Internet -palvelunhallinta

Internet -palvelunhallinnan rooli kasvaa tulevaisuudessa ja sen kehittäminen on yhä tärkeämpää. Palvelut kehittyvät monipuolisemmiksi, niiden laatu paranee ja käyttömäärät kasvavat. Erityisesti palveluiden sisällönhallinnan rooli kasvaa ja palveluiden laadusta tulee merkittävä kilpailutekijä. Kokonaisvaltaisen palvelunhallinnan on pystyttävä vastaamaan joustavasti palveluntarjoajien uusiin tarpeisiin, jolloin sen on kehityttävä samaan suuntaan kuin palvelunhallinnan perinteisen telemaailman puolella. Palvelunhallinnan on tuettava kaikkia OSS -järjestelmien (Operating Support System) osa-alueita, jolloin sen laajamittaiseen toteuttamiseen tarvitaan siihen liittyvien erilaisten hallintarajapintojen standardointia. Palvelunhallintajärjestelmät on toteutettava mahdollisimman joustaviksi, jotta niiden piiriin saadaan uusien komponenttien lisäksi jo olemassa olevat komponentit. Mahdollinen palvelunhallinnan toteutustapa voi olla Javan ja CORBA:n (Common Object Request Broker Architecture) yhteiskäyttö, sillä ne takaavat järjestelmään tarvittavan joustavuuden muuttuvissa olosuhteissa kuten Internetissä.

Verkkokäyttöliittymäohjelmiston toteuttaminen TradeXpress-tietojärjestelmään.

Työssä perehdytään verkkokäyttöliittymien suunnitteluun ja toteutukseen. Erityisen huomion kohteena ovat Java-ohjelmointikieli ja ohjelmistosuunnittelussa suurta huomiota herättäneet suunnittelumallit. Java on kehittynyt lyhyen elinikänsä aikana huomattavasti, ja viimeaikaiset vakioluokkakirjastot ovat mahdollistaneet monipuolisten ja siirrettävien ohjelmistojen toteuttamisen. Vaikka Java ei sovellukaan kaikkiin tarkoituksiin, on se luotettavuutensa, siirrettävyytensä ja luokkakirjastojensa ilmaisuvoiman ansiosta hyvin houkutteleva kieli käyttöliittymien tekemiseen. Suunnittelumallit ovat merkittävä osa ammattimaista oliosuunnittelua. Ne tarjoavat valmiita ratkaisuja yleisiin suunnitteluongelmiin ja säästävät siten aikaa suunnittelu- ja toteutusvaiheissa. Suunnittelumallit voidaan jakaa kolmeen ryhmään: luontimallit, rakennemallit ja toiminnalliset mallit. Käytännön osuudessa tarkastellaan Java-käyttöliittymän toteutusta olemassa olevaan Soneran TradeXpress-tietojärjestelmään. Tässä tehtävässä Java ja suunnittelumallit ovat olleet keskeisellä sijalla. Java-käyttöliittymä, JavaGUI, koostuu kahdesta osasta: asiakasappletista ja Jrls-palvelimesta. Näiden kahden väliseen tiedonsiirtoon käytetään pääasiassa Javan RMI-yhteyskäytäntöä. Jrls-palvelin toimii asiakkaana RLS-palvelimelle erityisen RLS-yhteyskäytännön avulla.

WWW-pohjaisen kauppapaikan palvelinkomponentin toteutus ja jatkokehitys

Diplomityössä perehdytään Java-teknologiaan yleisesti ja tarkemmin Java 2 -liiketoimintasovellusalustan (Java 2 Platform, Enterprise Edition) määritykseen sisältyviin ohjelmointirajapintoihin. Erityisesti paneudutaan Enterprise JavaBeans -liiketoimintasovellusten komponenttiarkkitehtuuriin, jonka avulla voidaan toteuttaa hajautettuja, skaalautuvia, tapahtumankäsittelyä tukevia ja turvallisia liiketoimintasovelluksia. Käytännön osa liittyy projektiin, jossa suunniteltiin ja toteutettiin WWW- pohjaisen kauppapaikan perustoiminnallisuus. Työhön sisältyivät markkinapaikan määrittelyyn ja suunnitteluun osallistuminen sekä markkinapaikan yhden palvelinkomponentin yksityiskohtainen suunnittelu, toteutus ja jatkokehityksen ideointi. Lopputuloksena saavutettiin asetetut tavoitteet täyttävä järjestelmä, joka otettiin tuotantokäyttöön ja joka on hyvä pohja järjestelmän jatkokehitysprojekteille.

Web Services osana sovellusintegraatiota toiminnanohjausjärjestelmässä

Työssä esitellään Web Services -konseptia ja sovellusintegraatiota, sekä toteutetaan toiminnanohjausjärjestelmästä yrityksen asiakkaalle tietoja välittävään palveluun tuki Web Services -arkkitehtuurille. Palvelun tehtävänä on huolehtia yrityksen ja sen liiketoimintakumppaneiden välisestä XML-pohjaisesta viestiliikenteestä. Työn teoriaosassa perehdytään sovellusintegraatioon ja sen osa-alueisiin, Web Services -konseptiin ja -standardeihin sekä sen kanssa kilpaileviin tekniikoihin. Käytännön osuudessa toteutetaan paperiteollisuusyrityksen tilaus- ja toimitustietoja XML:n avulla lähettävään Java-pohjaiseen järjestelmään tuki SOAP-viesteille, sekä WSDL-kuvaukset palveluille. Työssä tutkitaan Web Services -arkkitehtuurin soveltuvuutta ja implementoinnin helppoutta toimintaohjausjärjestelmään. Tuloksena todetaan Web Services -arkkitehtuurin olevan mielenkiintoinen ja monella tapaa integrointia helpottava tekniikka. Arkkitehtuurin standardien puutteiden ja varhaisten versioiden takia tekniikan todetaan kuitenkin olevan monelta osin riittämätön ja epäkypsä toteuttamaan yritysten kriittisten järjestelmien integrointia.

CORBA-pohjaisen hajautetun palvelun dynaaminen konfiguroinnin hallinta

Internetin välityksellä tarjottavien palveluiden kasvaneet käyttäjämäärät ovat lisänneet hajautettujen palveluiden määrää. Hajautusta tarvitaan täyttämään palveluiden kasvaneet suorituskykyvaatimukset. Hajautetut palvelut asettavat uusia vaatimuksia palvelujen hallinnan toteuttamiselle. Hallintajärjestelmien on myös mukauduttava palvelujen hajautettuun luonteeseen ja oltava joustavia palveluissa tapahtuvien muutosten ja ongelmien varalta. Tässä työssä esitellään aluksi CORBA-teknologiaa ja sen tarjoamia valmiita palveluita. Palvelunhallinnasta esitellään yleiset periaatteet ja hallinnan tehtävät. Työn käytännön osuudessa tutustutaan Finder-projektissa suunniteltuun hajautettuun hakemistopalveluun. Tarkemmin osuudessa keskitytään esittelemään suunnitellut menetelmät palvelun komponenttien hallintaan CORBA-ympäristössä.

Toimintajärjestelmän hallintaohjelmiston suunnittelu ja toteutus yritysverkostojen käyttöön

Tässä diplomityössä kuvataan sähköisen toimintajärjestelmän hallintaohjelmiston toteuttaminen yritysverkostojen käyttöön. Jokainen toimintajärjestelmän osa on kuvattu erikseen ja sitä vastaamaan on toteutettu oma osio, joka vastaa nykyisten standardien ja spesifikaatioiden vaatimuksiin. Tämän työn standardit ja spesifikaatiot ovat ISO 9001:2000 (laatustandardi), ISO 14001 (ympäristöstandardi) ja OHSAS 18001 (turvallisuusjärjestelmäspesifikaatio). Hallintaohjelmistolla pystytään ylläpitämään toimintajärjestelmän perusosat, joita ovat prosessikuvaukset, asiakirjat, raportit ja mittarit. Ohjelma toteutetaan servlet-tekniikalla web-ympäristöön. Tietokantaratkaisuna käytetään SQL:ää, joka sopii hyvin yhteen Javan kanssa. Käyttöliittymänä on selain, mikä osaltaan helpottaa käyttöönottoa yrityksissä, koska erillisiä asennuksia käyttäjien koneisiin ei tarvita. Ohjelma on tarkoitettu asennettavaksi yrityksen sisäverkkoon.

Data Collection Agent Framework

Ohjelmistoteollisuudessa pitkiä ja vaikeita kehityssyklejä voidaan helpottaa käyttämällä hyväksi ohjelmistokehyksiä (frameworks). Ohjelmistokehykset edustavat kokoelmaa luokkia, jotka tarjoavat yleisiä ratkaisuja tietyn ongelmakentän tarpeisiin vapauttaen ohjelmistokehittäjät keskittymään sovelluskohtaisiin vaatimuksiin. Hyvin suunniteltujen ohjelmistokehyksien käyttö lisää suunnitteluratkaisujen sekä lähdekoodin uudelleenkäytettävyyttä enemmän kuin mikään muu suunnittelulähestymistapa. Tietyn kohdealueen tietämys voidaan tallentaa ohjelmistokehyksiin, joista puolestaan voidaan erikoistaa viimeisteltyjä ohjelmistotuotteita. Tässä diplomityössä kuvataan ohjelmistoagentteihin (software agents) perustuvaa ohjelmistokehyksen suunnittelua toteutusta. Pääpaino työssä on vaatimusmäärittelyä vastaavan suunnitelman sekä toteutuksen kuvaaminen ohjelmistokehykselle, josta voidaan erikoistaa erilaiseen tiedonkeruuseen kykeneviä ohjelmistoja Internet ympäristöön. Työn kokeellisessa osuudessa esitellään myös esimerkkisovellus, joka perustuu työssä kehitettyyn ohjelmistokehykseen.

ÄÄNEEN PERUSTUVA KÄYTTÄJÄN TODENTAMINEN PUHELINVERKON LISÄARVOPALVELUISSA

Tässä diplomityössä perehdytään puhujantunnistukseen ja sen käyttökelpoisuuteen käyttäjän henkilöllisyyden todentamisessa osana puhelinverkon lisäarvopalveluja. Puhelimitse ohjattavat palvelut ovat yleensä perustuneet puhelimen näppäimillä lähetettäviin äänitaajuusvalintoihin. Käyttäjän henkilöllisyydestä on voitu varmistua esimerkiksi käyttäjätunnuksen ja salaisen tunnusluvun perusteella. Tulevaisuudessa palvelut voivat perustua puheentunnistukseen, jolloin myös käyttäjän todentaminen äänen perusteella vaikuttaa järkevältä. Työssä esitellään aluksi erilaisia biometrisiä tunnistamismenetelmiä. Työssä perehdytään tarkemmin äänen perusteella tapahtuvaan puhujan todentamiseen. Työn käytännön osuudessa toteutettiin puhelinverkon palveluihin soveltuva puhujantodennussovelluksen prototyyppi. Työn tarkoituksena oli selvittää teknologian käyttömahdollisuuksia sekä kerätä kokemusta puhujantodennuspalvelun toteuttamisesta tulevaisuutta silmällä pitäen. Prototyypin toteutuksessa ohjelmointikielenä käytettiin Javaa.

Ohjelmistoarkkitehtuurien vertailu ja valinta monimediatuotteelle. CASE: AVO

Työn tavoitteena oli tutkia ja vertailla komponenttipohjaisia ohjelmistoarkkitehtuureita (Microsoft .NET ja J2EE). Työn tarkoituksena oli valita ohjelmistoarkkitehtuuri uudelle neuroverkkopohjaiselle urasuunnittelupalvelulle. Tässä työssä selvitettiin myös, miten luodaan kansainvälistettäviä ja lokalisoitavia sovelluksia, sekä kuinka Web-, Windows-, mobiili-, puhe- ja Digi-TV -käyttöliittymät soveltuvat uudelle urasuunnittelupalvelulle. Tutkimustyössä käytettiin alan kirjallisuutta, Microsoftin ja Sun Microsystemsin Web-sivuja. Tutkimustyössä analysoitiin Microsoft Pet Shop- ja Sun Microsystemsin Java Pet Store -esimerkkisovellusten suorituskykyvertailua. Analyysituloksiin perustuen urasuunnittelupalvelussa suositellaan käytettäväksi J2EE-arkkitehtuuria. Uudelle urasuunnittelupalvelulle toimenpide-ehdotus on komponenttipohjainen järjestelmä Web-, puhe- ja Digi-TV -käyttöliittymillä ja personoidulla sisällöllä. Järjestelmä tehdään viisivaiheisena hankkeena, johon sisältyy pilottitestejä. Uuteen urasuunnittelupalveluun liitetään mukaan opiskelijat, oppilaitokset ja työnantajat sekä asiantuntijoita neuroverkon opetusdatan määrittämiseen. Palvelu perustuu integroituun tietokantaan. Eri osajärjestelmissä tuotettua tietoa voidaan hyödyntää kaikkialla urasuunnittelupalvelussa.

Web didáctica para la aproximación de funciones mediante redes neuronales

In this article we presents a project [1] developed to demonstrate the capability that Multi-Layer Perceptrons (MLP) have to approximate non-linear functions [2]. The simulation has been implemented in Java to be used in all the computers by Internet [3], with a simple operation and pleasant interface. The power of the simulations is in the possibility of the user of seeing the evolutions of the approaches, the contribution of each neuron, the control of the different parameters, etc. In addition, to guide the user during the simulation, an online help has been implemented.

Understanding Optical Trapping Phenomena: a Simulation for Undergraduates

Optical trapping is an attractive and multidisciplinary topic that has become the center of attention to a large number of researchers. Moreover, it is a suitable subject for advanced students that requires a knowledge of a wide range of topics. As a result, it has been incorporated into some syllabuses of both undergraduate and graduate programs. In this paper, basic concepts in laser trapping theory are reviewed. To provide a better understanding of the underlying concepts for students, a Java application for simulating the behavior of a dielectric particle trapped in a highly focused beam has been developed. The program illustrates a wide range of theoretical results and features, such as the calculation of the force exerted by a beam in the Mie and Rayleigh regimes or the calibration of the trap stiffness. Some examples that are ready to be used in the classroom or in the computer lab are also supplied.

Ferramentas para visualização de imagens médicas em hospital universitário

OBJETIVO: Apresentar a implementação de "toolkits" para visualização de imagens médicas no padrão DICOM e fazer uma revisão dos fundamentos e características deste padrão. É apresentado o VDTApplication para visualização das imagens locais e remotas, e o VDTApplet, que possibilita a visualização das imagens utilizando um navegador. MATERIAIS E MÉTODOS: Os "toolkits" foram implementados utilizando a linguagem de programação Java. Para seu desenvolvimento foram consideradas as variações do padrão DICOM, tornando-o um sistema genérico, capaz de ler e abrir imagens geradas por diferentes modalidades de diversos fabricantes. As ferramentas foram avaliadas qualitativamente por médicos, considerando a interface do sistema, a qualidade das imagens e o ajuste da imagem. RESULTADOS: A avaliação foi feita com base em conceitos de 1 (muito ruim) a 5 (muito bom) para cada item, sendo os resultados: 5 para interface do sistema, 4 para qualidade das imagens e 3 para ajuste da imagem. Baseando-se nos conceitos obtidos pode-se classificar as ferramentas como boas. CONCLUSÃO: As ferramentas são práticas, amigáveis e deverão ser incorporadas ao projeto PACS ("picture archiving and communication system") do Hospital das Clínicas da Faculdade de Medicina de Ribeirão Preto - Universidade de São Paulo.

Paikannus mobiilipalveluissa

Paikannusta hyödyntävien palvelujen on jo pitkään odotettu kasvavan merkittäväksi liiketoiminta-alueeksi. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Paikannukseen perustuvista palveluista ja laitteista on tullut osa monen ihmisten arkipäivää, mutta saatavilla olevien palvelujen määrä on pysynyt alhaisena. Tässä työssä tutkitaan mahdollisuuksia toteuttaa mobiileille päätelaitteille ohjelmallinen paikannuskomponentti, jonka avulla paikannustoiminnot saataisiin helposti sovellusten käyttöön. Samalla paikannusta hyödyntävien sovellusten ja palvelujen toteutus helpottuisi, jolloin niiden yleistyminen olisi entistä paremmin mahdollista. Paikannuskomponentin toteutuksessa haasteena on oikean tekniikan valinta. Erilaisia laite- ja käyttöjärjestelmäalustoja tukevia tekniikoita on olemassa, mutta niiden todellinen yhteensopivuus ei aina ole mutkatonta. Työn tuloksena saatiin kattava kuva markkinoilla olevista yleisimmistä käyttöjärjestelmäalustoista sekä niihin tarjolla olevista sovelluskehitystekniikoista. Lisäksi erityistä huomiota kiinnitettiin alustariippumattomiin tekniikoihin. Työn tuloksena syntynyt demonstraatiosovellus osoittaa, että tavoitteena ollut paikannuskomponentin toteutus on teknisesti mahdollinen.

Aplicación web para la gestión de la formación : GESFOR

Análisis, diseño y desarrollo de una aplicación para la gestión de la formación interna de una empresa.

Control de producció de màquines flexogràfiques

Control de producció de maquinària industrial del sector de les arts gràfiques, concretament d'impressores flexogràfiques.