Determining aflatoxins B1, B2, G1 and G2 in maize using florisil clean up with thin layer chromatography and visual and densitometric quantification

A method for determining aflatoxins B1 (AFB1), B2 (AFB2),G1 (AFG1) andG2 (AFG2) in maize with florisil clean up was optimised aiming at one-dimensional thin layer chromatography (TLC) analysis with visual and densitometric quantification. Aflatoxins were extracted with chloroform: water (30:1, v/v), purified through florisil cartridges, separated on TLC plate, detected and quantified by visual and densitometric analysis. The in-house method performance characteristics were determined by using spiked, naturally contaminated maize samples, and certified reference material. The mean recoveries for aflatoxins were 94.2, 81.9, 93.5 and 97.3% in the range of 1.0 to 242 µg/kg for AFB1, 0.3 to 85mg/kg for AFB2, 0.6 to 148mg/kg for AFG1 and 0.6 to 140mg/kg for AFG2, respectively. The correlation values between visual and densitometric analysis for spiked samples were higher than 0.99 for AFB1, AFB2, AFG1 and 0.98 for AFG2. The mean relative standard deviations (RSD) for spiked samples were 16.2, 20.6, 12.8 and 16.9% for AFB1, AFB2, AFG1 and AFG2, respectively. The RSD of the method for naturally contaminated sample (n = 5) was 16.8% for AFB1 and 27.2% for AFB2. The limits of detection of the method (LD) were 0.2, 0.1, 0.1 and 0.1mg/kg and the limits of quantification (LQ) were 1.0, 0.3, 0.6 and 0.6mg/kg for AFB1, AFB2, AFG1 and AFG2, respectively.

Ochratoxin A determination in beer by immunoaffinity column clean-up and high-performance liquid chromatography

Analyses of ochratoxin A (OTA) in domestic and imported beers were perfomed by immunoaffinity column and high - perfomance liquid chromatography (HPLC) using a fluorescence detector. Recoveries of OTA from beer samples spiked at levels from 8.0 to 800pg/mL ranged from 81.2% to 95.0%, with coefficient of variation between 0% e 11.0%. Detection limit and quantification limit were 2.0pg/mL and 8.0pg/mL, respectively. Of the total of 26 samples produced in Brazil only 6 (23%), contained trace amounts of OTA. Of the 4 imported beers, in 2, Ireland and Germany, were detected OTA at levels of 25pg/mL and 82pg/mL, respectively.

Steroid-resistant idiopathic nephrotic syndrome in children: long-term follow-up and risk factors for end-stage renal disease

INTRODUTION: Steroid resistant idiopathic nephrotic syndrome (SRINS) in children is one of the leading causes of progression to chronic kidney disease stage V (CKD V)/end stage renal disease (ESRD). OBJECTIVE: The aim of this retrospective study is to evaluate the efficacy of immunosuppressive drugs (IS) and to identify risk factors for progression to ESRD in this population. METHODS: Clinical and biochemical variables at presentation, early or late steroid resistance, histological pattern and response to cyclosporine A (CsA) and cyclophosfamide (CP) were reviewed in 136 children with SRINS. The analyzed outcome was the progression to ESRD. Univariate as well as multivariate Cox-regression analysis were performed. RESULTS: Median age at onset was 5.54 years (0.67-17.22) and median follow up time was 6.1 years (0.25-30.83). Early steroid-resistance was observed in 114 patients and late resistance in 22. Resistance to CP and CsA was 62.9% and 35% respectively. At last follow-up 57 patients reached ESRD. The renal survival rate was 71.5%, 58.4%, 55.3%, 35.6% and 28.5% at 5, 10, 15, 20 and 25 years respectively. Univariate analysis demonstrated that older age at onset, early steroid-resistance, hematuria, hypertension, focal segmental glomerulosclerosis (FSGS), and resistance to IS were risk factors for ESRD. The Cox proportional-hazards regression identified CsAresistance and FSGS as the only predictors for ESRD. CONCLUSION: Our findings showed that CsA-resistance and FSGS were risk factors for ESRD.

Post-transaction brand and model line-up integration in the automotive industry: Case studies of European companies as target of acquisitions by Chinese and Indian multinational corporations

Corporations practice company acquisitions in order to create shareholder’s value. During the last few decades, the companies in emerging markets have become active in the acquisition business. During the last decade, large and significant acquisitions have occurred especially in automotive industry. While domestic markets have become too competitive and companies are lacking required capabilities, they seek possibilities to expand into Western markets by attaining valuable assets through acquisitions of developed country corporations. This study discusses the issues and characteristics of these acquisitions through case studies. The purpose of this study was to identify the acquisition motives and strategies for post-transaction brand and product integration as well as analyze the effect of the motives to the integration strategy. The cases chosen for the research were Chinese Geely acquiring Swedish Volvo in 2010 and Indian Tata Motors buying British Jaguar Land Rover in 2008. The main topics were chosen according to their significance for companies in automotive industry as well as those are most visible parts for consumers. The study is based on qualitative case study methods, analyzing secondary data from academic papers and news articles as well as companies’ own announcements e.g. stock exchange and press releases. The study finds that the companies in the cases mainly possessed asset-seeking and market-seeking motives. In addition, the findings refer to rather minimal post-acquisition brand and product integration strategies. Mainly the parent companies left the target company autonomous to make their own business strategies and decisions. The most noticeable integrations were in the product development and production processes. Through restructuring the product architectures, the companies were able to share components and technology between product families and brands, which results in cutting down costs and in increase of profitability and efficiency. In the Geely- Volvo case, the strategy focused more on component sharing and product development know-how, whereas in Tata Motors-Jaguar Land Rover case, the main actions were to cut down costs through component sharing and combine production and distribution networks especially in Asian markets. However, it was evident that in both cases the integration and technology sharing were executed cautiously to prevent on harming the valuable image of the luxury brand. This study has concluded that the asset-seeking motives have significant influence on the posttransaction brand and model line-up integration strategies. By taking a cautious approach in acquiring assets, such as luxury brand, the companies in the cases have implemented a successful post-acquisition strategy and managed to create value for the shareholders at least in short-term. Yritykset harjoittavat yritysostoja luodakseen osakkeenomistajille lisäarvoa. Viimeisten muutamien vuosikymmenien aikana yritykset kehittyvissä maissa ovat myös aktivoituneet yritysostoissa. Viimeisen vuosikymmenen aikana erityisesti autoteollisuudessa on esiintynyt suuria ja merkittäviä yritysostoja. Koska kilpailu kotimaan markkinoilla on kiristynyt ja yritykset ovat vailla vaadittavia valmiuksia, ne etsivät mahdollisuuksiaan laajentaa länsimaisiin markkinoihin hankkimalla arvokkaita etuja kehittyneiden maiden yrityksistä yritysostojen avulla. Tämä tutkimus pohtii näiden yritysostojen olennaisia kysymyksiä ja ominaisuuksia casetutkimuksien kautta. Tutkimuksen tarkoitus oli tunnistaa sekä yritysostojen motiiveja ja brändi- ja mallisto-integraation strategioita että analysoida kyseisten motiivien vaikutusta integraatiostrategiaan. Tapaus-tutkimuksiksi valittiin kiinalaisen Geelyn yritysosto ruotsalaisesta Volvosta vuonna 2010 ja intialaisen Tata Motorsin yritysosto englantilaisesta Jaguar Land Roverista vuonna 2008. Tutkimus on kvalitatiivinen case-tutkimus ja siinä analysoidaan toissijaista tietoa sekä akateemisten ja uutisartikkeleiden että yritysten omien ilmoitusten, kuten pörssi- ja lehdistötiedotteiden, kautta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tutkittujen yritysten toiminnat perustuivat motiiveihin, joita ajoivat etujen and uusien markkinoiden tarve. Sen lisäksi tutkimustulokset osoittivat, että yritysoston jälkeinen brändi- ja mallisto-integraatio pidettiin minimaalisena. Pääasiallisesti kohdeyrityksille jätettiin autonomia tehdä omat liikkeenjohdolliset päätökset yritysstrategioihin liittyen. Huomattavimmat integraatiot koskivat tuotekehityksellisiä ja tuotannollisia prosesseja. Kehittämällä uudelleen tuotearkkitehtuureja, yritykset pystyivät jakamaan komponentteja ja teknologiaa tuoteperheiden ja brändien välillä. Tämä mahdollisti kustannusleikkauksia sekä kannattavuuden ja tehokkuuden parantamista. Geely-Volvo –tapauksessa integraatiostrategia keskittyi komponenttien jakamiseen yhteisten tuotearkkitehtuurien avulla ja tuotekehityksen ammattitaitoon, kun taas Tata Motors-JLR –tapauksessa päätoiminnat olivat kustannuksien leikkaus sekä tuotannon ja jakeluverkoston yhdistäminen erityisesti Aasian maissa. Yhteistä yrityskaupoissa oli, että brändi- ja mallisto-integraatio sekä teknologian jakaminen suoritettiin varoen ehkäistäkseen arvokkaiden luksus-brändien tuotekuvan vahingoittamista. Tutkimuksen lopputulokset osoittavat, että yrityskaupan motiiveilla on huomattava vaikutus brändija mallisto-integraation strategiaan. Toteuttamalla varovaista lähestymistapaa luksus-brändin hankinnassa ja integraatiossa, yritykset ovat onnistuneet luomaan lisäarvoa osakkeenomistajille vähintään lyhyellä aikavälillä.

Yritysvalmennuksen onnistumiset ja kehittämiskohteet Case: Start-up & Spin-off Factory -projekti

Tässä työssä tarkastellaan Start-up & Spin-off Factory -projektissa, pääsääntöisesti Kymenlaaksossa toimiville, yrittäjille suunnattua ja toteutettua yritysvalmennusohjelmaa. Työssä selvitetään ja käsitellään Start-up & Spin-off -projektin yritysvalmennuksen onnistumisia ja kehittämiskohteita sähköisen kyselyn sekä teemahaastatteluiden pohjalta. Start-up & Spin-off Factory -projektissa tuettiin innovatiivisten yritysten (21 yritystä) kasvua kiihdytysohjelmalla, jossa kokeneet sarjayrittäjät valmensivat uutta yritystä perustavia tai jo yritystoiminnan aloittaneita yrittäjiä, joiden tuotteille/palveluille haluttiin saada kasvua. Projektin tavoitteena oli edistää erityisesti kiihdytettävien yritysten nopeaa kansainvälistymistä auttamalla yrittäjiä pilottien, asiakkaiden, partnerien ja rahoituksen hankinnassa. Valmennettavat kokivat saaneensa lisäarvoa valmennuksesta omaksumalla uusia näkökulmia. He kokivat koulutuksen tuoneen yrityksen toimintaan lisää nöyrää asennetta ja lujaa uskoa tulevaisuuteen. Vertaistuen osuutta sekä verkostojen lisääntymisen mukana tullutta uusien kontaktien määrää pidettiin myönteisenä asiana. Vastausten perusteella valmennus selkeytti valmennettavien ymmärrystä liiketoiminnan kehittämisestä. Hissipuheen teko ja harjoittelu koettiin tärkeäksi ja jännittäväksi. Valmennus vahvisti luottamusta omaan tuotteeseen ja palveluun. Valmennuksen painottuminen ICT-alan firmoihin merkitsi valmennuksessa sitä, että teoriat ja esimerkit tulivat useasti tältä alalta. Toimialojen eroavaisuus tulisi huomioida valmennuksessa opetussisältöjen ja esimerkkien osalta. Kyselyn ja haastatteluiden mukaan valmentajien asiantuntemukseen oltiin tyytyväisiä. Lisäksi onnistuneena osa-alueena koettiin valmennuksen käytännön järjestelyjä. Kehitettävää puolestaan oli opetusmateriaalien, opetusmenetelmien ja koulutuksen keston suhteen. Kysyttäessä valmennuksen hyvistä ja huonoista puolista olivat vastaajat sitä mieltä, että valmennuksessa oli hyvä ilmapiiri ja valmennus oli käytännönläheistä. Pienryhmävalmennusta pidettiin hyvänä asiana, samoin kuin henkilökohtaistamista.

Capacitação tecnológica e Catching Up: o caso das regiões metropolitanas emergentes brasileiras

Since the 1970's the loss of industrial output share of Sao Paulo Metropolitan Area relative to Brazil's industrial output has been explained by a process of "reversal polarization". This article aims to analyze the catching up effect of variables of productive efficiency, such as technological capacity and labor force skill. The main point is to analyze if the behavior of these variables favored or reduced desagglomeration of Sao Paulo city and the resulting agglomeration effect on Brazilian emerging metropolitan areas. Utilizing the Household Sample Survey (PNAD) of the Brazilian Geography and Statistics Institute (IBGE) we will test if there has been technological catching up between São Paulo (defined as the frontier) and second-tier metropolis of southern Brazil (Belo Horizonte, Curitiba and Porto Alegre). A set of panel data tests the importance of the variables referred to on spatial distribution of Brazilian industry.

Building-up influence: post-war industrialization in the State of Minas Gerais, Brazil

This paper examines the post-War industrialization process in the Brazilian State of Minas Gerais, focusing on one of its desirable outcomes, namely the capacity to generate growth through the impact of strong input-output linkages. This process is placed into historical perspective considering the ideas that permeate the economic development debate throughout the period of analysis. Changes in the regional economic structure are assessed through the use of three input-output tables for the years of 1953, 1980 and 1995. By adopting the fields of influence methodology as the analytical core, it is shown that the efforts towards the creation of a more integrated regional economy have generated stronger influence of the targeted sectors (metal products, transportation equipment, chemical, and services). However, structural changes also contributed to strengthen leakage in the system originated in traditional economic activities.

The role of management accounting systems and venture capital investors for start-up firms

The role of star-up firms in economy and the importance of venture capital investors for the growth of start-up firms have been highlighted in recent years. The growth challenges of start-up firms consist of fast changing environment, the availability of venture capital funding and the development of firm management in the growth phase. A growing number of studies have focused on management accounting systems and venture capital in start-up and growth firm context. In this thesis the role of management accounting systems and venture capital investors is considered in the growth phase of firm development. The theoretical objective of this thesis is to construct a theoretical framework in order to describe the importance of management accounting systems and venture capital investors in start-up firms. The practice orientated objective of this thesis is to study the application of management accounting systems and management accounting based information in start-up firms in high-technology industry as well as the impact of venture capital for management accounting system design. In addition, the growth challenges of start-up firms are studied in order to understand the context in which management accounting systems are used. The research approach of theoretical part is conceptual as the theoretical framework is constructed by combining literature on firm growth, management accounting and venture finance in order to analyse the phenomenon. The action-orientated research approach is appropriate for analysing and describing of the studied phenomenon through empirical evidence. The empirical evidence was collected through interviews with three experts in start-up firm accelerator centers, four representatives of start-up firms and one venture capital investor. The results indicate that the growth challenges of stat-up firms are not related to the development of management accounting systems. Managers of start-up firms expressed a positive attitude towards management accounting systems that improve efficiency of operations. In start-up firms flexible and adjustable management accounting practices, such as budgets, cash flow calculations and future-orientated analysis tools, are applied that support planning and coordination of operations. The results indicate that venture capital investors affect the provision and the quality of management accounting information during the investment process. In addition, venture capital investors enhance the use of management accounting information for internal coordination in start-up firms. By applying the theoretical framework in the analysis, it can be stated that by acting as support function management accounting systems facilitate start-up firms development.

Globalization, nation-state and catching up

Globalization and nation-states are not in contradiction, since globalization is the present stage of capitalist development, and the nation-state is the territorial political unit that organizes the space and population in the capitalist system. Since the 1980s, Global Capitalism constitutes the economic system characterized by the opening of all national markets and a fierce competition between nation-states. Developing countries tend to catch up, while rich countries try to neutralize such competitive effort, using globalism as an ideology, and conventional orthodoxy as a strategy. Middle-income countries that are catching up in the realm of globalization are the ones that count with a national development strategy. This is broadly the case of the dynamic Asian countries. In contrast, Latin American countries have no longer their own strategy, and grow less. To add data to the argument, the author conducts an econometric test comparing these two groups of countries, and three variables: the rate of investment, the current account deficit or surplus that would indicate or not a competitive exchange rate, and public deficit.

Sosiaalinen pääoma tukena start-up yritysten rahoituksessa

Tutkielma käsittelee start-up yritysten kokemia haasteita sekä millä tavoin sosiaaliset verkostot vaikuttavat pääoma- ja osaamiskuiluun. Perinteiset vientialat ovat taantumassa ja Suomi on yhä globalisoituneemmassa kilpailussa mukana. Vahvuutena on ICT-osaaminen ja hyvä koulutus. Digitalisaation synnyttämän murroksen myötä ovat start-up yritykset yhä keskeisemmässä asemassa työllisyyden, tuottavuuden ja talouskasvun kehittämisessä. Tutkielma käsittelee näistä syistä teoriaosuudessa yleisimpiä ongelmakohtia start-up yritysten osalta. Epäsymmetrinen informaatio on vahvasti esillä ulkoisen rahoituksen saatavuudessa ja uusien yhteistyömallien parissa. Tutkielma näkee sosiaalisen pääoman ja sen mahdollistamien verkostomallien voimavarat ratkaisuksi epäsymmetrisen informaation kitkemisessä. Tutkimuskohteena on Piilaakson mallin menestyspiirteiden tunnistaminen verkostojen osalta sekä millä tavoin ne myötävaikuttavat kasvuyritysten kehitykseen ja toisaalta koko innovatiivisen toimintaympäristön vahvistamiseen. Tutkimuksesta kävi ilmi, että Piilaakson aluetta luonnehditaan innovaatioekosysteemiksi, koska se pystyy sopeutumaan jatkuvasti ja dynaamisesti ulkoisille muutoksille. Teoriaosuus päättyy näiden ominaisuuksien erittelyyn. Teoriaosuutta täydentää start-up yritysten seminaari, joka järjestettiin Helsingissä elokuussa 2013. Seminaarin puheenvuorot täydentävät teoriaosuutta ja tuovat ajankohtaisia sekä konkreettisia näkemyksiä yrityspäättäjiltä, julkisen sektorin vaikuttajilta sekä start-up yrittäjiltä. Näiden havaintojen tarkoituksena on peilata teoriaosuutta ja liiketoimintalähtöisiä näkökulmia keskenään, jotta havainnot olisivat mahdollisimman kokonaisvaltaisia. Tutkimuksesta kävi ilmi, että keskustelu start-up yritysten haasteista sijoittuu vahvasti ulkoiseen rahoitukseen. Sosiaaliset verkostomallit, jotka tarjoavat ratkaisun osaamis- ja pääomakuilun pienentämiseksi, ovat mahdollistaneet pitkän ja menestyksekkään tarinan Piilaaksolle. Tutkimus ehdottaakin, että start-up yritysten haasteita koskevaa tarkastelua laajennettaisiin, jotta Suomen kaltainen pieni maa voi nauttia enemmän esimerkiksi ulkomaisista sijoittajista ja osaajista pitkällä tähtäimellä.