En teorispäckad sociologisk analys av fritid och sport – ett ambitiöst projekt : recension av boken Leisure, Sports & Society av Karl Spracklen

I september 2014 bytte Leeds Metropolitan University, trots studentprotester, namn till Leeds Beckett University; universitetets första colleges låg i Beckett Park, vilken i sin tur fått namn efter bankiren och konservative parlamentsledamoten Ernest Beckett, 2nd Baron Grimthorpe (1856–1917), vars alma mater faktiskt var Trinity College, Cambridge. Leeds-studenternas motstånd hade sin grund i att namnändringen beräknades kosta en kvarts miljon pund, alltmedan inte minst universitetets idrottsanläggningar tillåtits förfalla. Vi vet inte hur universitetets personal ställde sig till namnförändringen, och särskilt nyfikna är vi ju på vad professorn i Leisure Studies (fritidsforskning, fritidsvetenskap) vid Leeds Beckett University, Karl Spracklen, tyckte om förändringen. Detta är dock blott "idle curiosity"; Spracklen är aktuell av ett helt annat, och viktigare, skäl, nämligen för sin bok Leisure, Sports & Society (Palgrave Macmillan). Spracklen, som är sociolog och vars forskningsintresse också inkluderar "metal music" (som sekreterare för International Society for Metal Music Studies och redaktör för Metal Music Studies) och "whiskey tourism" (som drivande i British Sociological Associations Alcohol Study Group) är en centralfigur inom det brittiska fritidsforskningsetablissemanget – han har bland annat varit ordförande i viktiga LSA, Leisure Studies Association från 2009 till 2013. Han har därtill en lång rad publikationer bakom sig, böcker, antologibidrag och vetenskapliga artiklar inom idrotts- och fritidsforskning i vid mening. Den nya boken ges här en grundlig recension av Erik Backman, som ju vet ett och annat om fritidsforskning, Spracklen bottnar teoretiskt i Habermas, i sig ovanligt bland brittiska forskare, men också i Marx, Weber och Bourdieu, bland andra, i sin utforskning av sambandet mellan fritid, fysisk aktivitet och sport ur ett tvärvetenskapligt perspektiv som innefattar idrottsvetenskap, sociologi, cultural studies, historia, filosofi och psykologi. Och vår recensent är imponerad över bredden, djupet och ambitionsnivån – även om det kan bli lite tjatigt från och till.

Pathways: A Conversation with Karl Mistry '04

Karl Mistry’s responsibilities include oversight of all Toll Brothers communities throughout Houston, Texas, and he is actively involved in the acquisition and approval process for new residential development. Mistry joined Toll Brothers in 2004 as an Assistant Project Manager, and most recently was promoted to Division President in 2012. He has served as a Board Member of the Greater Houston Builders Association since 2013.

Karl-Josef Pazzini / Marianne Schuller / Michael Wimmer (Hrsg.): Lehren bildet? Vom Rätsel unserer Lehranstalten Bielefeld: transcript 2010 [Rezension]

Rezension von: Karl-Josef Pazzini / Marianne Schuller / Michael Wimmer (Hrsg.): Lehren bildet? Vom Rätsel unserer Lehranstalten Bielefeld: transcript 2010 (338 S.; ISBN 978-3-8376-1176-2)

Karl-Oswald Bauer / Andreas Bohn / Pierre Kemna / Niels Logemann: Pädagogische Qualität messen. Ein Handbuch. Münster/ New York/ München/ Berlin: Waxmann 2010 [Rezension]

Rezension von: Karl-Oswald Bauer / Andreas Bohn / Pierre Kemna / Niels Logemann: Pädagogische Qualität messen. Ein Handbuch. Münster/ New York/ München/ Berlin: Waxmann 2010 (184 S.; ISBN 978-3-8309-2415-9)

Karl-Heinz Arnold / Tina Hascher / Rudolf Messner / Alois Niggli / Jean-Luc Patry / Sibylle Rahm: Empowerment durch Schulpraktika. Bad Heilbrunn: Klinkhardt 2011 [Rezension]

Rezension von: Karl-Heinz Arnold / Tina Hascher / Rudolf Messner / Alois Niggli / Jean-Luc Patry / Sibylle Rahm: Empowerment durch Schulpraktika, Bad Heilbrunn: Klinkhardt 2011 (279 S.; ISBN 978-3-7815-1780-6)

Daniela Böhringer / Ute Karl / Hermann Müller / Wolfgang Schröer / Stephan Wolff: Den Fall bearbeitbar halten, Gespräche in Jobcentern mit jungen Menschen. Opladen & Farmington Hills: Verlag Barbara Budrich 2012 [Rezension]

Rezension von: Daniela Böhringer / Ute Karl / Hermann Müller / Wolfgang Schröer / Stephan Wolff: Den Fall bearbeitbar halten, Gespräche in Jobcentern mit jungen Menschen, Opladen & Farmington Hills: Verlag Barbara Budrich 2012 (265 S.; ISBN 978-3-86649-451-0)

Kirjoittaja kaikille tai ei kenellekään. Kirjailijaidentiteetin rakentuminen Karl Ove Knausgårdin Taisteluni-romaanisarjan Viidennessä kirjassa.

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on minäkertojan kirjailijaidentiteetin rakentuminen norjalaiskirjailija Karl Ove Knausgårdin Taisteluni-romaanisarjan viidennessä osassa eli Viidennessä kirjassa (2015). Tutkielma tarjoaa poikkeuksellisen tulokulman paitsi vähän tutkituun ja yhteiskunnallisesti merkittävään kirjalliseen ilmiöön, myös sosiologiseen identiteettitutkimukseen. Sen tarkastelun kohteena on, miten kirjailijaidentiteettiä kerrotaan Knausgårdin kaunokirjallista romaania ja omaelämäkertaa yhdistävässä teoksessa. Tutkielma asemoituu kirjallisuussosiologian kentälle ja hyödyntää narratiivisen identiteettitutkimuksen periaatteita. Elina Jokisen teoksessaan Vallan kirjailijat (2010) jäsentämät kirjailijaidentiteettityypit (viimeiset romantikot, moderni kirjailijatyyppi ja postmodernit ammattikirjoittajat) ovat sen keskeisin teoreettinen viitekehys. Tutkielman metodi on narratiivinen tekstianalyysi. Siihen kiinnittyy dialoginen eli aineiston kanssa vuoropuhelua käyvä lukutapa, jonka apuvälineitä ovat kerronnan performatiivisia toistoja etsivä lukutapa sekä fokalisaation eli kertojanäänen käsite. Tutkielmassa hahmottuu minäkertoja, jonka kirjailijaidentiteettiprojekti perustuu kirjoittamisen sisäsyntyiselle pakolle eli romanttiselle kirjailijan kutsumukselle. Minäkertoja esittää kirjailijaidentiteettinsä kehityksen selviytymistarinana, jota läpivalaisevat kaunokirjalliset metaforat. Tutkielmasta voi samailla havaita, että Knausgårdin kerronnassa kirjailijuuden saavuttaminen edellyttää äärikokemuksia ja -ajatuksia. Tutkielmassa kuvataan minäkertojan kokemaa epävarmuutta ja ulkopuolisuutta narratiivissa esiintyviin toisiin nähden, mistä voi vapautua vain kirjoittamisen avulla. Kuitenkin tutkielmassa hahmottuu myös saavutetun kirjailijuuden problematisoiva vaikutus minäkertojan ammatti-identiteettiin. Tämä ilmenee kerronnassa moninaisina julkisen ja yksityisen elämän kipupisteinä. Tutkielman tuloksia on mahdollista hyödyntää paitsi Knausgårdin romaanisarjaa koskevassa jatkotutkimuksessa, myös tämän autofiktiivistä minää ja julkista minää koskeviin erontekoihin. Tutkielma tarjoaa myös poikkitieteellisesti jäsentyneen kirjailijaidentiteettinarratiivin mallin, jossa otetaan huomioon kaunokirjallisuuden omalakisuus. Siten se on yksi avauksista ymmärtävämpään kirjallisuussosiologiseen kirjailijaidentiteetti- ja omaelämäkertatutkimukseen.

Karl-Ernst Jeismann/Peter Lundgreen(Hrsg.): Handbuch der deutschen Bildungsgeschichte. Band III. 1800-1870: Von der Neuordnung Deutschlands bis zur Gründung des Deutschen Reiches. München: Beck 1987 […] [Sammelrezension]

Sammelrezension von: 1. Karl-Ernst Jeismann/Peter Lundgreen(Hrsg.): Handbuch der deutschen Bildungsgeschichte. Band III. 1800-1870: Von der Neuordnung Deutschlands bis zur Gründung des Deutschen Reiches. München: Beck 1987, 443 S. 2. Dieter Langewiesche/Hehiz-Elmar Tenorth (Hrsg.): Handbuch der deutschen Bildungsgeschichte. Band V. 1918-1945: Die Weimarer Republik und die nationalsozialistische Diktatur. München: Beck 1989. 470 S.

Karl-Ernst Ackermann / Oliver Musenberg / Judith Riegert (Hrsg.): Geistigbehindertenpädagogik!? Disziplin – Profession – Inklusion. Oberhausen: Athena 2013 (443 S.) [Rezension]

Rezension von: Karl-Ernst Ackermann / Oliver Musenberg / Judith Riegert (Hrsg.): Geistigbehindertenpädagogik!? Disziplin – Profession – Inklusion. Oberhausen: Athena 2013 (443 S.; ISBN 978-3-89896-477-7)

Karl Deutsch y su contribución al estudio de las Relaciones Internacionales

Este artículo presenta una reseña, y no intenta ser más que eso, de la vida y obra del cientista político Karl Deutsch. Así, presenta aspectos biográficos de la vida de Deutsch. Su extraordinaria y muy activa vida académica. Sus análisis y aportes a las ciencias políticas y las Relaciones Internacionales, poniendo el énfasis en las críticas que hace al realismo político y en su contribución teórica y metodológica al estudio de la integración regional.