998 resultados para Hakkarainen, Kai: Tutkiva oppiminen
Resumo:
Tutkielman aiheena ovat partiolippukunta Kaarinan Sädetyttöjen perinteet ja niiden haastattelukerronnan sekä teemakirjoitusten kautta esiin tulleet merkitykset. Hankin tutkimusaineistoni haastattelemalla Kaarinan Sädetyttöjen toiminnassa mukana olleita henkilöitä. Haastatteluaineiston lisäksi hyödynsin lippukunnan julkaisemia historiikkeja, joissa lippukunnan jäsenet muistelevat lippukunnan toimintaa. Historiikkikirjoitusten lisäksi lähetin kirjoituspyynnön lippukunnan nykyisille ja entisille jäsenille. Käsittelen näitä kirjoituksia teemakirjoitusten tapaan. Tutkielmassa selvitän millaisia toimintatapoja, uskomuksia, leikkejä ja rituaaleja lippukunnan toiminnassa mukana olleet henkilöt muistavat ja millaisia merkityksiä he näille perinteen muodoille asettavat. Tutkimusaineiston kautta saamaani muistitietoa temaattisesti analysoimalla ja tulkitsemalla tuon esiin Kaarinan Sädetyttöjen perinteitä ja niihin liitettyjä merkityksiä. Merkityksellisiksi perinteenmuodoiksi nousivat eri aineistoista partioparaatit sekä retket ja leirit. Tärkeänä nähtiin myös partion antamat elämänohjeet ja tekemällä oppiminen. Paraatiin liittyen teksteissä nousi esiin erityisesti partioasu, jonka tärkeys paraatin kannalta on vaihdellut paljon eri vuosikymmeninä. Leirien iltanuotiot ohjelmineen olivat päällimmäisinä muistoina useiden muistelijoiden teksteissä. Ryhmähengen kannalta yhdessä vietetyt hauskat iltaohjelmat leikkeineen ja esityksineen olivat tärkeässä asemassa. Monissa teksteissä painotettiin myös lippukunnan lauluperinnettä. Aineiston teksteissä arvostettiin erityisesti lippukunnalle ominaisia piirteitä, yhteisöllisyyttä sekä pitkään käytössä olleiden perinteenmuotojen säilymistä.
Resumo:
Tässä tutkimuksessa käsitellään ikääntyvien kokemaa yhteisyyttä sosiaalisen median virtuaaliverkostoissa. Tutkimuksen ilmiötä tarkastellaan sosiologisten modernisaatioteorioiden käsitteiden avulla, joista keskeisenä käsitteenä on yhteisyys. Pääongelmana tässä tutkimuksessa on selvittää, miten sosiaalisen median virtuaaliverkoston jäsenyys tukee ikääntyvien yhteisyyttä verkoston muihin jäseniin. Empiirinen aineisto tutkimukseen on kerätty teemahaastattelumetodilla 15 ikääntyvältä henkilöltä. Tutkimuksen haastatteluaineisto käsiteltiin laadullisen tutkimuksen sisällönanalyysimenetelmällä. Metodina sisällönanalyysi toi parhaiten esiin tutkimuksen ongelmanasettelun vaatimat sisällöt, koska se mahdollisti muun muassa tutkittavan ilmiön saattamisen sanalliseen muotoon, jossa haastatteluaineistosta voitiin muodostaa tiiviitä ja selkeitä teemakokonaisuuksia. Täten aineiston kokonaisvaltainen hallinta sekä siitä tehtävien johtopäätösten teko oli helpompaa kuin muilla laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmillä. Aiemassa tutkimuksessa on keskitytty tarkastelemaan lähinnä ikääntyvien eri keskustelufoorumeilla kokemaa keskinäistä yhteisyyttä. Tällöin ei ole selvitetty sitä, miten ikääntyvät kokevat yhteisyyttä verkostoissa, joissa on läsnä kaikenikäisiä toimijoita. Edellä esitettyä taustaa vasten tässä tutkimuksessa onkin tarkoitus lisätä ymmärrystä siitä, miten ikääntyvät kokevat keskinäistä yhteisyyttä toisiinsa sekä siitä, miten verkoston muut ikäryhmät vaikuttavat heidän yhteisyytensä tunteeseen. Tutkimuksen keskeisinä tuloksina voidaan sosiaalisen median virtuaaliverkostojen yhteisyyden tuki ikääntyville jakaa kolmeen osaan: yhteisyyttä ilmentävät tekijä, yhteisyyttä edistävät tekijät sekä yhteisyyttä kehittävät tekijät. Edellisistä tekijöistä keskeisinä yhteisyyden tukielementteinä esiin nousivat erityisesti yhteisyyttä kehittävät tekijät, joita olivat: olemassa olevien kontaktien aktivointi, uusien viestintäteknologioiden hankinta sekä teknisten taitojen oppiminen. Täten ikääntyvien virtuaaliverkostoissa ilmenevää yhteisyyttä kehittävät tekijät muodostavat perustan ja lähtökohdan heidän kokemalle yhteisyydelle verkostojen jäseninä. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta myös, että ikääntyvien jäsenyys sosiaalisen median virtuaaliverkostoissa tukee erityisesti yhteisyyttä heidän verkostoissaan oleviin sukulaisiin tai läheisiin ystäviin. Tutkimuksen mukaan ikääntyvien virtuaaliverkostoilla on myös merkittävä rooli yksinäisyyden tunteen vähentymisessä sekä läsnäolon kokemuksessa erityisesti silloin, kun yhteysteknologiana käytetään kasvokkaista ja reaaliaikaista videoneuvottelupalvelua.
Resumo:
Yhteiskunnallisten muutoksien seurauksena käsityksemme asiantuntijuudesta ovat murroksessa. Myös puolustusvoimat valtiollisena organisaationa on suuren kulttuurinmuutosprosessin keskellä. Organisaatiokulttuurit ovat siirtymässä kohti asiantuntijakulttuuria-oppivaa organisaatiota. Asiantuntijuutta on tutkittu paljon, mutta koulutuskulttuurin muutosprosessi antaa perusteen tutkia sitä edelleen. Lisäksi aikaisemmat tutkimukset ovat pääosin kohdistuneet pääosin jo virassa olevaan kantahenkilökuntaan. Tässä tutkimuksessa asiantuntijuutta lähestytään kadettien käsityksillään sille antamien merkitysten kautta. Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää kadettien käsityksiä perusyksikössä toimivan sotilaskouluttajan asiantuntijuudesta. Asiantuntijuutta lähestyttiin muodostetun teoreettisen viitekehyksen avulla, jossa asiantuntijaksi kehittyminen pelkistetään tapahtuvan ammatillisen taitotiedon, persoonallisten ominaisuuksien ja toimintaympäristön vuorovaikutuksessa. Työn tutkimuskysymykseksi muodostui: “Minkälaisia käsityksiä kadeteilla on kouluttajan asiantuntijuudesta ja sen kehittymisestä sekä toimintaympäristön vaikutuksesta siihen?” Asiantuntijuus, sen kehittäminen edellytyksineen ja toimintaympäristön merkitys muodostivat tutkittavat pääteemat, mutta niiden sisälle mahtui pienempiä alateemoja. Tutkimuksen tekemisen taustalla vaikutti konstruktivistinen paradigma eli tutkimuskohdetta lähestyttiin tulkinnallisesti praktisen tiedonintressin ohjaamana. Tutkimusmenetelmäksi valitsin fenomenografian. Tutkimuksen kohdejoukoksi valittiin tutkijan oman aselajin mukaisesti 90. kadettikurssin huoltolinja kokonaisuudessaan. Tutkimushenkilöitä oli 17 ja heiltä kerättiin empiiristä aineistoa avoimella tekstikyselylomakkeella sekä sen perusteella tarkennetulla teemahaastattelulla. Tutkimustulokset esitettiin jäsennettyinä ja ryhmitettyinä fenomenografisiin merkityskategorioihin, jotka edustivat kadettien käsityksiä sotilaskouluttajan asiantuntijuudesta, sen kehittämisestä, noviisikouluttajien toiminnasta, kouluttajan persoonallisten ominaisuuksien merkityksestä sekä toimintaympäristön merkityksestä. Johtopäätöksien perusteella voidaan todeta, että kadetit ymmärsivät asiantuntijuuden pääosin tiedollisena hallintana ja sotilaskouluttajan asiantuntijuudessa korostui oman aselajinsa mukaisen tiedon hallinnan lisäksi sen välittäminen eteenpäin koulutettaville eli opetusmenetelmällinen osaaminen. Myös jatkuva itsensä kehittäminen ja halu siihen nähtiin tärkeinä. Persoonallisten ominaisuuksien yhteydessä käsitykset jakautuivat selvästi kahtia: toisten mielestä kaikista saattoi tulla asiantuntijoita kun toiset taas olivat vahvasti sitä mieltä, että kaikista ei voi tulla asiantuntijoita koska joiltakin ihmisiltä puuttuvat asiantuntijalta edellytettäviä persoonallisia ominaisuuksia ja valmiuksia. Erityisesti psyykkiset ja sosiaaliset tekijät saivat runsaasti mainintoja. Myös kouluttajan kasvatuksellinen rooli sai yllättävän paljon mainintoja. Kadettien näkemyksen mukaan oppiminen on elinikäistä, mutta suurin osa kehittymisestä tapahtuu ensimmäisten työvuosien aikana, milloin korostuu hyvä työhön perehdytys ja perusyksiköiden kehittäminen oppivien organisaatioiden suuntaan. Yhteenvetona voidaan todeta kadettien käsitysten asiantuntijuudesta olevan varsin moderneja ja sotilaskouluttajat ymmärrettiin oman alansa asiantuntijoina, ei rutiinisuorittajina.
Resumo:
Tämän päivän nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tiedon ja oppimisen merkitys korostuu. Tiimityön lisäännyttyä on tiimien oppiminen merkittävä osa organisaation oppimista. Tässä tutkimuksessa tiimien oppimista tarkastellaan työssäoppimisen kautta. Tutkimuksen case –yrityksenä on logistiikkayritys. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin teemahaastatteluin. Haastateltavia oli yhteensä kaksitoista henkilöä. Haastatteluissa olivat edustettuina tuotannon työntekijät, toimihenkilöt ja esimiehet. Tutkimuksen tuloksina havaittiin, että johdon ja esimiesten rooli on äärimmäisen tärkeä tiimien oppimisen edistämisen kannalta. Johto voi edistää tiimien oppimista osoittamalla kiinnostusta ja luottamusta tiimien työtä kohtaan, sitoutumalla oppimisen mahdollistamiseen ja kannustamalla tiimejä oppimaan myös omalla esimerkillään.
Resumo:
We introduce a new tool for correcting OCR errors of materials in a repository of cultural materials. The poster is aimed to all who are interested in digital humanities and who might find our tool useful. The poster will focus on the OCR correction tool and on the background processes. We have started a project on materials published in Finno-Ugric languages in the Soviet Union in the 1920s and 1930s. The materials are digitised in Russia. As they arrive, we publish them in DSpace (fennougrica.kansalliskirjasto.fi). For research purposes, the results of the OCR must be corrected manually. For this we have built a new tool. Although similar tools exist, we found in-house development necessary in order to serve the researchers' needs. The tool enables exporting the corrected text as required by the researchers. It makes it possible to distribute the correction tasks and their supervision. After a supervisor has approved a text as finalised, the new version of the work will replace the old one in DSpace. The project has - benefitted the small language communities, - opened channels for cooperation in Russia. - increased our capabilities in digital humanities. The OCR correction tool will be available to others.
Resumo:
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata, millainen käsitys valmistuvilla kadeteilla on hyvästä kouluttajuudesta. Hyvään kouluttajuuteen päästäksemme kadeteille on täytynyt muodostua käsitys heidän valmiuksistaan kouluttajana toimimiseen. Tätä kouluttajaksi valmiutta tarkastellaan toimintakyky käsitteen kautta, joka voidaan liittää kuuluvaksi osaksi kouluttajan identiteettiä. Toimintakyvyn lisäksi kouluttajalta vaaditaan tietämystä johtamiskäyttäytymisestä. Johtamiskäyttäytymistä tarkastellaan tässä tutkimuksessa syväjohtamisen viitekehyksen avulla. Syväjohtamisen viitekehykseen liittyy kiinteästi oppiminen. Kouluttajan oppimiseen liittyen tutkimuksessa tarkastellaan konstruktivistisen oppimiskäsityksen käsitteistöä. Kouluttajan toimintakyvyn ja johtamiskäyttäytymisen kautta päästään tutkimuksen toimintaympäristöön ja kolmanteen aihealueeseen kouluttajan vaikuttavuuteen, kouluttajan toiminnan päätavoite on kouluttaa puolustusvoimien eri perusyksiköissä varusmiespalveluksen aikana henkilöistä suorituskykyisiä sodanajan joukkoja. Tutkimuksen taustalla vaikuttaa puolustusvoimiakin muokkaava yhteiskunnan rakenteellinen muutos. Tätä yhteiskunnan rakenteellista muutosta on tarkasteltu teoria osassa kasvatuksessa ja koulutuksessa tapahtuneen muutoksen sekä sosiologian kautta. Yhteiskunnallinen muutos näkyy Suomen Puolustusvoimissa esimerkiksi naissukupuolen mukaan tulona sotilaskouluttajiksi. Naisten tuleminen sotilaskouluttajaksi on vaikuttanut osaltaan myös tänä päivänä siihen, että asioita on ryhdytty katsomaan nais- ja miestutkimuksen sekä työelämän tasa-arvoisuuden näkökulmasta. Tutkimuksessa puolustusvoimia tarkastellaan organisaation liittyvien kuvauksien ja käsitteiden kautta, joita ovat; perusyksikkö, organisaatiokulttuuri, virallinen ja epävirallinen organisaatio sekä symboliympäristö ja kulttuuri. Teoreettisia taustakäsitteitä tarkastellaan empiirisessä osassa kahdesta eri näkökulmasta, ensimmäisenä näkökulma on kadettien käsitys heidän oman valmiuden kautta tapahtuva lähestyminen ja toisena näkökulmana on kadettien käsitysten vertailunäkökulma, jossa verrataan mies- ja naiskouluttajaa keskenään. Tutkimusjoukkona tutkimuksessa toimi 92. kadettikurssi ja 75. merikadettikurssi. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus. Tutkimuksen empiirisenä tutkimuskohteena ovat kadettien käsitykset ja niiden erilaiset ymmärtämisen tavat hyvästä kouluttajasta ja kouluttajuudesta, valmiuksista kouluttajaksi, oppimisen kehittymisestä, toimintakyvyllisistä valmiuksista sekä verrataan kadettien käsityksiä mies- ja naiskouluttajista. Tutkimuksen empiirisen osan tutkimusongelmiksi muodostuivat: - Millaisia käsityksiä kadeteilla on hyvästä kouluttajasta ja kouluttajuudesta? - Millaisia käsityksiä kadeteilla on miesten ja naisten valmiuksista toimia kouluttajana? - Mihin kadettien käsityksen mukaan kouluttajana toimimisella ja koulutuksella vaikututetaan? Tutkimukseni tulokset esitän fenomenografisesti jäsennettyinä ja erilaisiin kuvauskategorioihin ryhmiteltyinä. Kuvauskategoriat on kuvattu horisontaalisessa kuvauskategoriajärjestelmässä. Kategoriat käsittelevät; millä tavalla kadettien käsitys hyvästä kouluttajasta on muodostunut, hyvän kouluttajan identiteettiä, miten kouluttajan identiteetti eroaa kouluttajuudesta, kadettien omat valmiudet kouluttajaksi, kadettien oman oppimisen kehittymistä, toimintakyvyn ja valmiuden vaikuttamista kouluttajan tehtäviin, käsityksiä nais- ja miespuolisesta sotilaskouluttajasta sekä kadettien käsityksiä koulutuksen vaikuttavuudesta. Tarkastellessa tutkimuksen tuloksia yhteiskunnallisen muutoksen näkökulmasta huomaa muutoksen merkkejä olevan havaittavissa ainakin nyt nuoriksi upseereiksi valmistuvissa kadeteissa. Kadetit eivät näe ammatteja enää niin vahvasti sukupuolirajoitteisina tekijöinä eivätkä myöskään perinteisiä roolimalleja noudattavina tekijöinä. Mielestäni tämän päivän kadeteilla on ajan tasalla oleva käsitys miesten ja naisten soveltuvuudesta sotilaskouluttajan ammattiin. Miesten ja naisten valmiudet nähdään yhtäläisinä sotilaskouluttajan tehtäviin. Teoriakäsitysten pohjalta tarkasteltuna toimintakykyä voidaan pitää keskeisenä osana sotilaskouluttajan tehtävässä vaikuttavana tekijänä. Toimintakyvyllä luodaan pohja omalle toiminnalle. Tarkasteltaessa kadettien kehittymistä ja käsityksiä syväjohtamisen viitekehyksen näkökulmasta, kadetit ovat tiedostamattaan sisäistäneet syväjohtamisen viitekehyksen ajatuksen oppimisesta. Kadettien toiminnasta saadussa palautteessa havaitaan innostusta sotilaskouluttajan toimintaa kohtaan, sekä toimita on herättänyt arvostusta alaisissa.
Resumo:
Social media is very current topic in today’s society and organisations. In the times of economic challenges, companies are looking for efficient ways to resource workforce. In addition, there is competition of competent workforce in employment markets. Employer image plays important role in recruitment as people seek to organisations they find interesting and have a reputation as a good employer. This study concerns the discussion on utilising social media in recruitment and employer image in a corporate enterprise. I will find solutions how to utilize social media in recruitment, in which channels and methods that can be done and what these actions require from a company doing social recruitment. I bring up the discussion and challenges that relate to starting to take social media into use in an organization overall and in recruitment. The qualitative material has been gathered with interviews of eighteen persons and the material available about the topic in the enterprise intranet. According to the study, social media is seen both as an opportunity to reach large amount of people quickly and cost-efficiently, but then again it brings news aspects for controlling the employer image and communication towards the audience. Taking social media into use as part of recruiters and managers daily work requires both finding the right channels and attention to the internal communication culture and resourcing. Social recruitment requires a strategy and a proper plan to be able to work in a company. There are several social media channels that enable to reach people, but they don’t do the social recruitment alone.
Resumo:
Sotilaspedagogiikan tutkimuksella kehitetään menetelmiä, keinoja ja välineitä, joilla pyritään edistämään yksilöiden oppimista ja kasvua. Tutkimuksessa Puolustusvoimien verkko-opetusta lähestytään orientaation näkökulmasta. Kohteena ovat reserviläiset ja heille asetetut osaamisvaatimukset. Tutkimuksen tavoitteena on tukea Puolustusvoimien kouluttajahenkilöstön verkkopedagogista osaamista. Tutkimuksen päätutkimuskysymyksenä on, miten verkko-opetuksella voidaan tukea reserviläisjohtajia heidän orientoituessaan kertausharjoitukseen. Ensimmäisenä alatutkimuskysymyksenä on, mitkä ovat reserviläisjohtajan valmiudet ja resurssit osallistua verkkoopetukseen sekä odotukset sen suhteen. Toisena alatutkimuskysymyksenä on, miten verkkoa on mahdollista hyödyntää reserviläisten harjaannuttamisessa. Kolmantena alatutkimuskysymyksenä on, millaisessa osaamisessa reserviläisjohtaja kokee puutteita kertausharjoituksessa. Tutkimuksen teoreettisena aineistona käytettiin Yrjö Engeströmin orientaatiomallia. Verkkoopetuksen lähdeaineistona käytettiin suomalaisten asiantuntijoiden kirjoittamaa verkkokirjallisuutta. Empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluin. Aineiston analysointi tehtiin Amedeo Giorgin fenomenologisella metodilla. Reserviläisten kokemat haasteet harjoituksessa liittyvät keskeisesti heille asetettaviin suoritusja osaamisvaatimuksiin; etenkin johtamiseen ja kouluttamistaitoon. Verkkooppimisympäristön avulla voidaan tukea reserviläisiä esimerkiksi jakamalla heille videomateriaalia esimerkkisuorituksista tai teoriamateriaalia toimintaan liittyvistä perusteista. Heillä on riittävät tietotekniset valmiudet verkko-opetukseen osallistumiseksi. Resurssien osalta heillä ei kaikilla ole tarvittavia ohjelmistoja käytössään, mutta muut käytössä olevat resurssit tukevat verkko-opetukseen osallistumista, mikä tukee muun muassa reaaliaikaisten työkalujen käyttöä vuorovaikutuksessa. He ovat halukkaita osallistumaan verkko-opetukseen niin ennen kuin jälkeen kertausharjoituksen. Reserviläiset kykenevät asettamaan selkeitä ja perusteltuja vaatimuksia sekä odotuksia laadukkaalle verkko-opetukselle. Puolustusvoiminen verkko-oppimisympäristö ja verkkotyökalut eivät rajoita verkko-opetuksen toteuttamista. Verkko-opetuksessa tulee huomioida opetettavien asioiden ja Puolustusvoimien erityispiirteet operaatioturvallisuuden osalta, minkä takia kaikkia asioita ei verkossa voida käsitellä. Verkko-opetuksella voidaan lisätä kertausharjoitukseen sitoutumista ja harjoitukseen osallistuvien ryhmäytymistä. Orientoivan verkko-opetuksen avulla voidaan syventää käsiteltävien asioiden oppimista ja parantaa oppimistuloksia harjoituksen aikana. Verkkoopetuksella voidaan lyhentää reserviläisten valmistavaan ja erikoulutukseen käytettävää aikaa. Puolustusvoimissa on kehitettävä verkkopedagogiikkaan liittyen kouluttajahenkilöstön osaamista, kertausharjoitusprosessia ja -ohjeistusta. Tulosten perusteella verkko-opetus on erittäin tarkoituksenmukainen ratkaisu reserviläisten valmentamiseksi.
Resumo:
Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus järjestää kolme kertaa vuodessa kansainvälisen sotilasasiantuntijakurssin. Kurssilla koulutetaan Yhdistyneiden Kansakuntien sotilastarkkailijoita, sotilasneuvonantajia ja yhteysupseereja YK-operaatioiden tarpeeseen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä sotilasasiantuntijakurssin oppimisympäristön osa-aluetta tulisi ensisijaisesti kehittää, jotta oppimisympäristö tukisi entistä paremmin oppimista. Tut-kimuksen tavoitteena on opettaja- ja oppilaskyselyn avulla tunnistaa keskeisimmät kehittämistä vaativat oppimisympäristön osa-alueet opetuksen laadun parantamiseksi. Tutkimuksessa käsitellään sotilasasiantuntijakurssin oppimisympäristöä sotilaspedagogiikassa tunnistetun tietoteorian pohjalta, jota on vertailtu Kaisa Nuikkisen oppimisympäristömalliin. Lukija johdatetaan tutkimustyön aiheeseen käsittelemällä lyhyesti Puolustusvoimien ihmiskäsitystä, konstruktivismin periaatteita, oppimista ja kouluttajan roolia. Tietoteoriaa lähestytään oppimisympäristön näkökulmasta. Oppimisympäristö jaetaan sotilaspedagogiikassa neljään osa-alueeseen: fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja henkiseen. Nämä ovat tunnistettavissa eri oppimisympäristöissä. Oppimisympäristö luo pohjan annettavalle koulutukselle ja oikein valittu oppimisympäristö parantaa oppimistuloksia. Sotilasasiantuntijakurssin oppimisympäristö on moniulotteinen kokonaisuus, jota ei ole aiemmin tutkittu. Tutkimusaiheena kurssin oppimisympäristö on mielenkiintoinen kokonaisuus lähestyä tietoteorian pohjalta, koska kurssin oppimisympäristön puitteet ovat rakentuneet vuosikymmenten kuluessa. Tutkimuksen pääkysymys on: Mitä vahvuuksia ja heikkouksia sotilasasiantuntijakurssin oppimisympäristössä on oppilaiden ja opettajien näkökulmasta? Pääongelman ratkaisemisen tueksi on muotoiltu lisäksi neljä alakysymystä. Tutkimusote on laadullinen. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin internet-pohjaisella kyselyllä ja yhdellä haastattelulla. Otantana olivat kurssin suomalaiset opettajat ja oppilaat. Opettajien osalta vastausprosentti oli 80 % ja oppilaiden osalta 54 %. Tutkimuksessa selvisi, että sotilasasiantuntijakurssin oppimisympäristö on laadukas. Oppiminen koostuu pienistä osatekijöistä, jotka integroituvat yhdeksi kokonaisuudeksi kurssin aikana. Myös oppimisympäristöjen osat limittyvät opetuksessa päällekkäin, eikä niitä voida täysin tarkastella itsenäisesti. Tutkimuksen perusteella suurin vahvuus on sosiaalinen oppimisympäristö (verkostoituminen, ryhmähenki, kouluttajat mentoreina) ja eniten kehittävää on fyysisessä oppimisympäristössä (PvMoodle, ajoneuvokaluston huono kunto). Kokonaisuutena merkittäviä puutteita ei havaittu.
Resumo:
Can crowdsourcing solutions serve many masters? Can they be beneficial for both, for the layman or native speakers of minority languages on the one hand and serious linguistic research on the other? How did an infrastructure that was designed to support linguistics turn out to be a solution for raising awareness of native languages? Since 2012 the National Library of Finland has been developing the Digitisation Project for Kindred Languages, in which the key objective is to support a culture of openness and interaction in linguistic research, but also to promote crowdsourcing as a tool for participation of the language community in research. In the course of the project, over 1,200 monographs and nearly 111,000 pages of newspapers in Finno-Ugric languages will be digitised and made available in the Fenno-Ugrica digital collection. This material was published in the Soviet Union in the 1920s and 1930s, and users have had only sporadic access to the material. The publication of open-access and searchable materials from this period is a goldmine for researchers. Historians, social scientists and laymen with an interest in specific local publications can now find text materials pertinent to their studies. The linguistically-oriented population can also find writings to delight them: (1) lexical items specific to a given publication, and (2) orthographically-documented specifics of phonetics. In addition to the open access collection, we developed an open source code OCR editor that enables the editing of machine-encoded text for the benefit of linguistic research. This tool was necessary since these rare and peripheral prints often include already archaic characters, which are neglected by modern OCR software developers but belong to the historical context of kindred languages, and are thus an essential part of the linguistic heritage. When modelling the OCR editor, it was essential to consider both the needs of researchers and the capabilities of lay citizens, and to have them participate in the planning and execution of the project from the very beginning. By implementing the feedback iteratively from both groups, it was possible to transform the requested changes as tools for research that not only supported the work of linguistics but also encouraged the citizen scientists to face the challenge and work with the crowdsourcing tools for the benefit of research. This presentation will not only deal with the technical aspects, developments and achievements of the infrastructure but will highlight the way in which user groups, researchers and lay citizens were engaged in a process as an active and communicative group of users and how their contributions were made to mutual benefit.
Resumo:
Poster at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Teema: Sukupuolihistoria.