Specific detection of the Old World screwworm fly, Chrysomya bezziana, in bulk fly trap catches using real-time PCR.

The Old World screwworm fly (OWS), Chrysomya bezziana Villeneuve (Diptera: Calliphoridae), is a myiasis-causing blowfly of major concern for both animals and humans. Surveillance traps are used in several countries for early detection of incursions and to monitor control strategies. Examination of surveillance trap catches is time-consuming and is complicated by the presence of morphologically similar flies that are difficult to differentiate from Ch. bezziana, especially when the condition of specimens is poor. A molecular-based method to confirm or refute the presence of Ch. bezziana in trap catches would greatly simplify monitoring programmes. A species-specific real-time polymerase chain reaction (PCR) assay was designed to target the ribosomal DNA internal transcribed spacer 1 (rDNA ITS1) of Ch. bezziana. The assay uses both species-specific primers and an OWS-specific Taqman MGB probe. Specificity was confirmed against morphologically similar and related Chrysomya and Cochliomyia species. An optimal extraction protocol was developed to process trap catches of up to 1000 flies and the assay is sensitive enough to detect one Ch. bezziana in a sample of 1000 non-target species. Blind testing of 29 trap catches from Australia and Malaysia detected Ch. bezziana with 100% accuracy. The probability of detecting OWS in a trap catch of 50 000 flies when the OWS population prevalence is low (one in 1000 flies) is 63.6% for one extraction. For three extractions (3000 flies), the probability of detection increases to 95.5%. The real-time PCR assay, used in conjunction with morphology, will greatly increase screening capabilities in surveillance areas where OWS prevalence is low.

New Modified Dipping Method Using 4-hexylresorcinol for Preventing Blackspot Formation in Prawns.

Industry acceptance of alternative sulphite treatments for preventing blackspot in prawns is limited. This study demonstrated that dipping prawns (Penaeus monodon and Fenneropenaeus merguiensis) in a less concentrated solution for longer times provides better control of blackspot formation than the recommended 2 minute dip in 50 mg/L 4-hexylresorcinol. Protection improved as modified dipping times and solution concentrations increased. Blackspot protection provided by most of the modified dip methods was more effective than a 1 minute dip in 1% sodium metabisulphite. The recommended 2 minute dip method should be limited to 125 kg when used on consecutive 25-kg batches of prawns. Yields increased by less than 10% even after 72-hour exposure in the modified dip. The new dipping method meets most international residue standards when applying the modified treatments evaluated.

Studio portrait of Hermann (Lazar Hirsch) Judey, his father Joseph (Mitskun) Judey, and Hermann's cousin Vladimir (Valodya) Barosin seated around a chess table; Riga Portraits Family

Hermann (Lazar Hirsch) Judey, born 1878 Riga and died 1959 New York; Joseph (Mitskun) Judey, born 1854 Vilna and died 1931 Berlin

Isaac Ottenberg Collection 1832-1867

Official German documents for Isaac Ottenberg, dated 1851, 1852, 1854. Also included is a handwritten letter to Herr Cronebold, June 1863.

Portrait of Helene Mayer-Besels Portraits Women

Digital Image

Läksi puut ylenemähän : Metsien hoidon historia Suomessa keskiajalta metsäteollisuuden läpimurtoon 1870-luvulla

Tutkimuksen tavoitteena on historiantutkimuksen menetelmiä käyttäen selvittää metsänhoidon teorian sekä käytännön metsänhoidon kehitysvaiheet ja näihin vaikuttaneet tekijät, keskiajalta lähtien 1870-luvulla tapahtuneeseen metsäteollisuuden läpimurtoon saakka. Tutkimus tarkastelee Suomen metsiä, niiden käyttöä ja metsänhoidon alkuvaiheita Ruotsin ja Venäjän vallan aikoina. Vastauksia haetaan erityisesti seuraaviin pääkysymyksiin: - miten eri metsänkäyttömuodot ja -käyttäjät vaikuttivat metsiin ja metsänhoidon edistymiseen? - millä tavoin maanomistuksen kehitys vaikutti metsien käyttöön ja hoitoon? - millaisiin päämääriin ja yhteiskunnallisiin taustatekijöihin metsien käytön julkinen ohjaus perustui? - mitä käytännön vaikutuksia valtion metsäpolitiikalla ja ohjauksella oli metsänhoidon kehitykseen? - missä ja miten kehittyivät Suomessa sovellettu metsänhoidon teoria ja käytännön menetelmät? - mitkä tekijät säätelivät metsänhoidon teorioiden soveltamista käytäntöön? - mikä oli naapurimaiden metsänhoidon sekä kansainvälisten yhteyksien merkitys metsänhoidon kehitykselle Suomessa? - miten vuosisatainen pelko metsien ja puun loppumisesta vaikutti metsänhoidon kehitykseen? - millainen merkitys puun arvon kehityksellä oli metsänhoidon alkuun saattamiselle ja edistymiselle? Suomessa harjoitettiin 1870-luvulle saakka pääasiassa talonpoikaista metsänkäyttöä. Maaseudun väestö hankki toimeentulonsa metsistä eränkäynnin, kaskiviljelyn, laiduntamisen, rakennushirsien valmistamisen, tervantuotannon ja paikoin myös potaskan tai sysien valmistamisen avulla. Erityisesti rannikkoseuduilla tuotettiin "isorakennuksen puita", lehtereitä, mastopuita ja muuta erikoispuutavaraa. Lautojen ja lankkujen sahaus laajeni vähitellen, saavuttaen 1800-luvun lopulla hallitsevan aseman myyntiin tarkoitettujen metsäntuotteiden tuotannossa. Polttopuun sekä muun kotitarvepuun kulutus säilyi suurimpana puunkäytön ryhmänä pitkälle 1900-luvulle saakka. Mainituista metsänkäyttömuodoista erityisesti kaskeaminen ja sitä seuraava laiduntamisvaihe sekä tervaspuiden koloaminen "autioittivat" laajoja metsäalueita. Tiheimmin asutuilla seuduilla esiintyi pulaa poltto- ja rakennuspuusta myöhäiskeskiajalta alkaen. Nämä ongelmat sekä laivanrakennuksen ja vuoriteollisuuden puunsaannin turvaamisen tarve johtivat 1600-luvun puolivälissä pysyvään metsänkäytön julkiseen ohjaukseen. Tuolloin Ruotsin valtakunnan metsälainsäädännön kivijalaksi tuli kestävyyden periaate, josta kruunu kylläkin joutui tinkimään moneen otteeseen. Valtion jatkuva rahantarve oli käytännössä metsäpolitiikan tärkein taustavoima sekä Ruotsin vallan että autonomian aikana. Jo 1600-luvulla ruvettiin vaatimaan talonpoikien yhteismaiden jakamista omistajilleen vastuullisemman metsänkäytön nimissä. Isoajakoa saatiin Suomessa odottaa 1770-luvulle saakka. Etelä-Suomessa se valmistui melko nopeasti, 1800-luvun puoliväliin mennessä. Sillä olikin myönteinen, metsien säästävämpään käsittelyyn johtava vaikutus. Valtiosta tuli isonjaon myötä erityisesti Pohjois-Suomessa merkittävä metsänomistaja 1800-luvun jälkipuoliskolla. Valtion metsähallinto, jota maaherrat ja sivistyneistö vaativat perustettavaksi jo 1700-luvun puolivälissä, aloitti toimintansa maanlaajuisesti 1860-luvulla. Se oli ensimmäinen merkittävä metsänhoidon organisaatio, ja vasta sen myötä metsänkäyttöä ohjaavilla säädöksillä ja ohjeilla alkoi olla käytännön merkitystä. Yksityismetsiä varten ei tällaista organisaatiota vielä perustettu, niitä rasittivat pahoin nousevan sahateollisuuden määrämittahakkuut pitkälle 1900-luvun puolelle. Turun Akatemiassa tehtiin mittavaa metsänhoidon menetelmiä koskevaa sekä myös metsäpoliittista tutkimustyötä 1700-luvun jälkipuoliskolla. Tulokset eivät vielä sanottavasti siirtyneet käytäntöön, lähinnä puun alhaisen arvon ja tarvittavien organisaatioiden puuttumisen takia. Kun valtion metsähallintoa ja Suomen omaa metsäopetusta ryhdyttiin perustamaan 1800-luvun puolivälissä, haettiin metsänhoidon mallia alan johtavaksi maaksi kehittyneestä Saksasta. Tultaessa 1870-luvulle, oli Evolla jo käynnissä voimakas kehitystyö maamme olosuhteisiin soveltuvien menetelmien luomiseksi saksalaisen teorian pohjalta. Metsänhoidon tiedot ja taidot olisivat jo tässä vaiheessa riittäneet kestävän metsätalouden harjoittamiseen kaikkien omistajaryhmien metsissä, jos tarvittavat organisaatiot olisi kyetty perustamaan ja metsäammattilaisia olisi koulutettu tarpeeksi. Metsänhoidon kehitystä hidastivat 1800-luvun lopulla lähinnä valtion heikko talous ja poliittiset näkemyserot. Metsäteollisuuden 1870-luvulta alkanut voimakas kasvu ja lisääntyvä puuntarve pakottivat kuitenkin valtiovallan pitämään huolta puuntuotannon jatkuvuudesta. Metsäteollisuuden kasvavan viennin kautta lisääntyvät verotulot ja kan-santalouden myönteinen kehitys antoivat vähitellen mahdollisuuden metsänhoidon edistämiseen ammattilaisten koulutuksen, kansalaisten neuvonnan, lainsäädännön ja viranomaisten toiminnan kautta. Tämä tutkimus lähestyy aihettaan metsähistorian, taloushistorian, yhteiskuntahistorian ja ympäristöhistorian näkökulmista. Ajankohtaista merkitystä sillä on kehitysmaiden sekä Itä-Euroopan siirtymätalouksien metsänhoidon edistämiselle, missä suomalaiset metsäammattilaiset ovat mukana lukuisten kehityshankkeiden asiantuntijoina. Kymmenissä maissa metsätalous kamppailee samanlaisten ongelmien kanssa kuin Suomessa ja naapurimaissa 100 - 300 vuotta sitten. Meidän kokemuksistamme on näille kansantalouksille hyötyä valtion- ja yksityismetsätalouden metsänhoito-organisaatioita sekä metsälainsäädäntöä kehitettäessä.

Structure and conformation of an anti-depressant drug, nitroxazepine hydrochloride monohydrate

CIsH20N3Oa+.C1-.H2 O, M r = 395, orthorhombic, Pn21a, a = 7.710 (4), b = 11.455 (3), c -- 21.199 (3)/k, Z = 4, V = 1872.4/k 3, D m = 1.38, D C = 1.403 g cm -3, F(000) = 832, g(Cu Kct) = 20.94 cm -l. Intensities for 1641 reflections were measured on a Nonius CAD-4 diffractometer; of these, 1470 were significant. The structure was solved by direct methods and refined to an R index of 0.045 using a blockdiagonal least-squares procedure. The angle between the least-squares planes through the benzene rings is 125.0 (5) ° and the side chain is folded similarly to one of the independent molecules of imipramine hydrochloride.

[Testament von Selig Rosenthal und dessen Ehefrau Regine Rosenthal, geb. Michael].

Handwritten last will and testament (photocopy and typed transcript) of Selig Rosenthal and his wife Regine Rosenthal, née Michael, Gleicherwiesen (Thuringia, Germany), 1860.

Portrait of Carl Degelow; Employee of Mendelssohn Bank, Berlin Portraits Men

"22.5.1884 Carl Degelow get. 30.1.1860. gest. 24.10.1927"

Portrait of Alfred Timme; Employee of Mendelssohn Bank, Berlin Portraits Men

"25.98.1884. Alfred Timme geb. 9.12.1860. pens. 31.12.1927"

Portrait of Franz Koch; Employee of Mendelssohn Bank, Berlin Portraits Men

"15.8.1896 Franz Koch geb. 14.9.1860 gest. 21.10.1927"

Deutsch-Boehm Family collection 1834-1938 Bulk: 1834-1892

The collection holds original official documents pertaining to the ancestors of Hermann Deutsch, such as his father, Hugo Deutsch, and his grandfather, Simon Deutsch, and the last will and testament of Abraham Nathan Meyer, great-grandfather of Hermann Deutsch. Also included are documents for Hermann Boehm. There is a printed obituary by Hugo Preuss for Hugo Deutsch and the copy of a 1938 document, declaring the end of the Simon Boehm company.

[Memoiren].

Typescript of memoirs in three parts, covering the author's youth (Jugenderinnerungen); his life as a lawyer (Ein Anwaltsleben); and reminiscences of Julius Mann, Stettin.

Aus meinem Leben 1899-1918

The memoir was written between 1899 and 1918. Family history going back to the early 18th century. Recollection of the author's childhood in Hildesheim. Moritz was the youngest child of Joseph and Bena Guedemann. Early death of his father in 1847. Moritz attended the Jewish elementary school prior to the age of five. In 1843 he was enrolled in the episcopal "Josephinum Gymnasium", where he was the only Jewish student in the entire school. He had friendly relationships with students and teachers and was not confronted with antisemitism during his school years. Moritz Guedemann graduated in 1853 and enrolled in the newly established Jewish Theological Seminary in Breslau. Description of teachers and colleagues in the seminary. Doctorate in 1858 and continuation of rabbinic studies. Occasional invitation to preach at the high holidays in Berlin, where Moritz got acquainted with the famous rabbi Dr. Michael Sachs. Position as a rabbi in Magdeburg in 1862. Small publications of studies in Jewish history. Engagement with Fanny Spiegel. In 1863 Moritz and Fanny Guedemann got married. Offer to succeed rabbi Michael Sachs in Berlin. Division and intrigues in the Jewish community and withdrawing from the position. Invitation to give a sermon in Vienna. In 1866 Moritz Guedemann was nominated to succeed rabbi Mannheimer at the Leopoldstadt synagogue in Vienna. Austro-Prussian war and defeat of Austria in Koeniggraetz. Initial difficulties and cultural differences. Criticism toward his orthodox conduct in the Vienna Jewish press ("Neuzeit"). Cultural life in Vienna. Welfare institutions and philanthropists. Difference within the Jewish community. Crash of the stock exchange and rise of antisemitism. Publication of sermons and studies in Jewish history. In 1891 Max Guedemann became chief rabbi of Vienna. Speeches against antisemitism and blood libel trials. He was awarded with the title "Ritter" of the Kaiser Franz Joseph order for these achievements. Death of his wife in

Board of Delegates of American Israelites records 1859-1881, 1887, 1932

Contains printed copies of the 1860 constitution and by-laws, copies of proceedings and annual reports, 1859-1877, of the Board of Delegates; report on Jews in Roumania, an 1874 annual report of the Hebrew Benevolent and Orphan Asylum Society, manuscript minute books and minutes of meetings, 1859-1876, resolutions, executive, financial, ritual slaughtering and other special committee reports, newspaper clippings and correspondence with synagogues and organizations in the U.S. who constitute the membership of the Board of Delegates, with the Union of American Hebrew Congregations with whom they later merged, the Union's Board of Delegates of Civil and Religious Rights, and with individuals and organizations in foreign countries including the Alliance Israelite Universelle, the Anglo-Jewish Association, the Board of Deputies of British Jews, the Committee for the Roumanian Jews (Berlin), the Koenigsberg Committee, and the London Roumanian Committee.