Syntheses and characterization of trans-[NiL2(NCS)2][L = 2-(aminomethyl) pyridine], trans-[NiL02(NSC)2][L0 = 2-(2-aminoethyl)pyridine] and trans-[NiL00 2(NSC)2] [L00 = 2-(2-methylaminoethyl)pyridine] complexes: X-ray single crystal structure of trans-[NiL02(NSC)2] [L0 = 2-(2-aminoethyl)pyridine]

[NiL2(NCS)2] (1) [L = 2-(aminomethyl)pyridine], [NiL02(NCS)2] (2) [(L0) = 2-(2-aminoethyl)pyridine and [NiL00 2(NCS)2] (3) [L00 = 2-(2-methylaminoethyl)pyridine] have been synthesized from solution. All the complexes possess trans geometry as is evident from solid state UV–Vis spectral study and X-ray single crystal structure analysis of complex 2 unambiguously proves trans geometry of the species.

L-Arginyl-L-Glutamic Acid Dihydrate, C11h21n5o5.2h2o

M r = 339.35, monoclinic, P2 t, a = 11.028 (2), b=9.583 (2), c= 16.010 (2) A, fl= 96.57 (1) °, U= 1680.85 A 3, Z = 4, D m = 1.37, D x= 1.34 Mg m -3, Cu Ka, 2 = 1.54184 A, p = 0.85 mm -1, F(000)=728, T=300K, R=0.085 for 2845 diffractometer- measured reflections IF o > 3cr(Fo)]. The two molecules in the asymmetric unit have similar conformations except for a static disorder at the C ~ and C ~ positions in one of the glutamic-acid side chains. An interesting feature of the crystal structure is a pair of hydrogen bonds between the guanidinium and ycarboxylate groups of neighbouring molecules. This is the first such specific interaction observed between side chains of arginine and glutamic acid.

x-ray studies on crystalline complexes involving amino-acids and peptides .10. head-to-tail sequences in the crystal-structure of l-lysine acetate

l-Lysine acetate crystallises in the monoclinic space group P21 with a = 5.411 (1), b = 7.562(1), c= l2.635(2) Å and β = 91.7(1). The crystal structure was solved by direct methods and refined to an R value of 0.049 using the full matrix least squares method. The conformation and the aggregation of lysine molecules in the structure are similar to those found in the crystal structure of l-lysine l-aspartate. A conspicuous similarity between the crystal structures of l-arginine acetate and l-lysine acetate is that in both cases the strongly basic side chain, although having the largest pK value, interacts with the weakly acidic acetate group leaving the α-amino and the α-carboxylate groups to take part in head-to-tail sequences. These structures thus indicate that electrostatic effects are strongly modulated by other factors so as to give rise to head-to-tail sequences which have earlier been shown to be an almost universal feature of amino acid aggregation in the solid state.

Dracocephalum moldavica L. and Melissa officinalis L. : Chemistry and Bioactivities Relevant in Alzheimer’s Disease Therapy

Oksidatiivisen stressin eli liiallisen reaktiivisten happiyhdisteiden määrän soluissa on jo pitkään arveltu olevan tärkeä Alzheimerin taudin kehittymiseen ja etenemiseen vaikuttava tekijä. Tämän vuoksi kiinnostus erilaisten antioksidanttien (yhdisteitä, jotka neutraloivat näitä happiradikaaleja soluissa) mahdollisia terapeuttisia ominaisuuksia Alzheimerin taudin hoidossa on tutkittu laajalti. Tähän mennessä ei kuitenkaan ole vielä onnistuttu löytämään antioksidanttia, joka olisi hyödyksi Alzheimerin taudin hoidossa. Tämän vuoksi on tärkeää pyrkiä löytämään uusia antioksidanttien lähteitä sekä tutkia niistä löytyviä aktiivisia yhdisteitä. Kiinnostus luonnon antioksidantteja kohtaan on kasvanut voimakkaasti viime aikoina. Huomio on kiinnittynyt erityisesti aromaattisista sekä lääkekasveista löytyviin antioksidantteihin. Lamiaceae- perheeseen kuuluvia tuoksuampiaisyrttiä (Dracocephalum moldavica L.) ja sitruunamelissaa (Melissa officinalis L.) on käytetty Iranissa pitkään sekä ruoanlaitossa että lääkinnässä, minkä vuoksi näiden kasvien uutteiden antioksidanttisisältöä päätettiin analysoida käyttäen useaa erilaista in vitro- menetelmää. Näissä kokeissa ilmeni, että uutteilla oli useita antioksidanttisia vaikutuksia. Näistä antioksidanttisista vaikutuksista vastaavia yhdisteitä pyrittiin tunnistamaan käyttäen HPLC-PDA- tekniikkaa, minkä seurauksena niiden havaittiin sisältävän erilaisia polyfenoleita, kuten hydroksyloituneita bentsoeeni- ja cinnamamidihapon johdannaisia sekä flavonoideja. Kummankin kasvin uutteissa runsaimmin esiintynyt yhdiste oli rosmariinihappo. Sitruunamelissaa (M. officinalis) on käytetty antiikin ajoista alkaen kognitiivisten toimintojen häiriöiden hoidossa. Perustuen tietoon kasvin käytöstä perinteisessä lääkinnässä, sen tehoa Alzheimerin taudin hoidossa on tutkittu viime aikoina kliinisin kokein. Sitruunamelissan todettiinkin olevan hyödyksi lievää ja keskivaikeaa Alzheimeimerin tautia sairastavien potilaiden hoidossa. Väitöskirjan osanan olevasta kooste-artikkelista käy ilmi, että tutkimalla lääkekasvien ominaisuuksia voidaan saada arvokkaita suuntaa-antavia vihjeitä Alzheimerin taudin lääkehoidon kehittämiseen. Tämän perusteella päätettiinkin testatata myös sitruunamelissauutteen kykyä estää asetyylikoliiniesteraasin (AChE) toimintaa, koska tämän entsyymin toiminna estämisen tiedetään olevan hyödyksi Alzheimerin taudin hoidossa. Uute kykeni estämään AChE:n toimintaa, minkä vuoksi uutteen sisältämiä komponentteja päätettiin tutkia terkemmin. Uute jaettiin erilaisiin fraktioihin käyttäen HPLC-menetelmää, minkä jälkeen testattiin jokaisen fraktion kykyä inhiboida AchE. Suurin osa fraktioista kykeni inhiboimaan AChE:n toimintaa selkeästi tehokkaammin, kuin raakauute. Kaikista tehokkainta fraktiota analysoitiin tarkemmin sen aktiivisten yhdisteiden tunnistamiseksi, minkä seurauksena sen sisältämät yhdisteet tunnistettiin cis ja trans-rosmariinihapoiksi. Tässä tutkimuksessa tunnistettujen yhdisteiden hyödyllisyyttä Alzheimerin taudin hoidossa tulisi seuraavaksi tutkia erilaisissa in vivo-malleissa. Lisäksi jäljellä olevien fraktioiden kemiallinen koostumus tulisi selvittää sekä antioksidanttiaktiivisuuden ja AChE:n toiminnan inhiboinnin välistä mahdollista yhteyttä tulisi tutkia tarkemmin. Tämä tutkimus osoittaa tuoksuampiasyrtin (D. moldavica) sekä sitruunamelissan (M. officinalis) sisältävän monenlaisia aktiivisia antioksidantteja. Lisäksi sitruunamelissan sisältämät yhdisteet kykenivät estämään asetyylikoliiniesteraasin (AchE) toimintaa. Nämä tulokset tukevat osaltaan väitöskirjan osana olevan kooste-artikkelin johtopäätöksiä, joiden mukaan etnofarmakologinen kasvitutkimus voi osoittautua erittäin hyödylliseksi kehitettäessä uutta lääkehoitoa Alzheimerin tautiin. Lisäksi tässä väitöskirjassa kuvattu tutkimus osoittaakin, että perinteisesti lääkekasvina käytettyä sitruunamelissaa voidaan mahdollisesti hyödyntää uusien Alzheimerin taudin hoitoon käytettävien lääkkeiden kehityksessä.