Effect of rodents on seed fate of five hornbill-dispersed tree species in a tropical forest in north-east India

Hornbills are important dispersers of a wide range of tree species. Many of these species bear fruits with large, lipid-rich seeds that could attract terrestrial rodents. Rodents have multiple effects on seed fates, many of which remain poorly understood in the Palaeotropics. The role of terrestrial rodents was investigated by tracking seed fate of five horn bill-dispersed tree species in a tropical forest in north-cast India. Seeds were marked inside and outside of exclosures below 6-12 parent fruiting trees (undispersed seed rain) and six hornbill nest trees (a post-dispersal site). Rodent visitors and seed removal ere monitored using camera traps. Our findings suggest that several rodent species. especially two species of porcupine were major on-site seed predators. Scatter-hoarding was rare (1.4%). Seeds at hornbill nest trees had lower survival compared with parent fruiting trees, indicating that clumped dispersal by hornbills may not necessarily improve seed survival. Seed survival in the presence and absence of rodents varied with tree species. Some species (e.g. Polyalthia simiarum) showed no difference, others (e.g. Dysoxylum binectariferum) experienced up to a 64%. decrease in survival in the presence of rodents. The differing magnitude of seed predation by rodents can have significant consequences at the seed establishment stage.

View of Heidelberg from "Philosophenhoehe" (Philosopher's Height) Cities, Towns, and Villages

Handwritten information on back of photo(s).

View of Heidelberg Cities, Towns, and Villages

Handwritten information on back of photo(s).

View of Lucerne from across the water Cities, Towns, and Villages

Handwritten information on back of photo(s).

View of Lucerne from across the water Cities, Towns, and Villages

Handwritten information on back of photo(s).

View of Lucerne from across the water Cities, Towns, and Villages

Handwritten information on back of photo(s).

Molecular phylogeny of Archaea in boreal forest soil, freshwater and temperate estuarine sediment

Suurin osa luonnossa havaitsemistamme mikrobeista on sellaisia, joita emme edelleenkään osaa kasvattaa laboratorio-oloissa, vaikka tietomme mikrobien monimuotoisuudesta paranevat koko ajan. Luonnontilaisen mikrobieliöstön kokoonpano eri ympäristöissä on paljolti epäselvä ja ymmärrämme vielä hyvin puutteellisesti mikrobien ekologiaa ja niiden rooleja eliöyhteisöissä. Nykyaikaiset molekulaariset tutkimusmenetelmät auttavat selvittämään mikrobien monimuotoisuutta kokonaisvaltaisesti ja nopeasti. Ympäristöstä kemiallisesti puhdistetut ribosomaalista RNA:ta koodaavat geenit edustavat periaatteessa kaikkia eliöyhteisön geneettisesti toisistaan poikkeavia eliöitä. Niistä voidaan valikoida halutut genomit jatkotutkimuksia varten. Uusien menetelmien käyttö on tuonut esiin sen merkittävän seikan, että "tavanomaisten" elinympäristöjen eliöyhteisöihin kuuluu suuri joukko entuudestaan tuntemattomia arkkieliöitä. Aiemmin kuviteltiin, että arkkieliöt asuttavat vain sellaisia "epätavallisia" tai "äärimmäisiä" elinympäristöjä, joita luonnehtii joku seuraavista ominaisuuksista: hyvin korkea lämpötila, korkea suolapitoisuus, korkea happamuus tai emäksisyys, hapettomuus. Tutkijat ovat viimeisen noin kymmenen vuoden aikana osoittaneet, että arkkieliöt asuttavat hyvin monenlaisia kylmän ja lauhkean vyöhykkeen ympäristöjä, yhtä hyvin maaperää kuin suolaisen ja makean veden pohjaa tai pintakerroksia. Nämä löydöt ovat avanneet uuden alun arkkieliöiden tutkimukselle, erityisesti sen selvittämiselle, mitkä ovat niiden fysiologiset ja ekologiset roolit monimuotoisissa mikrobiyhteisöissä. Tämä väitöskirja kuvaa entuudestaan tuntemattomien arkkieliöiden löytymistä havumetsävyöhykkeen metsämaasta. Arkkieliöitä löytyi myös lauhkean vyöhykkeen vuorovesialueelta, murtoveden huuhtelemasta pohjasta. Nämä löydöt ovat perustavalaatuisia vuorovesialueen eliöyhteisöjen ymmärtämiseksi. Suomalaisen metsäjärven vedestä määritettiin molempien arkkieliöiden pääryhmien - tieteellisiltä nimiltään Crenarchaeota ja Euryarchaeota - edustajia. Euryarchaeota-ryhmän edustajia voitiin havainnoida myös fluoresenssi-mikroskopoinnilla. Löydöt viittaavat siihen, että arkkieliöillä on oma biogeokemiallinen roolinsa makeanveden ravintoketjujen hiilen käytössä. Tässä työssä määritetyt uudet arkkieliöiden genomien nukleotidisekvenssit on toimitettu ARB-tietokantaan, jonka kasvava vertailuaineisto edelleen parantaa uusien arkkieliösekvenssien analyysiä ja auttaa hybridisaatiokoetinten ja polymeraasiketjureaktioalukkeiden suunnittelussa ja arvioinnissa. Tässä väitöskirjassa esitellyt tulokset yhdessä lukuisien vesi-, maaperä- ja muiden ympäristöjen arkkieliöitä käsittelevien julkaisujen kanssa osoittavat, että arkkieliöt asuttavat monia erilaisia elinympäristöjä ja että ne ovat ekologisesti paljon menestyneempiä, kuin tieteenalalla on kuviteltu. Voimme olettaa, että heti kun joitain näistä eliöistä onnistutaan kasvattamaan ja ylläpitämään laboratorio-oloissa, niiden joukosta löydetään aivan uusia, entuudestaan tuntemattomia fysiologisia fenotyyppejä, jotka avaavat mielenkiintoisia näkymiä aineenvaihdunnan ja perinnöllisten ominaisuuksien tutkimukselle.

View into dining room; Steinharter residence; Munich Architecture; Residences; Interior

Digital Image

Long-term repeated burning reduces Lantana camara regeneration in a dry eucalypt forest

Previous short-term studies predict that the use of fire to manage lantana (Lantana camara) may promote its abundance. We tested this prediction by examining long-term recruitment patterns of lantana in a dry eucalypt forest in Australia from 1959 to 2007 in three fire frequency treatments: repeated annual burning, repeated triennial burning and long unburnt. The dataset was divided into two periods (1959–1972, 1974–2007) due to logging that occurred at the study site between 1972 and 1974 and the establishment of the triennial burn treatment in 1973. Our results showed that repeated burning decreased lantana regeneration under an annual burn regime in the pre- and post-logging periods and maintained low levels of regeneration in the triennial burn compartment during the post-logging period. In the absence of fire, lantana recruitment exhibited a dome-shaped response over time, with the total population peaking in 1982 before declining to 2007. In addition to fire regime, soil pH and carbon to nitrogen ratio, the density of taller conspecifics and the interaction between rainfall and fire regime were found to influence lantana regeneration change over time. The results suggest that the reported positive association between fire disturbance and abundance of lantana does not hold for all forest types and that fire should be considered as part of an integrated weed management strategy for lantana in more fire-tolerant ecosystems.

The success of the diversified farm : resource-based view

Farms and rural areas have many specific valuable resources that can be used to create non-agricultural products and services. Most of the research regarding on-farm diversification has hitherto concentrated on business start-up or farm survival strategies. Resource allocation and also financial success have not been the primary focus of investigations as yet. In this study these specific topics were investigated i.e. resource allocation and also the financial success of diversified farms from a farm management perspective. The key question addressed in this dissertation, is how tangible and intangible resources of the diversified farm affect the financial success. This study’s theoretical background deals with resource-based theory, and also certain themes of the theory of learning organisation and other decision-making theories. Two datasets were utilised in this study. First, data were collected by postal survey in 2001 (n = 663). Second, data were collected in a follow-up survey in 2006 (n = 439). Data were analysed using multivariate data analyses and path analyses. The study results reveal that, diversified farms performed differently. Success and resources were linked. Professional and management skills affected other resources, and hence directly or indirectly influenced success per se. In the light of empirical analyses of this study, tangible and intangible resources owned by the diversified farm impacted on its financial success. The findings of this study underline the importance of skills and networks for entrepreneur(s). Practically speaking all respondents of this study used either agricultural resources for non-farm businesses or non-farm resources for agricultural enterprises. To share resources in this way was seen as a pragmatic opportunity recognised by farmers. One of the downsides of diversification might be the phenomenon of over-diversification, which can be defined as the situation in which a farm diversifies beyond its optimal limit. The empirical findings of this study reveal that capital and labour resource constrains did have adverse effects on financial success. The evidence indicates that farms that were capital and labour resource constrained in 2001 were still less profitable than their ‘no problems’ counterparts five years later.

Jewish Planted Forest

Digital image

Jewish Eucalyptus Forest

Digital image