Legacies of War--[Ten percent terror]

Ten Percent Terror brings together leading creatives from the fields of contemporary theatre, contemporary dance, music theatre, circus and digital arts in the first collaboration of its kind. Commissioned by Brisbane Powerhouse, with support from the Anzac Centenary Arts and Culture Fund and in partnership with Dancenorth and Company 2, this is an inter-disciplinary work that combines theatrical narrative with eloquent physicality, through circus and dance, to express certain truths of the soldiers' experience. This production will be a circus-narrative that uses the form and language of circus to express the key themes of risk, panic and brotherhood. Ten Percent Terror is intended to be a work of scale, yet also intimacy: of stillness and panic, inertia and chaos. Project partners, Dancenorth and Company 2, share the vision to use contemporary artistic disciplines to connect younger and modern audiences to the ANZAC legacy, perhaps offering a connection for those audiences that they may not find through more traditional art forms. The development process has included a community research project in Townsville, conducted by Shane Pike, which explored contemporary Australians’ stories through interviews with serving military personnel and the local community, as well as collecting photographic documentation and other artefacts from around Townsville. This was followed by an archival research project in Brisbane, where Pike reviewed letters, photographs and personal accounts of soldiers from WW1. The results of these projects will be used by the creative team to inform the development of Ten Percent Terror. Given Townsville’s reputation as Australia’s ‘garrison’ city, the project partners plan to deliver the world premiere performance of Ten Percent Terror in Townsville in late 2015. It is intended that Ten Percent Terror will receive its Brisbane premiere in November 2015 at Brisbane Powerhouse, as part of a four-performance season. This expert panel included discussion of the project and its place in analysing key aspects of Australia's wartime history.

Spirituality in Indian University students and its associations with socioeconomic status, religious background, social support, and mental health

The present study aimed to understand spirituality and its relationships with socioeconomic status (SES), religious background, social support, and mental health among Indian university students. It was hypothesized that: - (1) female university students will be more spiritual than male university students, - (2) four domains of spirituality will differ significantly across socioeconomic and religious background of the university students in addition to social support, and; - (3) there will be a positive relationship between spirituality and mental health of university students, irrespective of gender. A group of 475 postgraduate students aged 20–27 years, 241 males and 234 females, from various disciplines of Pondicherry University, India, participated in the study. Students’ background was collected using a structured questionnaire. Overall spirituality and its four dimensions were measured using the Spirituality Attitude Inventory, while mental health status was estimated based on scores of the psychological subscale of the WHO Quality of Life Questionnaire. Female students were significantly more spiritual than male students, particularly in spiritual practice and sense of purpose/connection. Hindu religion and lower family income were associated with lower spirituality. Higher spirituality was associated with congenial family environment and more support from teachers and classmates. There was a strong association between overall spirituality and two spirituality domains (spiritual belief and sense of purpose/connection) with better mental health. Findings suggest an opportunity for open dialogue on spirituality for university students as part of their mental health and support services that fosters a positive mind set and enhancement of resilience.

John Searlen teoria tietoisuudesta

Tutkielmassa esitellään ja arvioidaan John Searlen teoriaa tietoisuudesta. Tietoisuus (consciousness) on Searlen mukaan tärkein mielenfilosofinen käsite. Searle ei määrittele käsitettä tarkasti, vaan tyytyy esittämään sitä kuvaavia esimerkkejä ja analogioita. Tietoisuuden keskeisimmiksi ominaisuuksiksi Searlen teoriassa näyttävät muodostuvan intentionaalisuus (intentionality), subjektiivisuus (subjectivity) ja kausaalinen vaikutus käyttäytymiseen (mental causation). Näihin ominaisuuksiin liittyvät myös Searlen painavimmat tietoisuudesta esittämät argumentit. Argumenttien analysointi on tutkielman tärkein tavoite. Searlen yhteysperiaatteen (Connection Principle) mukaan intentionaalisia tiloja voi olla vain olennolla, jolla voi olla tietoisia intentionaalisia tiloja, ja jokainen alitajuinen intentionaalinen tila on ainakin potentiaalisesti tietoinen. Toisin sanoen intentionaalisuuden ja tietoisuuden välillä vallitsee välttämätön yhteys seuraavasti: on loogisesti välttämätöntä, että jokainen intentionaalinen tila voi ainakin periaattessa päästä tietoisuuteen.Tutkielmassa kuitenkin osoitetaan, että yhteysperiaateeseen on syytä suhtautua epäillen. Searlen yhteysperiaatteen puolesta esittämä argumentti näyttää nimittäin sisältävän dilemman. Jos erottelu intrinsiseen ja näennäiseen intentionaalisuuteen tulkitaan Searlen tavoin, syyllistytään sen olettamiseen, mikä pitäisi todistaa; jos taas erottelu tulkitaan toisin kuin Searle, argumentti ei tue yhteysperiaatetta. Searlen mukaan mentaaliset tilat ovat aina jonkun mentaalisia tiloja. Tästä väitteestä Searle pyrkii johtamaan toisen, paljon radikaalimman väitteen: mielen ilmiöt kuuluvat omaan ontologiseen kategoriaansa, subjektiivisten mentaalisten tilojen kategoriaan. Searlen käsitystä tukee Thomas Nagelin esittämä, hyvin samansisältöinen argumentti. Yksimielisyys ei kuitenkaan ole erehtymättömyyden tae, sillä Paul Churchlandin kritiikki näyttää pahasti horjuttavan Searlen subjektiivisuusargumentin uskottavuutta. Churchland väittää Searlen syyllistyvän intensionaaliseen virhepäätelmään. Yksittäisen henkilön episteemisen pääsyn rajoittuneisuudesta ei Churchlandin mukaan voida tehdä mitään ontologisia johtopäätöksiä, koska tiedetyksi tuleminen ei ole objektin aito ominaisuus. Vastaväite näyttää olevan kohtalokas Searlen subjektiivisuusargumentille. Subjektiivisuuden ongelma näyttää olevan perustava metafyysinen vedenjakaja, joka jakaa mielenfilosofiset teoriat toisaalta materialistisiin, toisaalta dualistisiin. Searle uskoo, että mieli-ruumis -ongelma (mind-body problem) on ratkaistavissa ilman, että tarvitsee valita kumpaakaan. Ratkaisu sisältyy kahteen Searlen näennäisesti yhteensopimattomaan teesiin. Ensimmäisen teesin mukaan mentaaliset tilat ovat todellisia ilmiöitä, eikä niitä voida redusoida mihinkään muuhun tai eliminoida määrittelemällä ne uudestaan. Toisen teesin mukaan aivojen operaatiot aiheuttavat mentaaliset tilat ja mentaaliset tilat ovat aivojen piirteitä. Teeseistä jälkimmäinen osoittautuu ongelmalliseksi syistä, jotka Jaegwon Kim on esittänyt. Jos mentaaliset tilat olisivat aivojen ominaisuuksia, ei mielen ja aivojen välinen suhde voisi olla kausaalinen, koska kausaatiossa (causation) on aina kyse kahden erillisen entiteetin tai tapahtuman välisestä relaatiosta, jossa suhteen osapuolien välillä on oltava ajallista etäisyyttä. Toiseksi Searlen vertaus tietoisuuden ja aivojen suhteesta kappaleen kiinteyden ja sen mikrorakenteen suhteeseen epäonnistuu, koska tietoisuus ja kiinteys kuuluvat Searlen teoriassa eri ontologisiin kategorioihin, eikä niitä siten voi ongelmattomasti rinnastaa. Searlen analogia kiinteyteen murtuu myös siksi, että kappaleen mikrorakenne ei yksinkertaisesti aiheuta sen kiinteyttä. Tietoisuus ei siis voi olla samanaikaisesti aivojen ominaisuus ja aivojen kausaalisen toiminnan seuraus. Tutkielmassa päädytään puolustamaan kantaa, että Searlen argumentit eivät ole vakuuttavia ja että Searle ei ole onnistunut eksplikoimaan teoriaa, joka välttäisi dualismiin ja materialismiin liittyvät tunnetut ongelmat. Kysymys mikä on mielen suhde ruumiiseen, jää siten avoimeksi. Avainsanat: intentionaalisuus, mentaalinen, mieli-ruumis -ongelma, Searle, subjektiivisuus, tietoisuus