Estado nutricional e frações foliares de P no cafeeiro em função da adubação fosfatada

O objetivo deste trabalho foi avaliar, nas épocas seca e chuvosa, o estado nutricional e as frações foliares de P no cafeeiro, em resposta à adubação fosfatada, e determinar relação destas com a produtividade da cultura. Utilizou-se a cultivar Rubi MG‑1192, sob pivô central, em plantio adensado (7.143 plantas ha‑1) sobre Latossolo Vermelho, na região dos Cerrados. Entre 2002 e 2010, foram utilizadas as doses anuais de 0, 50, 100, 200 e 400 kg ha‑1 de P2O5. As amostras foliares foram retiradas após a colheita, em julho (época seca), e antes da fase de enchimento de grãos, em dezembro (época chuvosa). Os teores de P foliar foram avaliados em 2009 e 2010, e a produção, de 2008 a 2011. A produtividade do cafeeiro respondeu linearmente a doses de até 400 kg ha‑1 de P2O5. Em condições de alta produtividade, com alto suprimento de P, as faixas de suficiência do nutriente possivelmente são maiores que as relatadas na literatura. A reserva de fósforo inorgânico nas folhas do cafeeiro aumenta em plantas com melhor suprimento de P, o que garante maior atividade metabólica das plantas em períodos de estresse hídrico e possibilita maior produtividade.

Assurance vieillesse des personnes non salariées. Professions industrielles et commerciales . [1re partie : lois et décrets relatifs aux dispositions communes aux personnes non salariées. 2e partie : arrêtés et décrets relatifs aux dispositions spéciales aux professions industrielles et commerciales. Edition mise à jour au 15 octobre 1956.]

[Code]

Naudan lietelannan käsittelymenetelmien taloudellinen vertailu

Maataloudessa syntyvä lanta on arvokas lannoite ja maanparannusaine, jonka käsittelystä aiheutuu sekä kustannuksia että ympäristövaikutuksia. Muita haasteita ovat esimerkiksi lannan mikrobit, lannan levitykseen soveltuvan ajankohdan lyhyys, lannan ravinteiden sovittaminen kasvien tarpeisiin ja lannan ravinteiden määrä suhteessa levityskelpoisen peltoalan määrään. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa naudan lietelannan käsittelyketjuihin liittyvät kustannukset ja osoittaa eri käsittelyketjujen kustannusten eroavaisuudet. Tavoitteena oli myös tunnistaa ja osoittaa käsittelyketjujen laadulliset erot. Kustannukset selvitettiin kustannuslaskelmin ja laadulliset erot SWOT-menetelmällä. Tutkimuksen kohteeksi valittiin 6 tilakokoluokkaa ja käsittelyketjuiksi lietelanta-, kompostointi- ja mädätysketju. Tutkimuksessa alhaisimmat kustannukset olivat lietelantaketjulla, jonka kustannukset 25 – 250 naudan tilalla olivat 5 200 – 6 600 €/a ja yksikkökustannukset 1 – 9 €/m3. Mädätysketjun kustannukset vastaavissa tilakokoluokissa olivat noin 33 000 – 50 000 €/a ja yksikkökustannukset 8 – 55 €/m3. Kompostointiketjun kustannukset olivat 35 000 – 143 000 €/a ja yksikkökustannukset 24 – 58 €/m3. Lietelantaketjun edullisuus johtui vähäisistä laite- ja rakennusinvestoinneista ja pienistä työmääristä ja kompostointiketjun kalleus suurista tukiaine- ja investointikustannuksista. Käsittelyketjujen asettaminen paremmuusjärjestykseen oli hankalaa. Työn määrä oli pienin lietelantaketjussa ja toiseksi pienin suurilla tiloilla mädätysketjussa. Kompostointiketjulla itse levitykseen kuluva aika oli pienin. Ravinteiden osalta mädätysketju oli parhain ja kompostointiketju huonoin. Ympäristövaikutuksiltaan ja hajuhaitoiltaan kompostointi- ja mädätysketju olivat parhaimmat. Mikrobien osalta parhain oli kompostointiketju.

Les représentations d'attachement du jeune enfant. Développement d'un système de codage pour les histoires à compléter

Les histoires d'attachement à compléter de Bretherton et Ridgeway (1990) constituent un moyen d'évaluer les narratifs d'enfants dès l'âge de 3 ans. Dans le présent article, nous présentons un Q-sort permettant de coder ces productions enfantines. Des scores à 4 dimensions d'attachement (sécurité, désactivation, hyperactivation, désorganisation) peuvent être obtenus grâce à une comparaison des réponses du sujet à celles de prototypes. Par ailleurs, une analyse en composantes principales a permis de définir 6 échelles, correspondant chacune à un aspect spécifique du jeu. Certains aspects des narratifs semblent influencés par le sexe et l'âge de l'enfant, mais non par son QI. Des exemples d'application du Q-sort sont présentés, notamment pour l'étude de la transmission intergénérationnelle des stratégies d'attachement ou pour l'étude de l'implication des représentations et des capacités narratives en matière de psychopathologie. Bretherton and Ridgeway's (1990) attachment story completion task allows for the assessment of child narratives as early as 3 years of age. In the present article, we present a Q-sort for the coding of these child productions. Scores on 4 attachment dimensions (security, deactivation, hyperactivation, disorganization) can be computed by comparing participants' responses to those of each prototype. Following a principal components analysis, 6 scales have been defined, each one corresponding to some specific aspects of child play. Certain aspects of child narratives seem to be influenced by gender and age, but not by IQ. Examples of possible applications of the Q-sort are presented, such as its use in the study of intergenerational transmission of attachment strategies or the study of the role of representations and narrative competence in psychopathology.

Semantiikan hyödyntäminen dokumenttienhallinnassa

Työn tavoitteena on etsiä asiakasyritykselle sähköteknisen dokumentoinnin hallintaan sopiva järjestelmäratkaisu vertailemalla insinööritoimistojen käyttämien suunnittelujärjestelmien ja yleisten dokumenttien hallintajärjestelmien soveltuvuutta asiakasympäristöön. Työssä tutkitaan sopivien metatietojen kuvaustapojen käyttökelpoisuutta sähköteknisen dokumentoinnin hallintaan esimerkkiprojektien avulla. Työn sisältö koostuu neljästä pääkohdasta. Ensimmäisessä jaksossa tarkastellaan dokumentin ominaisuuksia ja elinkaarta luonnista aktiivikäyttöön, arkistointiin ja hävitykseen. Samassa yhteydessä kerrotaan dokumenttienhallinnan perustehtävistä. Toisessa jaksossa käsitellään dokumenttien kuvailun tavoitteita, kuvailusuosituksia ja -standardeja sekä luonnollisen kielen käyttöä sisällönkuvailussa. Tarkastelukohteina suosituksista ovat W3C:n julkaisemat suositukset, Dublin Core, JHS 143 ja SFS-EN 82045. Kolmannessa jaksossa tarkastellaan teollisuuden dokumentoinnin ominaispiirteitä ja käyttötarkoitusta. Teollisuudessa on monia erilaisia järjestelmäympäristöjä tehtaan sisällä ja työssä kuvataan dokumenttienhallinnan integrointitarpeita muihin järjestelmiin. Viimeisessä jaksossa kuvaillaan erilaisia dokumentoinnin hallintaympäristöjä alkaen järeimmästä päästä tuotetiedon hallintajärjestelmistä siirtyen pienempiinsuunnittelujärjestelmiin ja lopuksi yleisiin dokumenttien hallintajärjestelmiin. Tässä osassa on myös luettelo ohjelmistotoimittajista. Työn tuloksena on laadittu valituista dokumenttityypeistä metatietokuvaukset kahden eri kuvaustavan (JHS 143 ja SFS-EN 82045) avulla ja on todettu molemmat kuvaustavat käyttökelpoisiksi sähköteknisen dokumentoinnin käsittelyyn.Nämä kuvaukset palvelevat asiakasta dokumenttienhallintaprojektin määrittelytyössä. Asiakkaalle on tehty myös vertailu sopivista järjestelmävaihtoehdoista hankintaa varten.

Awareness of human immunodeficiency virus screening guidelines is low in emergency departments of western Switzerland.

Background: Human immunodeficiency virus (HIV) prevalence in Switzerland is 0.4% and 30% of HIV patients are diagnosed with CD4 counts <200 cells/microliter. In 2010, the Swiss Federal Office of Public Health (SFOP) published updated guidelines regarding Physician- Initiated Counseling and Testing (PICT) for HIV. In the new guidelines, when acute HIV infection is suspected or HIV is among the differential diagnoses, an HIV test is performed without risk assessment nor prior counseling, unless the patient specifically refuses it. Counseling and verbal consent are still required when the patient asks for an HIV test or belongs to a high risk group. Whist HIV testing in the emergency departments (ED) is recommended, only 1% of patients are currently screened. Lack of awareness among physicians has been cited in the literature as the first barrier to guideline implementation. Objectives: To test if physicians working in EDs of 5 large teaching hospitals in western Switzerland, admitting 175,000 patients / year, were aware of the updated SFOP guidelines. Methods: A survey was delivered to 167 ED physicians in the summer of 2011. The survey consisted of 26 vignettes designed to test whether physicians would request an HIV test according to the new guidelines and if they knew when the PICT strategy was allowed or counseling required. Finally, physicians were asked the number of HIV tests they had requested in the previous 4 weeks, and if they were aware of the new HIV guidelines. Results are presented as mean and standard deviation, median and interquartile range (IQR), or as proportions; Student's t test was used to compare continuous variables; Results: 143 physicians returned the survey (86%); mean age was 32 ± 8 years, and median postgraduate experience of 6 years (IQR 3-12); 52% were male and 17% were attendings. The percentage of correct responses was 60 ± 13% with no difference between attendings and residents (p = 0.31); 2 of the 3 questions with the lowest scores were failure to recognize situations in which HIV testing was indicated, and the third one a failure to recognize acute HIV infection. 82% of physicians were not aware of the new guidelines. The median number of test requests was 1 (IQR 0-2, range 1-10). Conclusion: ED physicians are not aware of current HIV screening guidelines published by the SFOP, and rarely perform HIV tests. An information campaign is required if ED physicians are expected to play a significant role in the reduction of undiagnosed HIV patients.

Tuotannollisen testerin suunnittelu tiedonsiirtolinkkikortille

Työssä suunniteltiin ja toteutettiin linkkikorttien tuotannollinen testeri. Linkkikortti on osa CERN:iin rakennettavan hiukkaskiihdyttimen Large Hadron Colliderin koeasema Compact Muon Solenoidin luentajärjestelmää. Linkkikortin tehtävänä on muuttaa rinnakkaismuotoinen LVDS-signaali sarjamuotoiseksi optiseksi signaaliksi. Testattaessa testeri ja linkkikortti sijoitetaan kehikkoon, joten testerin liittimien pitää olla linkkikortin liittimien kanssa identtisiä. Testerin lähdöt ovat linkkikortin tuloja ja toisinpäin. Tällöin testattaessa voidaan ohjelmoitavien FPGA-piirien avulla lähettää signaalia kortilta toiselle. Vastaanottavan kortin FPGA-piirin avulla voidaan tarkistaa, onko data tullut perille muuttumattomana. Testin ohjaus tapahtuu tietokoneella, jolla käyttäjä antaa käskyn testin aloittamisesta ja jonne lopulta myös raportoidaan testin tulokset. Testien tulokset näytetään myös testerin ledeillä. Työssä ei pystytä linkkikorttien puuttumisen takia testaamaan testeriä loppukäytössään. Kuitenkin testerin toimivuus pystyttiin suurilta osin testaamaan, jolloin saatiin odotettuja tuloksia.

Recommendations for term and late preterm infants at risk for perinatal bacterial infection.

Since publication of the initial guidelines for the prevention of group B streptococcal disease in 1996, the incidence of perinatal infection has decreased significantly. Intrapartum antibiotic prophylaxis together with appropriate management of neonates at increased risk for early-onset sepsis not only reduces morbidity and mortality, but also decreases the burden of unnecessary or prolonged antibiotic therapy. This article provides healthcare workers in Switzerland with evidence-based and best-practice derived guidelines for the assessment and management of term and late preterm infants (>34 weeks) at increased risk for perinatal bacterial infection. Management of neonates at increased risk for early-onset sepsis depends on clinical presentation and risk factors. Asymptomatic infants with risk factors for early-onset sepsis should be observed closely in an inpatient setting for the first 48 hours of life. Symptomatic neonates must be treated promptly with intravenous antibiotics. As clinical and laboratory signs of neonatal infection are nonspecific, it is mandatory to reevaluate the need for continued antibiotic therapy after 48 hours.

The role of Serratia marcescens porins in antibiotic resistance

The outer membrane permeability of Serratia marcescens was studied by comparing porin-deficient mutants with their parental strains. Omp1-deficient strains were selected by moxalactam resistance, whereas mutants lacking the Omp2 porin were obtained by experimental infection with the SMP2 phage, whose primary receptor is the Omp2 porin. The role of porins was demonstrated in quinolone accumulation assays, where semi-quantitative differences in accumulation were observed. Permeability coefficients to cephaloridine of Omp1 mutants were determined and compared with those of the parental strain. The clinical isolates S. marcescens HCPR1 and 866 showed 30- to 200-fold reduced permeability coefficients when Omp1 porin was absent

The role of Serratia marcescens porins in antibiotic resistance

The outer membrane permeability of Serratia marcescens was studied by comparing porin-deficient mutants with their parental strains. Omp1-deficient strains were selected by moxalactam resistance, whereas mutants lacking the Omp2 porin were obtained by experimental infection with the SMP2 phage, whose primary receptor is the Omp2 porin. The role of porins was demonstrated in quinolone accumulation assays, where semi-quantitative differences in accumulation were observed. Permeability coefficients to cephaloridine of Omp1 mutants were determined and compared with those of the parental strain. The clinical isolates S. marcescens HCPR1 and 866 showed 30- to 200-fold reduced permeability coefficients when Omp1 porin was absent

The role of Serratia marcescens porins in antibiotic resistance

The outer membrane permeability of Serratia marcescens was studied by comparing porin-deficient mutants with their parental strains. Omp1-deficient strains were selected by moxalactam resistance, whereas mutants lacking the Omp2 porin were obtained by experimental infection with the SMP2 phage, whose primary receptor is the Omp2 porin. The role of porins was demonstrated in quinolone accumulation assays, where semi-quantitative differences in accumulation were observed. Permeability coefficients to cephaloridine of Omp1 mutants were determined and compared with those of the parental strain. The clinical isolates S. marcescens HCPR1 and 866 showed 30- to 200-fold reduced permeability coefficients when Omp1 porin was absent