Commentary on the Booksellers' Bill (1737)

This Bill marks the first occasion on which the British legislature proposed to confer upon authors a lifetime interest in their literary works (with an additional eleven year post-mortem term vesting in their estates), as well as limited rights of translation and abridgement. In addition the draft legislation proposed to render null and void any contract purporting to assign an author's rights to another for a period of longer than ten years.
The commentary describes the background to the Bill, and in particular the attempts of the London book trade to secure more extensive legislative protection in both 1735 and 1737. It argues that the 1737 Bill is significant precisely because it was never made into law, and because it did not suit the best interests of the metropolitan booksellers. Instead, the book trade increasingly turned to the courts to further secure their commercial interests, giving rise to what is commonly referred to as the ‘battle of the booksellers' throughout the next 40 years.

”Buffalo Bill and his Wild West Show”. William F. ”Buffalo Bill” Codyn ja hänen Villin lännen show’nsa julkisuuskuva yhdysvaltalaisessa aikalaislehdistössä vuosina 1883 ̶ 1913.

Tässä tutkielmassa tutkin yhdysvaltalaisen aikalaislehdistön lukijoilleen välittämää julkisuuskuvaa Buffalo Billistä ja hänen Villin lännen show’staan sen toiminnan aikana 1883 ̶ 1913. Primääriaineistona käytän The New York Timesiä, mutta lisäksi hyödynnän myös pienempiä paikallislehtiä täydentämään kuvaa. William F. ”Buffalo Bill” Cody on yksi Villin lännen tunnetuimmista hahmoista ja hänen suurin saavutuksensa oli sen legendojen tekeminen tutuksi maailmanlaajuiselle yleisölle. Villin lännen show’n ohjelma koostui viidestä pääteemasta: ratsastustaidoista, ampumataidoista, eläinnäytöksistä, näytelmistä sekä tasankointiaanien ja valkoisten välisistä konflikteista. Tutkitulla ajanjaksolla aikalaislehdistön kuvaukset osoittautuivat hyvin myönteisiksi show’ta kohtaan ja kilpailijoista huolimatta se oli The New York Timesin mukaan ”the only and original Wild West”. Show’ta mainostettiin koko perheelle sopivana ja sen esityksissä vieraili vuosien aikana miljoonia katsojia. Ohjelman kantavana ideana oli kuitenkin väkivallan välttämättömyys lännen valloittamisessa. Samalla show’hun kuuluneet intiaanit esiteltiin areenalla ja lehdistössä hyvin stereotyyppisinä vihollisina, maalattuina ja verenhimoisina. Lehdistö, joka välitti lukijoilleen varsin intensiivisiä kuvauksia tapahtumista showareenalla, huolestui esityksien vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Buffalo Billin yhteistyökumppanit rakensivat hänelle sankarillisen imagon viihderomaanien ja show’n avulla. Riitaisan avioeroprosessin myötä ennen niin hyvä julkisuuskuva lehdistössä alkoi murentua, kun naisseikkailut ja muut salaisuudet tulivat päivänvaloon. Suurista tuloista huolimatta Buffalo Billillä oli vaikeuksia hallita talouttaan anteliaisuutensa ja huonojen sijoituksien vuoksi. Iän karttuessa ja terveyden heikentyessä hänen roolinsa show’ssa väheni, minkä seurauksena myös median kiinnostus alkoi hiipua. Villin lännen show ajautui konkurssiin vuonna 1913, mutta sitä ennen se kiersi lukuisat kaupungit Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Aikalaislehdistön mukaan Buffalo Bill ja show olivat tehneet suuren vaikutuksen Yhdysvaltojen entiseen siirtomaaisäntään Britanniaan ja seuraava askel on vertailla näiden kahden maan lehdistön suhtautumista esitykseen.

Transcript on the subject of the Bureau of Employment Agencies, and Assembly bill 3181 (Kapiloff), and Assembly bill 3297 (Sieroty) : public hearing on October 26, 1976, State Capitol, Room 4202, Sacramento, California /

Cover title.

Colorado Ute Water Settlement Bill : joint hearing before the Select Committee on Indian Affairs, United States Senate and the Committee on Energy and Natural Resources, United States Senate, One Hundredth Congress, first session, on S. 1415 ... December 3, 1987, Washington, DC.

Bibliography: p. 463-464.

Music of Today: 80 and 90 Stuart Dempster William O. "Bill" Smith October 26, 2016

Concert Program

Misunderstanding or Misdirection?: Whistleblower Protection in Queensland

In his report into corruption in Queensland, Fitzgerald listed whistleblower protection as a necessary part of a strong governance regime. "What is required is an accessible, independent body to which disclosures can be made, confidentially (at least in the first instance) and in any event free from fear of reprisals." It was one of the reforms studied by the Electoral and Administrative Review Committee, the report of which resulted in the Whistleblowers Protection Act 1994 (WPA). The need for whistleblower protection was supported by all sides of Parliament. The Premier, Wayne Goss, in his Second Reading Speech on the Public Sector Ethics Bill , said that that Act and the WPA would form a package with the former outlining required behaviour and the WPA encouraging staff to report wrongdoing. The WPA was subsequently passed and has remained virtually unamended for over a decade. Such consistency is either an indication of skilled drafting and effectiveness or the fact that the Act has been neglected. It is the hypothesis of this paper that the latter is the case. This hypothesis will be tested by examining the sincerity and diligence with which the Act has been treated during, and following, its passage.