Temporal variation in arthropod sampling effectiveness: The case for using the beat sheet method in cotton

Predatory insects and spiders are key elements of integrated pest management (IPM) programmes in agricultural crops such as cotton. Management decisions in IPM programmes should to be based on a reliable and efficient method for counting both predators and pests. Knowledge of the temporal constraints that influence sampling is required because arthropod abundance estimates are likely to vary over a growing season and within a day. Few studies have adequately quantified this effect using the beat sheet, a potentially important sampling method. We compared the commonly used methods of suction and visual sampling to the beat sheet, with reference to an absolute cage clamp method for determining the abundance of various arthropod taxa over 5 weeks. There were significantly more entomophagous arthropods recorded using the beat sheet and cage clamp methods than by using suction or visual sampling, and these differences were more pronounced as the plants grew. In a second trial, relative estimates of entomophagous and phytophagous arthropod abundance were made using beat sheet samples collected over a day. Beat sheet estimates of the abundance of only eight of the 43 taxa examined were found to vary significantly over a day. Beat sheet sampling is recommended in further studies of arthropod abundance in cotton, but researchers and pest management advisors should bear in mind the time of season and time of day effects.

Spatial and temporal variation and effects of changes in management in discard rates from the commercial reef line fishery of the Great Barrier Reef, Australia

Discarding in commercially exploited fisheries has received considerable attention in the last decade, though only more recently in Australia. The Reef Line fishery (RLF) of the Great Barrier Reef (GBR) in Australia is a large-scale multi-sector, multi-species, highly regulated hook and line fishery with the potential for high levels of discarding. We used a range of data sources to estimate discard rates and discard quantities for the two main target groups of the RLF, the coral trout, Plectropomus spp, and the red throat emperor, Lethrinus miniatus, and investigated possible effects on discarding of recent changes in management of the fishery. Fleet-wide estimates of total annual quantities discarded from 1989 to 2003 were 292-622 t and 33-95 t for coral trout and red throat emperor, respectively. Hypothetical scenarios of high-grading after the introduction of a total allowable commercial catch for coral trout resulted in increases in discard quantities up to 3895 t, while no high-grading still meant 421 t were discarded. Increasing the minimum size limit of red throat emperor from 35 to 38 cm also increased discards to an estimated 103 t. We provide spatially and temporally explicit estimates of discarding for the two most important species in the GBR RLF of Australia to demonstrate the importance of accounting for regional variation in quantification of discarding. Effects of management changes on discarding are also highlighted. This study provides a template for exploring discarding levels for other species in the RLF and elsewhere.

Recruitment dynamics of invasive species in rainforest habitats following Cyclone Larry

In tropical forests, natural disturbance creates opportunities for species to claim previously utilized space and resources and is considered an important mechanism in the maintenance of species diversity. However, ecologists have long recognized that disturbance also promotes exotic plant invasions. Cyclones cause extensive defoliation, loss of major branches and multiple tree falls, resulting in a significantly more open canopy and increased light and heat levels in the understorey. The widespread and massive disturbance caused by cyclones provides ideal conditions for rapid recruitment and spread of invasive species. The ecological roles of invasive species in rainforest habitats following such a severe disturbance are poorly understood. Severe category 4 Cyclone Larry crossed the North Queensland coast in March 2006 causing massive disturbance to rainforest habitats from Tully to Cairns and west to the Atherton Tablelands. We established 10 plots in an area extensively damaged by this cyclone near El Arish in North Queensland. On each plot nine 2 × 2 m quadrats were established with three quadrats per plot in each of the following treatments: (i) complete debris removal down to the soil layer, (ii) removal of coarse woody debris only, and (iii) uncleared. We monitored recruitment, growth and mortality of all native and invasive species in the 90 quadrats every 3 months since the cyclone. Here we present the recruitment dynamics of invasive species across the study area in relation to the level of disturbance, the type of quadrat treatment, and the diversity and abundance of the native recruiting flora over the first 12 months post-cyclone. Our results suggest that invasive species will mostly comprise a transient component of the flora in the early stages of the successional response. However, some species may have longer-term effects on the successional trajectory of the rainforest and future forest composition and structure.

Spatial and temporal patterns of feral pig diggings in rainforests of north Queensland

Feral pigs (Sus scrofa) are believed to have a severe negative impact on the ecological values of tropical rainforests in north Queensland, Australia. Most perceptions of the environmental impacts of feral pigs focus on their disturbance of the soil or surface material (diggings). Spatial and temporal patterns of feral pig diggings were identified in this study: most diggings occurred in the early dry season and predominantly in moist soil (swamp and creek) microhabitats, with only minimal pig diggings found elsewhere through the general forest floor. The overall mean daily pig diggings were 0.09% of the rainforest floor. Most diggings occurred 3-4 months after the month of maximum rainfall. Most pig diggings were recorded in highland swamps, with over 80% of the swamp areas dug by pigs at some time during the 18-month study period. These results suggest that management of feral pig impacts should focus on protecting swamp and creek microhabitats in the rainforest, which are preferred by pigs for digging and which have a high environmental significance.

Temporal acuity in developmental dyslexia across the life span : Tactile, auditory, visual, and crossmodal estimations

Taustaa Kehityksellinen dysleksia (lukivaikeus) on erityinen lukemaan oppimisen vaikeus, johon liittyy usein myös vaikeuksia kirjoittamaan oppimisessa. Lukivaikeuden oletetaan useissa tapauksissa johtuvan vaikeudesta käsitellä kielen äännerakenteita (fonologinen prosessointi). Tämä poikkeavuus voi olla joko lukivaikeuden perimmäinen syy tai vaihtoehtoisesti ongelmat äänteiden käsittelyssä voivat heijastaa jotain vielä perustavamman tason vaikeutta. Eräs tällainen ehdotettu perustavan tasoin syy on poikkeavuus aistien toiminnoissa, erityisesti aistien aikatarkkuudessa. Aikatarkkuudella tarkoitetaan kykyä ja rajoja siinä, kuinka nopeasti esitettyä aistitiedon virtaa henkilö kykenee vastaanottamaan ja käsittelemään. Monet arjen toiminnot lukemisen rinnalla edellyttävät aistien erittäin tarkkaa ajallista erottelukykyä (esimerkiksi kuulo puheen ymmärtämisessä, tunto pintamateriaalin tunnistamisessa). Aikatarkkuusvaikeuksien esiintyvyyttä lukivaikeudessa on tutkittu aiemminkin, mutta yksimielisyyteen ei ole päästy siitä, onko kaikilla lukivaikeuksisilla näitä ongelmia tai mihin aisteihin vaikeudet mahdollisesti rajoittuvat. Myöskään ei tiedetä, havaitaanko aikatarkkuuden ongelmia kaiken ikäisillä lukivaikeuksisilla vai vaihteleeko mahdollinen ongelmien kuva iän mukana. Lisäksi on epäselvää, kuinka aikatarkkuuden ongelmat itseasiassa ovat yhteydessä kielen käsittelyn ja varsinaisen lukemisen vaikeuksiin. Tutkimussarjan aihe Tässä tutkimussarjassa aikatarkkuutta tutkittiin kolmessa yksittäisessä aistissa, joita olivat tunto, näkö ja kuulo, sekä kolmessa aistien välisessä yhdistelmässä, joita olivat audiotaktiilinen (kuulo-tunto), visuotaktiilinen (näkö-tunto) ja audiovisuaalinen (näkö-kuulo). Aikatarkkuutta arvioitiin kahdella eri menetelmällä, jotta saataisiin lisää tietoa siitä, missä tietyssä aikatarkkuuden osa-alueessa lukivaikeuksisilla mahdollisesti on vaikeuksia. Ensimmäisessä tehtävässä tutkittavan tuli arvioida, ovatko esitetyt ei-kielelliset ärsykkeet samanaikaisia vai eriaikaisia. Toisessa tehtävässä koehenkilön tuli arvioida esitettyjen ei-kielellisten ärsykkeiden esitysjärjestys. Molemmissa tehtävissä määriteltiin millisekuntitasolla (sekunnin tuhannesosa) se esitysnopeus, jolla koehenkilö kykeni arvioimaan ärsykkeiden ajalliset suhteet oikein. Englanninkielinen demonstraatio aikatarkkuustehtävistä löytyy internetistä (http://www.helsinki.fi/hum/ylpsy/neuropsy). Itse aikatarkkuustehtävien lisäksi tutkimussarjassa arvioitiin tutkimushenkilöiden päättelykykyä, kielellisiä toimintoja ja lukemista. Tutkimushenkilöt Tutkimuksiin osallistui 53 lukivaikeuksista ja 66 sujuvaa lukijaa, jotka oli jaettu kolmeen pääikäryhmään: lapset (8-12 vuotta), nuoret aikuiset (20-36 vuotta) ja ikääntyneemmät aikuiset (20-59 vuotta). Ikääntyneempien aikuisten ryhmä oli edelleen jaettu ikävuosikymmenluokkiin, mikä mahdollisti sen tutkimisen, vaikuttaako lisääntyvä aikuisikä lukivaikeuksisten aikatarkkuuteen (20-29, 30-39, 40-49 ja 50-59 -vuotiaat). Tutkimussarjan tulokset Aikatarkkuuden ongelmat lukivaikeuksisilla olivat yleistyneitä yli iän, aistien ja tehtävien Lukivaikeuksiset kaikissa pääikäryhmissä (lapset, nuoret aikuiset, ikääntyneemmän aikuiset) tarvitsivat samanikäisiä sujuvia lukijoita hitaamman esitystahdin, jotta he kykenivät arvioimaan ei-kielellisten ärsykkeiden ajallisen esitystavan oikein. Tämä aikatarkkuuden ongelma havaittiin lukivaikeuksisilla kaikissa aisteissa (tunto, kuulo, näkö) ja niiden yhdistelmissä (audiotaktiilinen, visuotaktiilinen, audiovisuaalinen). Lukivaikeuksisten aikatarkkuusongelmat ilmenivät edelleen molemmissa tehtävätyypeissä (samanaikaisuuden ja järjestyksen arvioinnissa). Aikatarkkuus ja sen ongelmat olivat yhteydessä äänteiden käsittelyyn Aikatarkkuus oli yhteydessä äänteiden käsittelykykyyn (fonologiseen prosessointiin), niin lapsilla kuin aikuisillakin, kaikissa aisteissa, niiden yhdistelmissä ja tehtävätyypeissä. Yhteys ei-kielellisen aikatarkkuuden ja kielellisten toimintojen välillä oli kuitenkin selkeämpi lukivaikeuksisilla kuin sujuvilla lukijoilla. Tämä tarkoittaa, että etenkin lukivaikeuksisilla ryhmätason huono aikatarkkuus oli yhteydessä huonoon äänteiden käsittelyyn (fonologiseen prosessointiin) ja päinvastoin. Suoraa yhteyttä lukemisen ja aikatarkkuuden välillä ei kuitenkaan havaittu. Lisääntyvä aikuisikä heikensi lukivaikeuksisten aikatarkkuutta suhteettoman paljon Tiedonkäsittelyn nopeuden on toistuvasti osoitettu hidastuvan normaalissa ikääntymisessä. Lisääntyvä aikuisikä (20-59 -vuotiailla) heikensikin sekä sujuvien että lukivaikeuksisten aikatarkkuutta. Toisin sanoen, mitä iäkkäämmästä aikuisesta oli kysymys, sitä hitaammin hänelle tuli esittää ärsykkeet, jotta hän kykeni arvioimaan niiden ajalliset suhteet oikein. Tämä ikään liittyvä tavanomainen hidastuminen oli kuitenkin yllättäen suhteettoman nopeaa lukivaikeuksisilla. Toisin sanoen, jo nuorilla lukivaikeuksisilla havaittu aikatarkkuuden vaikeus (ryhmäero verrattuna sujuviin lukijoihin) ei pysynyt saman suuruisena, vaan ryhmien ero kasvoi aikuisiän lisääntyessä. Tulosten merkitys Lukivaikeuden osoitettiin tässä tutkimussarjassa olevan yhteydessä yleistyneeseen vaikeuteen käsitellä ajassa nopeasti muuttuvaa ei-kielellistä aistitietoa (yli aistien ja niiden yhdistelmien, tehtävätyyppien, tutkittavien iän). Tämä osoittaa, että lukivaikeus ei ole ongelma, joka rajoittuu vain kielellisen materiaalin käsittelyn vaikeuksiin (äänteiden käsittely, lukeminen, kirjoittaminen). Nyt havaitut vaikeudet eivät myöskään rajoittuneet vain niihin aisteihin, jotka selkeimmin liittyvät lukemiseen (näkö) ja puhuttuun kieleen (kuulo); Ongelmia esiintyi myös muissa aisteissa (tunto). Lukivaikeuksisten lukijoiden ryhmätasolla havaittu aikatarkkuuden ongelma ei kuitenkaan heijastunut yksilötasolle; Jokainen lukivaikeuksinen ei ollut huono aikatarkkuustehtävissä. Näin ollen ei siis voida väittää, että kaikkien lukivaikeuksisten äänteiden käsittelyn tai lukemaan oppimisen vaikeudet voisivat selittyä aistien toimintojen poikkeavuudella. Aikatarkkuuden ongelmat eivät olleet yhteydessä varsinaiseen lukemiseen. Sekä lukivaikeuksisilla lapsilla että aikuisilla todettiin kuitenkin selkeä yhteys aikatarkkuuden ongelmien ja lukemaan oppimisen keskeisen ennakkoehdon, fonologisen prosessoinnin, välillä. Saattaa siis olla, että synnynnäinen aistien toimintojen poikkeavuus vaikuttaa yksilön suoriutumiseen jo ennen varsinaista lukemaan oppimista, kun ne taidot kehittyvät (fonologinen prosessointi), joille myöhempi lukemaan oppiminen perustuu. Ikäännyttäessä havaittu lukivaikeuksisten suhteettoman nopea aikatarkkuuden heikkeneminen osoittaa, että lukivaikeus ei voi olla ongelma, joka koskee vain lapsuusikää, tai vaikeus, joka johtuu vain kehityksen viivästymästä joka kurottaisiin iän myötä umpeen. Tulosten ymmärtämiseksi onkin muistettava kaksi seikkaa. Lukivaikeus on ensinnäkin yhdistetty synnynnäisiin, pieniin, poikkeavuuksiin aivojen rakenteissa ja toiminnoissa. Toisaalta tavanomaiseen ikääntymiseen liittyy se, että aivot kykenevät yhä huonommin korjaamaan ja kiertämään (kompensoimaan) pieniä vaurioita. Tämän perusteella tutkimussarjan tuloksista voidaan päätellä, että lukivaikeuksisten jo synnynnäisesti heikentyneet aivojen kompensointimahdollisuudet eivät ole yhtä tehokkaita puskuroimaan ikääntymisen tavanomaisia vaikutuksia kuin sujuvilla lukijoilla. Yllättävää kuitenkin on, että tämä korostunut heikkeneminen havaittiin jo suhteellisen nuorilla, työikäisillä, lukivaikeuksisilla, ennen 60 ikävuotta. Samanlaista ikäännyttäessä korostuvaa vaikeutta ei lukivaikeuksilla kuitenkaan havaittu päättelyssä, kielellisissä toiminnoissa tai itse lukemisessa. Vaikuttaakin siis siltä, että ne toiminnot, joita on harjaannutettu aktiivisesti, eivät heikkene kasvavan aikuisiän myötä yhtä suhteettomasti. Alkuperäiset artikkelit Laasonen M, Tomma-Halme J, Lahti-Nuuttila P, Service E, and Virsu V (2000) Rate of information segregation in developmentally dyslexic children, Brain and Language, 75(1), 66-81. Laasonen M, Service E, and Virsu V (2001) Temporal order and processing acuity of visual, auditory, and tactile perception in developmentally dyslexic young adults, Cognitive, Affective, and Behavioral Neuroscience, 1(4), 394-410. Laasonen M, Service E, and Virsu V (2002) Crossmodal temporal order and processing acuity in developmentally dyslexic young adults, Brain and Language, 80(3), 340-354. Laasonen M, Lahti-Nuuttila P, and Virsu V (2002) Developmentally impaired processing speed decreases more than normally with age, NeuroReport, 13(9), 1111-1113.

Molecular Dynamics in [(CH8)aN]z Cd14 A Proton Magnetic Relaxation Study

second moment measurements are carried out on [(CH,),N], CdI, in the temperature range 77 to 400 K. The results are interpreted based on a molecular dynamical model of randomly reorienting methyl groups and isotropically tumbling tetramethyl ammonium group. The relaxation data show contributions from spin-rotation interaction at high temperatures and presence of inequivalent methyl groups. The correlation times and associated activation energies, connected with this model, are calculated from the data. The structure in the absorption line and in the free-induction decay signal at 77 K indicates the possibility of tunnelling motion of the methyl groups. Im Temperaturbereich 77 bis 400 K werden an [(CH,),N],CdI, Protonen-Spin-Gitter-Relaxationsexperimente (bei Larmorfrequenzen von 10,20 und 30 MHz) und Messungen des zweiten Moments durchgefiihrt. Die Ergebnisse werden an Hand eines molekularen dynamischen Modells sich statistisch umorientierender Methylgruppen und isotrop taumelnder Tetramethyl-Ammoniumgruppen interpretiert. Die Relaxationswerte zeigen Beitriige von Spin-Rotations-Wechselwirkung bei hohen Temperaturen und die Anwesenheit von inaquivalenten Methylgruppen. Die Korrelationszeiten und verknupften Aktivierungsenergien, die mit diesem Model1 verbunden sind, werden am den Werten berechnet. Die Struktur in der Absorptionslinie und im Abklingsignal der freien Induktion bei 77 K zeigt die Moglichkeit einer Tunnelbewegung der Methylgruppen.

Grazing management influences the dynamics of populations of Stylosanthes hippocampoides (Oxley fine stem stylo)

This paper describes a study to identify those factors which control the persistence of the Subtropical legume Stylosanthes hippocampoides, formerly S. guianensis cv. Oxley (fine stem stylo). The dynamics of S. hippocampoides populations was recorded in permanent quadrats at 2 stocking rates in a grazing study conducted between 1987 and 1992 in south-eastern Queensland. Density of mature plants fluctuated between 10 and 60 plants/m(2) during the 5 years with the major contributing factors being variations in seedling recruitment and survival, which, in turn, reflected the size of the soil seed bank and seasonal rainfall. Plant density was consistently higher at the lower stocking rate of 1 beast/1.5 ha compared with 1 beast/1 ha; however, the effect of stocking rate was minor compared with fluctuation due to seasonal variation in rainfall. The maximum life span of the original plants exceeded 5 years, while the survival of seedling cohorts was strongly impacted by seasonal rainfall. Total exclosure from grazing during summer increased the size of the soil seed bank although a precise time period during summer was not identified, while grazing at the lower stocking pressure produced the same outcome. It was concluded that the large seasonal variation that occurs in S. hippocampoides density is driven by large seasonal variation in seedling recruitment, which, in turn, is influenced by the size of the soil seed bank.