De dolo Gibeonitarum

Invocatio: [hepreaa].

Perì tês apografês prótes hegemoneúontos tês Syrías Kyreníu genoménes [kreikkaa]

Invocatio: Q.F.F.Q.I.

De variationibus avium quoad ipsarum colorem

Dedicatio: Charles Constantin de Carnali [ransk. pr.].

De Daniele propheta

Invocatio: J.N.S.S.T.

De praejudiciis

Invocatio: J.J.S.A.F.

Controversiae de terminismo et irregeniti illuminatione

Invocatio: Q.F.F.Q.S.

Highly improved chromium (III) uptake capacity in modified sugarcane bagasse using different chemical treatments

The present paper focuses on improving chromium (III) uptake capacity of sugarcane bagasse through its chemical modification with citric acid and/or sodium hydroxide. The chemical modifications were confirmed by infrared spectroscopy, with an evident peak observed at 1730 cm-1, attributed to carbonyl groups. Equilibrium was reached after 24 h, and the kinetics followed the pseudo-second-order model. The highest chromium (III) maximum adsorption capacity (MAC) value was found when using sugarcane bagasse modified with sodium hydroxide and citric acid (58.00 mg g-1) giving a MAC value about three times greater (20.34 mg g-1) than for raw sugarcane bagasse.

Thermal behavior of alginic acid and its sodium salt

An evaluation of hydration and thermal decomposition of HAlg and its sodium salt is described using thermogravimetry (TG) and differential scanning calorimetry (DSC). TG curves in N2 and air, were obtained for alginic acid showed two decomposition steps attributed to loss of water and polymer decomposition respectively. The sodium alginate decomposed in three steps. The first attributed to water loss, followed by the formation of a carbonaceous residue and finally the Na2CO3. DSC curves presented peaks in agreement with the TG data. In the IR alginic acid presented bands at 1730 and 1631 cm-1, while sodium alginate presented a doublet at 1614 e 1431 cm-1, evidencing the presence of salified carboxyl groups.

Erään tekstiiliyrityksen tarina : ekskursio ranskalaiseen poliittiseen taloustieteeseen

Kirjallisuusarvostelu

L'Univers

1872/03/13 (Numéro 1730).

Ilmavoimat ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineenä Suomessa vuonna 2025

Suomen puolustuspolitiikka nojaa tulevaisuudessa yhä enemmän kansainväliseen yhteistyöhön ja verkottuneen puolustuksen periaatteisiin. Puolustusmateriaalikustannusten kasvaminen ohjaa kumppaneita hakemaan uusia yhteistoimintatapoja ns. Pooling & Sharing ja Smart Defense-periaatteiden mukaisesti. Viimeisen vuosikymmenen aikana Suomen asema turvallisuuspoliittisessa kontekstissa on merkittävästi muuttunut eurooppalaisen, pohjoismaisen sekä Suomen ja Yhdysvaltojen tiivistyneen yhteistyön seurauksena. Suomen saavuttama asema Naton rauhankumppanina, pohjoismainen NORDEFCO-sotilasyhteistyö sekä kumppanuus Yhdysvaltojen kanssa muodostavat merkittävän ulkopoliittisen viestin geopoliittiseen ympäristöömme. Eräs Suomen ulkopolitiikan tärkeimmistä tavoitteista on sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi joutumisen välttäminen. Päämäärä pyritään saavuttamaan ulkopolitiikan ja diplomatian keinoin sekä ylläpitämällä uskottavaa kansallista puolustuskykyä. Keskeinen tekijä Suomen puolustuksen uskottavuudelle on kansainvälinen sotilasyhteistyö ja asevoimien järjestelmien sekä käyttö- ja toimintaperiaatteiden yhteentoimivuus. Puolustusvoimille hankittava pitkän kantaman ilmasta maahan –kyky, JASSM-ohjus (Joint Air-to-Surface Standoff Missile), mahdollistaa tulevaisuudessa operaatioiden ulottamisen vastustajan syvyyteen. Tällä suorituskyvyllä voi olla ennaltaehkäisevä vaikutus Suomen joutumiseksi sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi tai Suomen alueen hyväksi käyttämiseksi sotilaallisen uhkan kohdistuessa lähialueen Nato jäsenmaihin. Arvioitaessa Suomen puolustuksen uskottavuutta tarkastellaan useimmiten Venäjän sotilaspoliittista ja materiaalista kehitystä Suomen lähialueella. Tarkastelu rajoittuu usein geopoliittisesti Itämeren ympäristöön, jolloin globaalit muutostekijät tai Suomen muuttunut asema kansainvälisessä järjestelmässä jäävät huomioimatta. Asevoimien käyttäminen valtion ulkopoliittisten päämäärien tukemiseksi on kuulunut erityisesti suurvaltojen politiikkaan. Ranskassa la diplomatie aérienne ja Yhdysvalloissa Air Diplomacy käsittävät yleiseen diplomatiaan perustuvia toiminnan osa-alueita, joilla ilmavoimat voivat joko yhteistyön tai sotilaallisen pelotteen keinoin vaikuttaa valtioidensa ulkopolitiikkaan tai kansallisiin intresseihin. Tämän tutkimuksen pääongelmaksi muodostui kysymys, miten Suomen ilmavoimat voisi tukea ulkopoliittisten päämäärien saavuttamista Suomessa vuonna 2025. Ongelman ratkaisemiseksi selvitettiin, millainen on mahdollinen Suomen turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö vuonna 2025 ja mitä tarkoittavat käsitteet la diplomatie aérienne ja Air Diplomacy. Tutkimus toteutettiin tulevaisuuden tutkimuksen menetelmin luomalla tutkittavasta ilmiöstä systeeminen malli (systeemiajattelu) sekä toteuttamalla 18 asiantuntijan argumentoiva Delfoi-paneeli. Systeemissä huomioitiin Suomen geopoliittiseen ympäristöön vaikuttavia muutostekijöitä. Tutkimus osoitti, että suomalainen sotilasstrategia sekä ulkopolitiikan ja puolustusvoimien välinen suhde toisiinsa ovat osittain jäsentymättä. Puolustusvoimien tehtävät eivät nykyisessä muodossaan tue kenttäohjesäännössä määriteltyjen Suomen puolustuksen ulottuvuuksien mukaisia ulkopoliittisia päämääriä. Puolustusvoimien tehtäviin eivät sisälly Islannin ilmavalvonnan tyyppiset, ulkopoliittisia päämääriä tavoittelevat tehtävät. Asevoimadiplomatian keinoin on mahdollista nostaa Suomen painoarvoa kansainvälisessä järjestelmässä ja vahvistaa uskottavaa puolustuskykyä suhteessa muihin valtioihin. Geopoliittisessa ympäristössämme asevoimadiplomatia voi lisätä lähialueen vakautta ja korottaa mahdollisen vastustajan kynnystä kohdistaa Suomeen sotilaallisia operaatioita jopa ilman sotilaallista liittoutumista. Ilmavoimadiplomatia-käsitteelle ei toistaiseksi koettu tarvetta. Tutkimus osoitti, että Suomen ilmavoimien korkea yhteensopivuus, tiivis kansainvälinen yhteistyö sekä monipuolinen keinovalikoima mahdollistavat tulevaisuudessa valtion ulkopoliittisten päämäärien tukemisen. Tärkeimpiä ilmavoimadiplomatian keinoja vuonna 2025 ovat osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan, kansainvälinen harjoitusyhteistyö, ilmavoimien korkean valmiuden ja suorituskyvyn osoittaminen ulkovalloille sekä sotilaallinen tiedonvaihto. 2020-luvulla ulkopoliittisesti merkittävä ratkaisu on päätös Hornetin seuraajan hankinnasta.

Charta öfver Åland : Del. C. T.

Tekijä: Christophorus Tärnström, 1711-1746, laivapastori, tutkimusmatkailija.

Accurata Utopiae tabula : das ist der neuentdeckten Schalck-Welt, oder des so offtbenannten, und doch nie erkannten Shlarraffenlandes neu erfundene lächerliche Land-Tabelle

Irtokartta

Mexico ; New York ; Fall of Niagara ; Quebec

Irtokartta

Verschiedene Prospecte der vornemsten Städten in Persien samt vorderst einer unsern dem Caspischen Meer, dem Russischen Reich zugehörig, gelegenen Stadt, zu mehrerem Liecht und Erleuterung der neu-verfertigten persianischen Land-Charten

Irtokartta