiden yhteenpuristamista noin 20 %:lla. Aiemmin bruksismi kuului kansainvälisen unihäiriöluokituksen (ICSD 1997) mukaan unen erityishäiriöihin, mutta tuorein luokitus (ICSD 2005) listaa sen unen liikehäiriöihin. Väitöstutkimuksen yleisenä tavoitteena oli kartoittaa koetun bruksismin ja uni- valvehäiriöiden yhteyttä. Tutkimus oli poikittainen vertailututkimus epäsäännöllistä vuorotyötä ja säännöllisiä päivävuoroja tekevien välillä. Mielenkiinto kohdistui myös bruksismin ja kasvojen alueen kivun mahdolliseen yhteyteen. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin joidenkin tunnetusti unen laatua huonontavien psykososiaalisten, neurologisten ja fysiologisten tekijöiden yhteyttä koettuun bruksismiin. Tutkimuksen kohderyhmän muodosti 750 Yleisradion epäsäännöllistä vuorotyötä tekevää työntekijää. Vertailuryhmänä käytettiin samansuuruista satunnaistetusti valittua kaltaistettua Yleisradion työntekijäjoukkoa, joka tekee samankaltaista työtä, mutta säännöllisenä päivätyönä. Kohderyhmälle lähetettiin kyselylomakkeet, jotka kartoittivat koetun bruksismin lisäksi mm. tutkittavien taustatiedot, yleisen terveydentilan, yleisiä koettuja stressioireita ja tuntemuksia, kipuoireita, sekä unen laatua. Lisäksi esitettiin jaksamista ja työympäristöä koskevia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 874 henkilöä. Kokonaisvastausprosentti oli 58,3 % (53,7 % miehiä). Epäsäännöllistä vuorotyötä tekevien vastausprosentti oli 82,3 % ja säännöllistä päivätyötä tekevien ryhmässä 34,3 %. Työtehtävät sisälsivät ohjelmien toimitus- ja tuottamistyötä, teknistä tuotanto- ja tukityötä, sekä esimies- ja hallintotyötä. Miesten keski-ikä vuorotyöryhmässä oli 45,0 (± 10,6) vuotta ja naisten keski-ikä 42,6 (± 10,7) vuotta, vastaavat luvut päivätyötä tekeville olivat 47,4 (± 9,7) ja 45,5 (± 10,1) vuotta. Vuorotyötä tekevistä oli miehiä 56,6 %, päivätyöryhmässä miehien osuus oli 46,7 %. Usein koettua bruksismia havaittiin koko tutkimusjoukossa 10,6 %:lla. Bruksismin esiintyvyydessä ei ollut merkitsevää eroa epäsäännöllistä vuorotyötä ja päivätyötä tekevien välillä. Kun bruksismia ja stressiä arvioitiin suhteessa tyytyväisyyteen nykyiseen työaikamuotoon, molemmat olivat merkitsevästi vallitsevimpia niillä, jotka halusivat vaihtaa nykyistä työaikamuotoaan. Epäsäännöllistä vuorotyötä tekevät lisäksi ilmoittivat kokevansa enemmän stressiä kuin päivätyötä tekevät sekä olivat tyytymättömämpiä työaikamuotoonsa. Tutkittavista henkilöistä katkonaista unta esiintyi 43,6 %:lla sekä 36,2 % koki unensa virkistämättömäksi. Kasvokipua esiintyi 19,6 %:lla. Usein toistuva bruksaus sekä tyytymättömyys työaikamuotoon olivat erittäin merkitsevästi yhteydessä unihäiriöiden sekä riittämättömän unen oireiden kanssa. Bruksismi ja katkonainen uni osoittautuivat myös kasvokivun taustatekijöiksi. Tutkimus osoitti, että koetulla bruksismilla oli merkitsevä yhteys unihäiriöihin, kasvokipuun, koettuun stressiin ja ahdistuneisuuteen, nuorempaan ikään, runsaampiin hammaslääkäri- ja lääkärikäynteihin sekä siihen että oli tyytymätön työaikamuotoonsa (itse työaikamuoto ei ollut merkitsevä tekijä). Tutkimuksen yhtenä johtopäätöksenä todettiin, että koettu bruksismi voi terveillä työikäisillä henkilöillä olla osa stressaavaa tilannetta ja siihen liittyvää käyttäytymistä. Tämän tiedostaminen terveydenhuollossa voisi olla hyödyllistä.

Agenda-Setting Revisited: Social Media and Sourcing in Mainstream Journalism

In political journalism, the battle over agenda-setting between journalists and their sources has been described using many metaphors and concepts. Herbert Gans saw it as a dance where the two parties competed for leadership, arguing that sources usually got the lead. We address the question of how social media, in particular Twitter, contribute to media agenda-building and agenda-setting by looking at how tweets are sourced in election campaign coverage in Australia, Norway and Sweden. Our findings show that the popularity of elite political sources is a common characteristic across all countries and media. Sourcing from Twitter reinforces the power of the political elites to set the agenda of the news media – they are indeed “still leading the dance”. Twitter content travels to the news media as opinions, comments, announcements, factual statements, and photos. Still, there are variations that must be explained both by reference to different political and cultural characteristics of the three countries, as well as by the available resources and journalistic profiles of each media outlet.