Total cost model to compare own and partner manufacturing

Target of this study was to develop a total cost calculation model to compare all costs from manufacturing and logistics from own factories or from partner factories to global distribution centers in a case company. Especially the total cost calculation model was needed to simulate an own factory utilization effect in the total cost calculation context. This study consist of the theoretical literature review and the empirical case study. This study was completed using the constructive research approach. The result of this study was a new total cost calculation model. The new total cost calculation model includes not only all the costs caused by manufacturing and logistics, but also the relevant capital costs. Using the new total cost calculation model, case company is able to complete the total cost calculations taking into account the own factory utilization effect in different volume situations and volume shares between an own factory and a partner factory.

Sydämeni värisee onnesta ja kaihosta” − Taiteilijuuden ja naiseuden ihanteiden ristiriita Aino Acktén kirjeissä ja muistelmissa vuosina 1899–1905

Pro gradu -tutkielmani aiheena on naiseuden ihanteiden ja taiteilijuuden välinen ristiriita oopperalaulaja Aino Acktén (1876–1944) elämässä vuosien 1899–1905 välisenä aikana. Päälähteenäni ovat Acktén kirjeet äidilleen Emmy Achtélle, sekä Acktén kirjoittamien muistelmien ensimmäinen osa, joka ilmestyi vuonna 1925, ja käsitteli samaa aikaa, jolloin tutkimani kirjeet oli kirjoitettu. Vuosien 1904–1905 osalta tutkin myös Acktén kirjeitä miehelleen Heikki Renvallille. Luin kirjeitä hakien niistä Acktén ajatuksia ja kokemuksia naiseuteen sekä äidin ja vaimon rooleihin liittyen. Minua kiinnosti myös se, miten taiteilijana toimiminen sopi yhteen perheenäidin ja aviovaimon roolien kanssa. Rajasin tarkasteluajankohtani kolmen ajanjakson ympärille. Ensimmäinen ajanjakso kietoutuu Acktén ja hänen tulevan aviomiehensä suunnitellun kihlautumisuutisen ympärille kevättalvella 1899. Toinen ajankohta käsittelee Acktén raskausaikaa ja äidiksi tuloa vuonna 1901 ja kolmas ajanjakso rajautuu kahden Acktén Metropolitan-oopperaan tekemän vierailumatkan mukaan vuosien 1904–1905 välille. Ackté oli yksi aikansa kuuluisimmista suomalaisista oopperalaulajista ja kulttuuripersoonista. Hänestä on luotu kuvaa voimakastahtoisena oopperadiivana, joka teki elämänkulkuunsa liittyvät valintansa taiteen ehdoilla. Kirjeitä tutkimalla halusin päästä lähemmäs Acktén yksityistä kokemusta ja monipuolistaa hänestä muodostettua kuvaa. Tutkimieni kirjeiden perusteella Ackté näyttäytyikin monitahoisena henkilönä. Hän oli kunnianhimoinen taiteensa suhteen, mutta koki myös äidin ja vaimon roolit itselleen tärkeiksi. Taiteen ja perhe-elämän yhdistäminen ei ollut ristiriidatonta Acktén elämässä, vaan aiheutti hänelle huonoa omatuntoa, ja näitä tuntoja Ackté purki kirjeissään. Ackté myös pohti taiteesta luopumista tutkimieni vuosien aikana. 1900-luvun vaihteen ihanteiden mukaan äitiys nähtiin sivistyneistöön kuuluvan naisen ensisijaisena tehtävä ja elämän päämääränä eikä naisen toimimista kodin ulkopuolella pidetty hyvänä. Vaikka Ackté astui omalla taiteellisella toiminnallaan hyvinkin voimakkaasti julkiselle kentälle, ei hänen ratkaisujaan ainakaan kirjeiden ja muistelmien perusteella arvosteltu ulkopuolelta. Huolimatta ajan yleisistä ihanteista, oli yksilöillä mahdollisuus myös toisenlaisiin elämäntapoihin.

Ikärajat, peliväkivalta ja väkivalta peleissä

Tässä pro gradu –tutkielmassa esitellään laaja kirjo väkivaltaisiin digitaalisiin peleihin olennaisesti liittyviä aiheita. Ensimmäisenä aiheena useiden ikärajajärjestelmien esittely ja rooli kussakin valtiossa, sekä ikärajojen määräämisen perusteet kyseisissä järjestelmissä. Ikärajaluokitukset ovat lopulta kovin subjektiivisia, vaikka luokitteluohjeiden teoria ja lähtökohdat ovatkin hyvin samankaltaisia järjestelmästä toiseen. Toisen osuuden pääpaino on väkivaltaisten pelien pelaamisen haitoista tehdyssä tutkimuksessa ja tutkimusmenetelmissä. Väitteeseen pelien aiheuttamasta aggressiivisuuden lisääntymisestä ei oteta kantaa, koska selkeää tieteellistä konsensusta ei yksinkertaisesti ole. Osuus perustuu tieteellisiin julkaisuihin. Kolmannessa osuudessa tarkastellaan itse pelejä. Pelien kuvaukset ja analyysi perustuu enimmäkseen puhtaaseen empiriaan. Vaikka otos on pieni, 13, sen perusteella voi jo todeta, ettei väkivalta sinänsä määrittele itse peliä. ”Väkivaltapeli”-ilmaisua tulisi pitää negatiivisesti latautuneena stereotypioita sisältävänä terminä.

Air defence in Northern Europe

Finnish Defence Studies is published under the auspices of the National Defence College, and the contributions reflect the fields of research and teaching of the College. Finnish Defence Studies will occasionally feature documentation on Finnish Security Policy. Views expressed are those of the authors and do not necessarily imply endorsement by the National Defence College.