Influence of rootstock on nutrient content in grape petioles

Genetic diversity of rootstocks can affect nutrient uptake and the nutrient status of grapevines. The rootstock influence on nutrient content in grape petioles was evaluated on three rootstocks competition experiments carried out at Vale do Rio do Peixe region, in the state of Santa Catarina, Brazil, with the cultivars Niagara Rosada, Concord, and Isabella, grafted on different rootstocks. Two soil liming depths were also evaluated in the Isabella experiment. The greatest rootstock effect was observed on K and Mg content and K/Mg ratio in the petioles. The Vitis vinifera x V. rotundifolia hybrid rootstocks VR 043-43 and VR 044-4 provided the highest K/Mg values and self rooted Isabella the lowest K/Mg ratio. The other tested rootstocks resulted in intermediate values. There was also significant effect on P content, but only in Niagara Rosada and Concord experiments. The depth of soil liming did not significantly affect K and Mg content in the Isabella experiment. The results indicate that rootstock must be considered for nutritional status evaluation and fertilizer recommendation regarding to K and Mg.

Kemikaalitaseen hallinta sellutehtaassa

Kun sellun tuotantomäärä kasvaa, niin klooridioksidin kulutus valkaisussa kasvaa. Ja kun klooridioksidin tuotanto kasvaa, niin sivutuotteena syntyvän hapansuolan määrä kasvaa. Hapansuolaa lisätään kemikaalikiertoon niin paljon kuin mahdollista ilman, että valkolipeän sulfiditeetille määritetty yläraja 38 % ylittyy. Rikin ja natriumin suhde hapansuolassa on huomattavasti suurempi kuin valkolipeässä, joten hapansuolan talteenotto lisää kemikaalikierron rikkipitoisuutta, jolloin myös sulfiditeetti kasvaa. Ylimääräinen hapansuola poistetaan jätevedenpuhdistamolle. Työssä lasketaan eri osastoilla käytettävien kemikaalien koostumuksia ja tuotantomääristä johtuvia muutoksia kemikaalikierrossa, joiden avulla lasketaan mm. kemikaalikierron sallima hapansuolan talteenottomäärä. Lisäksi tutustutaan erilaisiin vaihtoehtoihin, joilla hapansuolan poistamista jätevedenpuhdistamolle voitaisiin pienentää. Simuloidun lokakuun 2002 tuotannosta saatavilla arvoilla saatiin laskennalliseksi hapansuolan poistomääräksi 2115 tonnia, kun muodostuva kokonaismäärä oli 2545 tonnia.

Sulfaattisellutehtaan kemikaalikierron vierasainetasot ja kalkkikierron aukaisu.

Työssä selvitettiin sulfaattisellutehtaan kemikaalikierron eräiden virtojen vierasainepitoisuudet. Tavoitteena oli myös laatia kaustisoinnin ja meesauunin vierasainetaseet sekä arvioida kalkkikierron aukaisun vaikutusta kierron vierasainetasoihin. Kirjallisuusosassa on tarkasteltu sulfaattisellutehtaan kemikaalikiertoa ja sen osaprosesseja. Kirjallisuusosassa on keskitytty tarkastelemaan eri vierasaineiden käyttäytymistä kemikaalikierrossa. Lisäksi kalkkikierron prosesseja sekä kalkkikierron taselaskentaa on tarkasteltu. Kokeellisessa osassa määritettiin Metsä-Botnia Oy:n Joutseno Pulpin sulfaattisellutehtaan kemikaalikierron vierasainetasot ja verrattiin niitä muiden tehtaiden vierasainetasoihin. Kokeellisessa osassa selvitettiin myös ne prosessin kohdat, joihin vierasaineet rikastuvat. Lisäksi laadittiin kaustisoinnin ja meesauunin vierasainetaseet sekä tehtiin arvio kalkkikierron vierasainetasojen ja kalkkikierron aukaisun välisestä korrelaatiosta. Tehtyjen määritysten perusteella Joutseno Pulpin sulfaattisellutehtaan eräiden prosessivirtojen vierasainetasot ovat selvästi muiden Metsä-Botnian tehtaiden tasoja korkeammalla. Etenkin valkolipeän kaliumpitoisuus ja meesan fosforipitoisuus ovat korkeita. Kloridi rikastuu voimakkaasti soodakattilan lentotuhkaan ja fosfori rikastuu meesauunin sähkösuodinpölyyn. Laadittujen taseiden perusteella vierasaineista fosfori ja magnesium rikastuvat selvästi kalkkikiertoon. Niiden määrät kalkkikierrossa ovat huomattavasti suuremmat kuin muiden vierasaineiden määrät. Kalkkikierron fosforitasoa voidaan alentaa poistamalla kierrosta meesauunin sähkösuodinpölyä ja korvaamalla poisto make-up kalkilla. Tällöin muiden vierasaineiden määrä kalkkikierrossa kuitenkin kasvaa.

Characterization of the effects of macronutrient deficiencies in mangabeira seedlings

Knowledge of the mineral nutrition requirements of mangabeira (Hancornia speciosa Gomes) is relatively scarce and rudimentary because there is a lack of consistent data concerning its nutritional demands at different developmental stages. The aim of this research was to characterize the visual symptoms of macronutrient deficiencies and to evaluate the effects of these deficiencies on the growth, the production of dry matter, and the leaf content of mangabeira. To achieve this goal, a greenhouse experiment was conducted at the Goiano Federal Institute (Instituto Federal Goiano) in Rio Verde - GO, from January to June 2011 in which mangabeira plants were arranged in a random block design and grown in nutrient solutions. This experiment was replicated four times. The plants were treated with either a complete nutrient solution or a nutrient solution from which the individual macronutrient of interest (nitrogen (N), phosphorous (P), potassium (K), magnesium (Mg), calcium (Ca), or sulfur (S) had been omitted. The omission of a macronutrient from the nutrient solution resulted in morphological alterations that were characteristic symptoms of the particular nutritional deficiency and caused decreases in growth and dry matter mass production. The accumulation of macronutrients displayed the following order in mangabeira leaves: N>K>Ca>P>S>Mg.