Mutual diffusion coefficients of some binary liquid systems: benzene-n-alkyl alcohol

The mutual diffusion coefficients for binary liquid systems of benzene-n-alkyl alcohol at various compositions have been determined by the diaphragm cell method at 28-degrees-C. The alcohols used were the members of n-paraffinic alcohols ranging from C1 to C8. The maximum possible experimental error is 14%. The data were fitted with a generalized correlation, giving the deviation from the experimental data to within 2.75%, on average.

Actuarial report 2011: Social security schemes administered by Kela 2010-2060

Projections concerning the long-term outlook of the social security schemes administered by the Social Insurance Institution of Finland (Kela) are made regularly by the Institution’s Actuarial Section. The report at hand was compiled with the help of an aggregate model devised by the Actuarial Section. In the model, various universal factors influencing benefit trends are consolidated and the interactions between individual benefits are taken into account. The demographic forecasts underlying the report have also been made by the Actuarial Section. Estimates of income and administrative costs have been made in cooperation with the Financial Planning Section.

Development of a structured program for conversion to prenex normal form

The method of structured programming or program development using a top-down, stepwise refinement technique provides a systematic approach for the development of programs of considerable complexity. The aim of this paper is to present the philosophy of structured programming through a case study of a nonnumeric programming task. The problem of converting a well-formed formula in first-order logic into prenex normal form is considered. The program has been coded in the programming language PASCAL and implemented on a DEC-10 system. The program has about 500 lines of code and comprises 11 procedures.

A geodesic constant method for computing high-frequency mutual coupling between antennas on general quadric cylinders

A Geodesic Constant Method (GCM) is outlined which provides a common approach to ray tracing on quadric cylinders in general, and yields all the surface ray-geometric parameters required in the UTD mutual coupling analysis of conformal antenna arrays in the closed form. The approach permits the incorporation of a shaping parameter which permits the modeling of quadric cylindrical surfaces of desired sharpness/flatness with a common set of equations. The mutual admittance between the slots on a general parabolic cylinder is obtained as an illustration of the applicability of the GCM.

HELANAL: A program to characterise helix geometry in proteins,

A detailed analysis of structural and position dependent characteristic features of helices will give a better understanding of the secondary structure formation in globular proteins. Here we describe an algorithm that quantifies the geometry of helices in proteins on the basis of their C-alpha atoms alone. The Fortran program HELANAL can extract the helices from the PDB files and then characterises the overall geometry of each helix as being linear, curved or kinked, in terms of its local structural features, viz. local helical twist and rise, virtual torsion angle, local helix origins and bending angles between successive local helix axes. Even helices with large radius of curvature are unambiguously identified as being linear or curved. The program can also be used to differentiate a kinked helix and other motifs, such as helix-loop-helix or a helix-turn-helix (with a single residue linker) with the help of local bending angles. In addition to these, the program can also be used to characterise the helix start and end as well as other types of secondary structures.

Oikeutta politiikan ehdoilla: Kansanmurhan vastainen sopimus Yhdistyneissä kansakunnissa vuosina 1951-1982

Kansanmurhan vastainen sopimus luotiin toisen maailmansodan jälkeen yhdessä muun Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusjärjestelmän kanssa vastaukseksi edellisten vuosikymmenten ihmisoikeusrikkomuksiin. Näistä pyrkimyksistä huolimatta sopimuksella ei ollut merkittävää roolia ihmisoikeusrikkomusten estämisessä aina 1990-luvulle saakka, ja useat väkivaltakampanjat ylsivät vuosikymmenten aikana kansanmurhan asteelle sopimuksen olemassaolosta huolimatta. Tämän tutkielman tavoitteena on arvioida, mitkä tekijät vaikuttivat sopimuksen marginaaliseen asemaan 1950-80 -luvuilla. Aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa heikkoa asemaa on pyritty selittämään esimerkiksi sopimuksen tarpeettomuuteen sekä sen juridisiin ongelmiin tukeutuvien selitysten avulla. Vaikka tutkielma osin jakaakin näiden näkökulmien paikkansapitävyyden, argumentoi se myös, että sopimuksen asema liittyy oleellisesti kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisen politiikan vuorovaikutteiseen suhteeseen. Kansainvälinen oikeus toisaalta vaikuttaa kansainvälisen politiikan luonteeseen, mutta myös kansainvälisen yhteisön parissa vallitsevat normit vaikuttavat siihen, minkälainen asema mahdollisesti ristiriitaisilla oikeusperiaatteilla on. Tutkielma käyttää lähdeaineistonaan Yhdistyneiden kansakuntien poliittisissa elimissä kansanmurhiin liittyneitä keskusteluita, ja pyrkii aineiston avulla kuvaamaan minkälainen asema kansanmurhan vastaisella sopimuksella oli kansainvälisen yhteisön normihierarkiassa. Tutkielma käyttää teoreettisena viitekehyksenään mukaelmaa Martti Koskenniemen esittelemästä ’lain’ ja ’politiikan’ dikotomiasta argumentin todistusvoimalle kansainvälisessä toiminnassa. Koska kansainvälinen toimija häivyttää argumentin poliittisen luonteen pukemalla argumentin lain verhoon, kertovat valtioiden valinnat käyttää tiettyjä oikeusperiaatteita näiden oikeusperiaatteiden hyväksytystä roolista kansainvälisinä normeina. Tähän viitekehykseen tukeutuen kansanmurhan vastaisesta sopimuksesta käydyn keskustelun määrä, sekä toisaalta sopimuksen rooli valtioiden poliittisessa argumentaatiossa luovat kuvan sopimuksen asemasta kansainvälisen yhteisön normihierarkiassa, sekä myös itsenäisesti vaikuttavat tähän asemaan. Tutkielma pyrkii valikoituihin tapaustutkimuksiin keskittyvän analyysin avulla erottamaan tekijöitä, jotka vaikuttivat siihen, millä tavoin valtiot käyttivät sopimusta poliittisessa keskustelussa. Jo aikaisessa vaiheessa tutkimusprosessia havaittiin, että kansanmurhan vastaisen sopimuksen heikko asema heijastui työhypoteesin mukaisesti sopimukseen liittyneiden keskusteluiden pienenä määränä. Lisäksi havaittiin, että YK:n elimissä käydyt keskustelut liittyivät harvoin, ainoastaan kahdessa tapauksessa, suoranaisesti kansanmurhan vastaiseen sopimukseen. Useimmiten keskustelu kansanmurhasta oli joko ainoastaan laajemman keskustelun sivujuonne, tai puuttui tyystin keskustelusta, jossa se olisi voinut olla mukana. Tapaustutkimuksiksi valittujen keskusteluiden analyysi osoittaa, että sopimuksesta käyty keskustelu muodostui usein kylmän sodan rintamalinjojen mukaiseksi, ja molemmat leirit mobilisoivat sopimuksen ideologisen kamppailun välineeksi. Toisaalta kylmään sotaan perustunut viitekehys vaikutti sopimuksen aseman taustalla vain pinnallisesti. Kansainvälisen yhteisön rakenne oli sopimuksesta käydyissä keskusteluissa moniuloitteinen, ja ideologian lisäksi myös muut tekijät vaikuttivat keskustelujen rakentumiseen. Ideologisesti vastakkaiset blokit myös jakoivat yhteisen käsityksen siitä, mitä kansainvälisen turvallisuuden konsepti piti sisällään, ja sekä Yhdysvallat että Neuvostoliitto suhtautuivat penseästi sopimuksen käyttöön sen rajoittaessa valtioiden suvereniteettia. Keskusteluista hahmottuu myös pienten valtioiden aktiivinen rooli sopimukseen tukeutumisessa suurvaltoihin verrattuna. Pienet valtiot saattoivat olla keskustelun aloittajina ainoastaan suurvaltojen palvelijoita, mutta voidaan myös arvioida johtuiko pienten valtioiden aktiivinen rooli niiden positiivisemmasta suhteesta kansainvälisen oikeusregiimin muodostumiseen. Tutkielma erottaa myös makrotason ongelmia, jotka vaikuttivat YK-järjestelmän toimintaan tutkimusajanjakson aikana. YK-järjestelmällä oli vaikeuksia puuttua maiden sisäisiin konflikteihin, mikä oli suoraan kytköksissä jännitteeseen suvereniteetin ja kansanmurhan vastaiseen sopimukseen sisältyvän puuttumisen velvoitteen välillä kansainvälisinä normeina. Toisaalta vaikeudet liittyivät myös tutkimusajanjakson aikana vallinneeseen, valtiolähtöiseen turvallisuuskäsitykseen. Vuoden 1982 Sabran ja Shatilan tapaus toi lisäksi esiin vaikeudet, jotka sopimuksen historiallinen suhde Holokaustin perintöön toi sopimuksen soveltamiseen. Peilattaessa tutkimustuloksia 1990-luvulla tapahtuneeseen sopimuksen aseman vahvistumiseen, voidaan todeta, että juuri tutkielmassa kuvattujen rakenteiden muutos osittain mahdollisti muutoksen sopimuksen asemassa. Kylmän sodan päättyminen toisaalta poisti (ainakin hetkellisesti) monia tutkielmassa kuvattuja jännitteitä, mutta myös kansainvälinen normisto on aidosti muuttunut kahden viime vuosikymmenen aikana. Kansainvälisen suojeluvelvoitteen (responsibility to protect) normi on asettanut suvereniteetin normin kunnioittamisen ehdolliseksi ihmisoikeuksien kunnioittamiselle, ja inhimillisen turvallisuuden konsepti on noussut yhä voimakkaammin turvallisuusajattelun valtavirtaan valtiolähtöisen turvallisuuskäsityksen rinnalle.

Paradox between democracy and security- case study on Pakistan

Pro gradu-tutkielma tutkii demokratian ja turvallisuuden paradoksia Pakistanissa esitellen kuusi tekijää, jotka vaikuttavat kyseiseen paradoksiin. Näitä tekijöitä ovat historiallinen kehitys; eliittihallinto; taloudellinen kehitys; Pakistanin poliittisten tekijöiden demokratian eri määritelmät; opetuksen puuttuminen; ja valtataistelu hallituksen, armeijan, tiedustelupalvelun, oikeusjärjestelmän, poliittisten puolueiden sekä eri heimojen, uskonnollisten ja etnisten ryhmien välillä. Tutkimus tarkastelee myös sitä miten nämä tekijät vaikuttavat demokratian kehitykseen Pakistanissa. Keskeinen argumentti on, että länsimainen demokratia ei esiinny eikä toimi Pakistanissa vallitsevissa oloissa, etenkin historiallisen kehityksen ja ulkoisen turvallisuuden takia. Pro gradu-tutkielma käyttää sekundäärisiä lähteitä, kuten kirjoja, artikkeleita, maaraportteja, kommentaareja sekä omiin kokemuksiin perustuvia havaintoja Pakistanin matkalta 2010-2011. Keskeiset teoriat gradussa ovat Guillermo O’ Donnelin delegaattidemokratia sekä Duncan McCargon eliittihallintoteoria, jotka yhdessä selittävät historiallista kehitystä ja eliittihallinnon dynamiikkaa, mitkä johtavat paradoksiin. Kautta historian armeija on hallinnut Pakistania, ja siviilihallinto on ainoastaan neljä kertaa onnistunut olemaan vallassa, mutta silloinkin siviilihallinto päättyi korruptioväitteisiin tai armeijan vallankaappaukseen. Armeijahallinnoille on luonteenomaista hyvät suhteet USA:n, positiivinen taloudellinen kehitys ja vakaus, kun taas siviilihallinnot ovat epävakaita ja korruptoituneita. Tämä kehitys on paradoksin tausta, joka rakentuu turvallisuuspoliittisen tilanteen pohjalle eli hallitusten ja muiden tekijöiden yritykseen löytää vastapaino Intian uhalle. Tämä on ollut keskeinen huoli kelle tahansa poliittiselle päättäjälle itsenäisyydestä lähtien. Loputon valtataistelu eri poliittisten tekijöiden kesken sekä eliittihallinto pitävät yllä paradoksia, koska eliitit ovat kiinnostuneempia oman valtansa säilyttämisestä kuin kansan tahdon huomioonottamisesta. Koska valtaosa ihmisistä ei ole koulutettuja, he ovat paljolti kiinnostuneita omasta selviytymisestään, ja tämän takia sekä kansa että eliitit suosivat armeijahallintoa, koska se tuo vakautta ja taloudellista kehitystä. Sen vuoksi vallitsevissa oloissa demokratian tulevaisuus Pakistanissa näyttää huonolta, koska liberaalidemokratian vaatimukset eivät täyty puoliksi vapaan oikeussysteemin, puoliksi vapaan lehdistön, valtavan korruption ja monien ihmisoikeusloukkauksien takia unohtamatta armeijan ja tiedustelupalvelun sekaantumista siviilihallintoon.

Indian Nanoelectronics Users Program An Outreach Vehicle to Expedite Nanoelectronics Research in India

The worldwide research in nanoelectronics is motivated by the fact that scaling of MOSFETs by conventional top down approach will not continue for ever due to fundamental limits imposed by physics even if it is delayed for some more years. The research community in this domain has largely become multidisciplinary trying to discover novel transistor structures built with novel materials so that semiconductor industry can continue to follow its projected roadmap. However, setting up and running a nanoelectronics facility for research is hugely expensive. Therefore it is a common model to setup a central networked facility that can be shared with large number of users across the research community. The Centres for Excellence in Nanoelectronics (CEN) at Indian Institute of Science, Bangalore (IISc) and Indian Institute of Technology, Bombay (IITB) are such central networked facilities setup with funding of about USD 20 million from the Department of Information Technology (DIT), Ministry of Communications and Information Technology (MCIT), Government of India, in 2005. Indian Nanoelectronics Users Program (INUP) is a missionary program not only to spread awareness and provide training in nanoelectronics but also to provide easy access to the latest facilities at CEN in IISc and at IITB for the wider nanoelectronics research community in India. This program, also funded by MCIT, aims to train researchers by conducting workshops, hands-on training programs, and providing access to CEN facilities. This is a unique program aiming to expedite nanoelectronics research in the country, as the funding for projects required for projects proposed by researchers from around India has prior financial approval from the government and requires only technical approval by the IISc/ IITB team. This paper discusses the objectives of INUP, gives brief descriptions of CEN facilities, the training programs conducted by INUP and list various research activities currently under way in the program.

Surface-ray tracing on hybrid surfaces of revolution for UTD mutual coupling analysis

An angle invariance property based on Hertz's principle of particle dynamics is employed to facilitate the surface-ray tracing on nondevelopable hybrid quadric surfaces of revolution (h-QUASOR's). This property, when used in conjunction with a Geodesic Constant Method, yields analytical expressions for all the ray-parameters required in the UTD formulation. Differential geometrical considerations require that some of the ray-parameters (defined heuristically in the UTD for the canonical convex surfaces) be modified before the UTD can be applied to such hybrid surfaces. Mutual coupling results for finite-dimensional slots have been presented as an example on a satellite launch vehicle modeled by general paraboloid of revolution and right circular cylinder.

Surface-ray tracing solution of ellipsoid of revolution for UTD mutual coupling applications

An analytical surface-ray tracing has been carried out for the prolate ellipsoid of revolution using a novel geodesic constant method. This method yields closed form expressions for all the ray-geometric parameters required for the UTD mutual coupling calculations for the antennas located arbitrarily in three dimensions, on the ellipsoid of revolution.

Compiler-Directed Dynamic Voltage Scaling using Program Phases

Energy consumption has become a major constraint in providing increased functionality for devices with small form factors. Dynamic voltage and frequency scaling has been identified as an effective approach for reducing the energy consumption of embedded systems. Earlier works on dynamic voltage scaling focused mainly on performing voltage scaling when the CPU is waiting for memory subsystem or concentrated chiefly on loop nests and/or subroutine calls having sufficient number of dynamic instructions. This paper concentrates on coarser program regions and for the first time uses program phase behavior for performing dynamic voltage scaling. Program phases are annotated at compile time with mode switch instructions. Further, we relate the Dynamic Voltage Scaling Problem to the Multiple Choice Knapsack Problem, and use well known heuristics to solve it efficiently. Also, we develop a simple integer linear program formulation for this problem. Experimental evaluation on a set of media applications reveal that our heuristic method obtains a 38% reduction in energy consumption on an average, with a performance degradation of 1% and upto 45% reduction in energy with a performance degradation of 5%. Further, the energy consumed by the heuristic solution is within 1% of the optimal solution obtained from the ILP approach.

Biofuel production and implications for land use, food production and environment in India

There is a large interest in biofuels in India as a substitute to petroleum-based fuels, with a purpose of enhancing energy security and promoting rural development. India has announced an ambitious target of substituting 20% of fossil fuel consumption by biodiesel and bioethanol by 2017. India has announced a national biofuel policy and launched a large program to promote biofuel production, particularly on wastelands: its implications need to be studied intensively considering the fact that India is a large developing country with high population density and large rural population depending upon land for their livelihood. Another factor is that Indian economy is experiencing high growth rate, which may lead to enhanced demand for food, livestock products, timber, paper, etc., with implications for land use. Studies have shown that area under agriculture and forest has nearly stabilized over the past 2-3 decades. This paper presents an assessment of the implications of projected large-scale biofuel production on land available for food production, water, biodiversity, rural development and GHG emissions. The assessment will be largely focused on first generation biofuel crops, since the Indian program is currently dominated by these crops. Technological and policy options required for promoting sustainable biofuel production will be discussed. (C) 2010 Elsevier Ltd. All rights reserved.