Influence of rootstock on nutrient content in grape petioles

Genetic diversity of rootstocks can affect nutrient uptake and the nutrient status of grapevines. The rootstock influence on nutrient content in grape petioles was evaluated on three rootstocks competition experiments carried out at Vale do Rio do Peixe region, in the state of Santa Catarina, Brazil, with the cultivars Niagara Rosada, Concord, and Isabella, grafted on different rootstocks. Two soil liming depths were also evaluated in the Isabella experiment. The greatest rootstock effect was observed on K and Mg content and K/Mg ratio in the petioles. The Vitis vinifera x V. rotundifolia hybrid rootstocks VR 043-43 and VR 044-4 provided the highest K/Mg values and self rooted Isabella the lowest K/Mg ratio. The other tested rootstocks resulted in intermediate values. There was also significant effect on P content, but only in Niagara Rosada and Concord experiments. The depth of soil liming did not significantly affect K and Mg content in the Isabella experiment. The results indicate that rootstock must be considered for nutritional status evaluation and fertilizer recommendation regarding to K and Mg.

Kemikaalitaseen hallinta sellutehtaassa

Kun sellun tuotantomäärä kasvaa, niin klooridioksidin kulutus valkaisussa kasvaa. Ja kun klooridioksidin tuotanto kasvaa, niin sivutuotteena syntyvän hapansuolan määrä kasvaa. Hapansuolaa lisätään kemikaalikiertoon niin paljon kuin mahdollista ilman, että valkolipeän sulfiditeetille määritetty yläraja 38 % ylittyy. Rikin ja natriumin suhde hapansuolassa on huomattavasti suurempi kuin valkolipeässä, joten hapansuolan talteenotto lisää kemikaalikierron rikkipitoisuutta, jolloin myös sulfiditeetti kasvaa. Ylimääräinen hapansuola poistetaan jätevedenpuhdistamolle. Työssä lasketaan eri osastoilla käytettävien kemikaalien koostumuksia ja tuotantomääristä johtuvia muutoksia kemikaalikierrossa, joiden avulla lasketaan mm. kemikaalikierron sallima hapansuolan talteenottomäärä. Lisäksi tutustutaan erilaisiin vaihtoehtoihin, joilla hapansuolan poistamista jätevedenpuhdistamolle voitaisiin pienentää. Simuloidun lokakuun 2002 tuotannosta saatavilla arvoilla saatiin laskennalliseksi hapansuolan poistomääräksi 2115 tonnia, kun muodostuva kokonaismäärä oli 2545 tonnia.

Sulfaattisellutehtaan kemikaalikierron vierasainetasot ja kalkkikierron aukaisu.

Työssä selvitettiin sulfaattisellutehtaan kemikaalikierron eräiden virtojen vierasainepitoisuudet. Tavoitteena oli myös laatia kaustisoinnin ja meesauunin vierasainetaseet sekä arvioida kalkkikierron aukaisun vaikutusta kierron vierasainetasoihin. Kirjallisuusosassa on tarkasteltu sulfaattisellutehtaan kemikaalikiertoa ja sen osaprosesseja. Kirjallisuusosassa on keskitytty tarkastelemaan eri vierasaineiden käyttäytymistä kemikaalikierrossa. Lisäksi kalkkikierron prosesseja sekä kalkkikierron taselaskentaa on tarkasteltu. Kokeellisessa osassa määritettiin Metsä-Botnia Oy:n Joutseno Pulpin sulfaattisellutehtaan kemikaalikierron vierasainetasot ja verrattiin niitä muiden tehtaiden vierasainetasoihin. Kokeellisessa osassa selvitettiin myös ne prosessin kohdat, joihin vierasaineet rikastuvat. Lisäksi laadittiin kaustisoinnin ja meesauunin vierasainetaseet sekä tehtiin arvio kalkkikierron vierasainetasojen ja kalkkikierron aukaisun välisestä korrelaatiosta. Tehtyjen määritysten perusteella Joutseno Pulpin sulfaattisellutehtaan eräiden prosessivirtojen vierasainetasot ovat selvästi muiden Metsä-Botnian tehtaiden tasoja korkeammalla. Etenkin valkolipeän kaliumpitoisuus ja meesan fosforipitoisuus ovat korkeita. Kloridi rikastuu voimakkaasti soodakattilan lentotuhkaan ja fosfori rikastuu meesauunin sähkösuodinpölyyn. Laadittujen taseiden perusteella vierasaineista fosfori ja magnesium rikastuvat selvästi kalkkikiertoon. Niiden määrät kalkkikierrossa ovat huomattavasti suuremmat kuin muiden vierasaineiden määrät. Kalkkikierron fosforitasoa voidaan alentaa poistamalla kierrosta meesauunin sähkösuodinpölyä ja korvaamalla poisto make-up kalkilla. Tällöin muiden vierasaineiden määrä kalkkikierrossa kuitenkin kasvaa.

Characterization of the effects of macronutrient deficiencies in mangabeira seedlings

Knowledge of the mineral nutrition requirements of mangabeira (Hancornia speciosa Gomes) is relatively scarce and rudimentary because there is a lack of consistent data concerning its nutritional demands at different developmental stages. The aim of this research was to characterize the visual symptoms of macronutrient deficiencies and to evaluate the effects of these deficiencies on the growth, the production of dry matter, and the leaf content of mangabeira. To achieve this goal, a greenhouse experiment was conducted at the Goiano Federal Institute (Instituto Federal Goiano) in Rio Verde - GO, from January to June 2011 in which mangabeira plants were arranged in a random block design and grown in nutrient solutions. This experiment was replicated four times. The plants were treated with either a complete nutrient solution or a nutrient solution from which the individual macronutrient of interest (nitrogen (N), phosphorous (P), potassium (K), magnesium (Mg), calcium (Ca), or sulfur (S) had been omitted. The omission of a macronutrient from the nutrient solution resulted in morphological alterations that were characteristic symptoms of the particular nutritional deficiency and caused decreases in growth and dry matter mass production. The accumulation of macronutrients displayed the following order in mangabeira leaves: N>K>Ca>P>S>Mg.

5C.09: Heritability of renal function parameters and electrolyte levels in the Swiss population

OBJECTIVE: Electrolytes handling by the kidney is essential for volume and blood pressure (BP) homeostasis but their distribution and heritability are not well described. We estimated the heritability of kidney function as well as of serum and urine concentrations, renal clearances and fractional excretions for sodium, chloride, potassium, calcium, phosphate and magnesium in a Swiss population-based study. DESIGN AND METHOD: Nuclear families were randomly selected from the general population in Switzerland. We estimated glomerular filtration rate (eGFR) using the CKD-EPI and MDRD equations. Urine was collected separately during day and night over 24-hour. We used the ASSOC program (S.A.G.E.) to estimate narrow sense heritability, including as covariates in the model: age, sex, body mass index and study center. RESULTS: The 1128 participants (537 men and 591 women from 273 families), had mean (sd) age of 47.4(17.5) years, body mass index of 25.0 (4.5) kg/m2 and CKD-EPI of 98.0(18.5) mL/min/1.73 m2. Heritability estimates (SE) were 46.0% (0.06), 48.0% (0.06) and 18.0% (0.06) for CKD-EPI, MDRD and 24-hour creatinine clearance (P < 0.05), respectively. Heritability [SE] of serum concentration was highest for calcium (37%[0.06]) and lowest for sodium (13%[0.05]). Heritabilities [SE] of 24-h urine concentrations and excretions, and of fractional excretions were highest for calcium (51%[0.06], 44%[0.06] and 51%[0.06], respectively) and lowest for potassium (11%[0.05], 10%[0.05] and 16%[0.06], respectively). All results were statistically different from zero.(Figure is included in full-text article.) CONCLUSIONS: : Serum and urine levels, urinary excretions and renal handling of electrolytes, particularly calcium, are heritable in the general adult population. Identifying genetic variants involved in electrolytes homeostasis may provide useful insight into the pathophysiological mechanisms involved in common chronic diseases such as kidney diseases, hypertension and diabetes.

Epäpuhtauksien vaikutus monokaliumfosfaattikiteen kasvuun

Työssä on tutkittu epäpuhtauksien vaikutusta kastelulannoitesuolojen monokaliumfosfaatin, kaliumnitraatin ja ureafosfaatin kiteytyksessä. Kirjallisuusosassa on käsitelty kastelulannoiteprosessit ja epäpuhtauksien vaikutus kastelulannoitteiden valmistuksessa. Kiteytys ja kiteenkasvu on esitetty perusyhtälöin, joissa on otettu epäpuhtauksien vaikutus huomioon. Tarkemmin on perehdytty monokaliumfosfaatin kiteytykseen ja kolmenarvoisten kationeiden, Al3+, Fe3+ ja Cr3+, vaikutukseen kiteiden kasvuun. Kolmenarvoiset metalli-ionit adsorboituvat kiteen pintaan haitaten kiteenkasvua, mikä vaikuttaa erityisesti kiteen prismapinnan kasvuun. Lisäksi on esitelty muita kiteenkasvuun vaikuttavia olosuhteita. Lopuksi on käsitelty kompleksinmuodostajia metalli-ionien haitallisten vaikutusten ehkäisijöinä. Kokeellisessa osassa suoritettiin liukoisuuskokeita monokaliumfosfaatin liukoisuuden selvittämiseksi eri pH-olosuhteissa. Suoritetuissa yksikidekokeissa tutkittiin pH:n ja kolmenarvoisten kationeiden; Al3+, Fe3+ ja Cr3+, vaikutus monokaliumfosfaattikiteen pituus- ja leveyskasvuun ja kidemuotoon eri ylikylläisyyksillä. Lisäksi tutkittiin voidaanko lämpötilaa ja pH muuttamalla tai pyrofosfaattia lisäämällä poistaa raudan kasvua inhiboima vaikutus. Kiteytyslämpötilaa nostamalla voidaan poistaa raudan haitallinen vaikutus kiteen kasvuun.

Central serous chorioretinopathy: Recent findings and new physiopathology hypothesis.

Central serous chorioretinopathy (CSCR) is a major cause of vision threat among middle-aged male individuals. Multimodal imaging led to the description of a wide range of CSCR manifestations, and highlighted the contribution of the choroid and pigment epithelium in CSCR pathogenesis. However, the exact molecular mechanisms of CSCR have remained uncertain. The aim of this review is to recapitulate the clinical understanding of CSCR, with an emphasis on the most recent findings on epidemiology, risk factors, clinical and imaging diagnosis, and treatments options. It also gives an overview of the novel mineralocorticoid pathway hypothesis, from animal data to clinical evidences of the biological efficacy of oral mineralocorticoid antagonists in acute and chronic CSCR patients. In rodents, activation of the mineralocorticoid pathway in ocular cells either by intravitreous injection of its specific ligand, aldosterone, or by over-expression of the receptor specifically in the vascular endothelium, induced ocular phenotypes carrying many features of acute CSCR. Molecular mechanisms include expression of the calcium-dependent potassium channel (KCa2.3) in the endothelium of choroidal vessels, inducing subsequent vasodilation. Inappropriate or over-activation of the mineralocorticoid receptor in ocular cells and other tissues (such as brain, vessels) could link CSCR with the known co-morbidities observed in CSCR patients, including hypertension, coronary disease and psychological stress.

Polttoaineseoksen ja prosessiolosuhteiden vaikutus kerrosleijukattilan tulistinalueen likaantumiseen

Työn tavoitteena oli löytää yhteys kerrosleijukattilaan syötetyn polttoaineseoksen sekä kattilan likaantumisen välille. Tulistinalueen likaantumista tutkittiin kahden kerrostumasondin avulla 28 päivää kestäneellä mittausjaksolla. Mittausten aikana otettiin näytteitä polttoaineseoksesta, lentotuhkasta sekä nuohouksen aikaisesta tuhkavirrasta. Mittausjakson jälkeen myös sondien tuhkakerrostumien pitoisuudet määritettiin. Mittausjakson aikana sondien jättöpinnoille muodostui tuhkakerrostumaa, joka voitiin poistaa nuohouksella, kun taas tulopinnalle syntyi pysyvää kerrostumaa. Nuohouksella irtoavan tuhkakerrostuman havaittiin sisältävän suuremmat pitoisuudet piitä, alumiinia, natriumia ja kaliumia kuin kattilan läpi jatkuvasti kulkevan lentotuhkan. Tuhkakerrostuma, jota ei nuohouksella saatu poistettua, sisälsi enemmän natriumia, rikkiä, kaliumia ja lyijyä kuin muut tuhkanäytteet. Polttoaineista turpeella oli merkittävin vaikutus likaantumiseen. Turpeen osuuden ollessa suurimmillaan jäivät jättöpinnan tuhkakerrostuman lämpövastukset pienemmiksi kuin muulloin eli lyhytaikaista kerrostumaa syntyi tällöin vähemmän. Pysyvän kerrostuman kasvu hidastui, kun turpeen osuus oli suuri, ja jopa pysähtyi, kun turpeen osuus oli 42-51 %. Prosessiolosuhteista tutkittiin kattilan kuorman vaikutusta likaantumiseen. Havaittiin, että ajettaessa kattilaa isommilla kuormilla, syntyi lyhytaikaista kerrostumaa vähemmän kuin muulloin.

Uuttoprosessin suunnittelu

Teknologian kehitys ja prosessien tiukempi valvonta ovat alentaneet selluteollisuuden häviöitä tehden prosesseista suljetumpia. Valitettavasti nämä edistysaskeleet teknologiassa ovat lisänneet prosessiin kuulumattomien yhdisteiden määrää kemikaalien talteenottokierrossa. Näistä kemikaaleista haitallisimpia ovat kloridi- ja kaliumyhdisteet, jotka tulevat prosessiin raaka-aineiden ja prosessikemikaalien mukana. Kloridi ja kalium muodostavat emäksisissä liuoksissa epäorgaanisia liukoisia yhdisteitä, jotka rikastuvat lipeäkiertoon. Soodakattilassa kloridien läsnäolo alentaa tuhkan sulamislämpötilaa sekä tarttumispistettä, lisää korroosiota ja saostumien muodostumista kattilan pinnalle. Nämä seuraukset voivat vähentää vuosituotantoa ja nostaa korjauskustannuksia. Kaliumin ja kloridin rikastumista talteenottokiertoon voidaan estää poistamalla ne prosessista. Prosessiin kuulumattomat yhdisteet tulisi poistaa talteenottoprosessista ja säilyttää samalla korkea kemikaalien talteenottoprosentti. Koska kaliumin ja kloridin rikastumiskertoimet soodakattilan tuhkassa ovat korkeita, on tuhkan käsittely tehokasta. Kloridin ja kaliumin poistoon on kehitetty menetelmiä, joilla voidaan vähentää hyödyllisten kemikaalien häviöitä. Näitä menetelmiä ovat uutto, ioninvaihto, elektrodialyysi, jäähdytyskiteytys ja haihdutuskiteytys. Menetelmissä tuhka jaetaan kloridi- ja kaliumpitoiseen osaan ja natriumsulfaattipitoiseen osaan. Kloridi ja kalium poistetaan prosessista ja loput palautetaan lipeäkiertoon. Kloridin ja kaliumin poistoa tuhkasta tutkittiin uuttamalla tuhkaa vedellä. Parhaissa käyttöolosuhteissa natriumsulfaatin liukoisuus veteen on huomattavasti alhaisempi kuin kaliumkloridin liukoisuus veteen. Optimaalinen uuttolämpötila ja tuhka-vesisuhde määritettiin siten, että kloridi- ja kaliumpitoisuudet suodoksessa olivat mahdollisimman korkeat sekä natriumin ja muiden anioneiden pitoisuudet suodoksessa mahdollisimman alhaiset. Saatuja tuloksia käytettiin jatkuvatoimisen uuttoprosessin suunnittelussa.

THE ROLE OF MINERAL NUTRITION ON YIELDS AND FRUIT QUALITY IN GRAPEVINE, PEAR AND APPLE

ABSTRACT Fertilization of temperate fruit trees, such as grapevine ( Vitis spp.), apple ( Malus domestica), and pear ( Pyrus communis) is an important tool to achive maximum yield and fruit quality. Fertilizers are provided when soil fertility does not allow trees to express their genetic potential, and time and rate of application should be scheduled to promote fruit quality. Grapevine berries, must and wine quality are affected principally by N, that regulate the synthesis of some important compounds, such as anthocyanins, which are responsible for coloring of the must and the wine. Fermenation of the must may stop in grapes with low concentration of N because N is requested in high amount by yeasts. An N excess may increase the pulp to peel ratio, diluting the concentration of anthocyanins and promoting the migration of anthocyanins from berries to the growing plant organs; a decrease of grape juice soluble solid concentration is also expected because of an increase in vegetative growth. Potassium is also important for wine quality contributing to adequate berry maturation, concentration of sugars, synthesis of phenols and the regulation of pH and acidity. In apple and pear, Ca and K are important for fruit quality and storage. Potassium is the most important component of fruit, however, any excess should be avoided and an adequate K:Ca balance should be achieved. Adequate concentration of Ca in the fruit prevents pre- and post-harvest fruit disorders and, at the same time, increases tolerance to pathogens. Although N promotes adequate growth soil N availability should be monitored to avoid excessive N uptake that may decrease fruit skin color and storability.

Epithelial Sodium Channel-Mediated Sodium Transport Is Not Dependent on the Membrane-Bound Serine Protease CAP2/Tmprss4.

The membrane-bound serine protease CAP2/Tmprss4 has been previously identified in vitro as a positive regulator of the epithelial sodium channel (ENaC). To study its in vivo implication in ENaC-mediated sodium absorption, we generated a knockout mouse model for CAP2/Tmprss4. Mice deficient in CAP2/Tmprss4 were viable, fertile, and did not show any obvious histological abnormalities. Unexpectedly, when challenged with sodium-deficient diet, these mice did not develop any impairment in renal sodium handling as evidenced by normal plasma and urinary sodium and potassium electrolytes, as well as normal aldosterone levels. Despite minor alterations in ENaC mRNA expression, we found no evidence for altered proteolytic cleavage of ENaC subunits. In consequence, ENaC activity, as monitored by the amiloride-sensitive rectal potential difference (ΔPD), was not altered even under dietary sodium restriction. In summary, ENaC-mediated sodium balance is not affected by lack of CAP2/Tmprss4 expression and thus, does not seem to directly control ENaC expression and activity in vivo.

Botulinum neurotoxin type A blocks the morphological changes induced by chemical stimulation on the presynaptic membrane of Torpedo synaptosomes.

The action of botulinum neurotoxin on acetylcholine release, and on the structural changes at the presynaptic membrane associated with the transmitter release,was studied by using a subcellular fraction of cholinergic nerve terminals (synaptosomes) isolated from the Torpedo electric organ. Acetylcholine and ATP release were continuously monitored by chemiluminescent methods.To catch the membrane morphological changes, the quick-freezing method was applied. Our results show that botulinum neurotoxin inhibits the release of acetylcholine from these isolated nerve terminals in a dose-dependent manner, whereas ATP release is not affected. The maximal inhibition (70%) is achieved at neurotoxin concentrations as low as 125 pM with an incubation time of 6 min. This effect is not linked to an alteration of the integrity of the synaptosomes since, after poisoning by botulinum neurotoxin type A, they show a nonmodified occluded lactate dehydrogenase activity. Moreover, membrane potential is not altered by the toxin with respect to the control, either in resting condition or after potassium depolarization. In addition to acetylcholine release inhibition, botulinum neurotoxin blocks the rearrangement of the presynaptic intramembrane particles induced by potassium stimulation. The action of botulinum neurotoxin suggests that the intramembrane particle rearrangement is related to the acetylcholine secretion induced by potassium stimulation in synaptosomes isolated from the electric organ of Torpedo marmorata.