Marketing strategy for a GSM phone service. Target market, St. Petersburg Russia. Case MegaFon

Tämä pro gradu tutkielma esittää markkinointistrategian digitaaliselle matkapuhelinpalvelulle penetroiduttaessa uusille markkinoille. MegaFon on uuden sukupolven mobiilioperaattori, jolla on lukuisia teknlogiaan perustuvia etuisuuksia puolellaan. Markkinointistrategian perusteena asiakkaat on määritelty, paikallistettu ja analysoitu. Tämän lisäksi, palvelun positiointi, hinnoittelu- ja jakelukanavavaihtoehdot on myöskin analysoitu ja määritelty. Menestystekijöihin liittyvät kysymykset, myynnin jälkeiseen toimintaan liittyvät asiat on myös tutkittu. Teoreettiset aspektit liittyvät pääsääntöisesti uuden palvelun ja palveluiden lanseeramiseen (palvelu, palvelun elinkaariajattelu), niiden markkinointistrategioihin lanseerausvaiheessa ja markkinointikanavien päättämiseen. Tutkimuksessa on selitetty MegaFonin ennustamis- ja lähestymistavat, joilla on valotettu todellista markkinatilannetta. Tämän tutkielman informaatio on kerätty useista lähteistä, kuten: yleistä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, sisäisiä raportteja ja Megafonin materiaalia, yhteistyökumppaneiden aineistoa, Internettia ja muuta saatavilla olevaa materiaalia. Tuloksena on määritelty päätöksenteon avainkohdat ja osaltaan perinteiset lähestymistavat on kyseenalaistettu.

Effect Estimation of an Innovative Nursing Intervention to Improve Delirium among Home-Dwelling Older Adults: A Randomized Controlled Pilot Trial.

AIMS: Estimating the effect of a nursing intervention in home-dwelling older adults on the occurrence and course of delirium and concomitant cognitive and functional impairment. METHODS: A randomized clinical pilot trial using a before/after design was conducted with older patients discharged from hospital who had a medical prescription to receive home care. A total of 51 patients were randomized into the experimental group (EG) and 52 patients into the control group (CG). Besides usual home care, nursing interventions were offered by a geriatric nurse specialist to the EG at 48 h, 72 h, 7 days, 14 days, and 21 days after discharge. All patients were monitored for symptoms of delirium using the Confusion Assessment Method. Cognitive and functional statuses were measured with the Mini-Mental State Examination and the Katz and Lawton Index. RESULTS: No statistical differences with regard to symptoms of delirium (p = 0.085), cognitive impairment (p = 0.151), and functional status (p = 0.235) were found between the EG and CG at study entry and at 1 month. After adjustment, statistical differences were found in favor of the EG for symptoms of delirium (p = 0.046), cognitive impairment (p = 0.015), and functional status (p = 0.033). CONCLUSION: Nursing interventions to detect delirium at home are feasible and accepted. The nursing interventions produced a promising effect to improve delirium.