Formale Aspekte dreier finnischsprachiger Untertitelungsversionen des Films Das Leben der Anderen und bei den Untertitelungen angewandte Übersetzungsstrategien

Työssä tutkitaan yhtäältä saksankielisen elokuvan Muiden elämä ( Das Leben der Anderen ) kolmen suomenkielisen tekstitysversion tekstityksen muotoseikkoja, kuten välimerkkien käyttöä, repliikki- ja rivijakoa, ja toisaalta tekstityksen sisältöseikkoja, joita tarkastellaan tekstityksessä käytettävien käännösstrategioiden avulla. Tutkielmassa tarkastellaan, ovatko tekstityksissä käytetyt muotoseikat konventioiden mukaisia ja minkälaisia käännösstrategioita tekstityksissä on käytetty sekä johtaako tietyn käännösstrategian käyttö merkityksen muutoksiin ja kaventumisiin tekstityksessä. Tutkielman aineistona on elokuva Muiden elämä ja sen kolme suomenkielistä tekstitystä: elokuvateattereissa esitetty versio, DVD-tekstitys ja televisiossa esitetty versio. Hypoteesina oli, että kaikkien versioiden muotoseikat ovat konventioiden mukaisia ja että versioilla on eroavuuksia ruututekstien määrässä ja repliikkijaossa. Lisäksi oletettiin, että tietyn käännösstrategian käytön ja merkityksen muutoksien välillä on yhteys, niin että merkityksen muutoksia esiintyy eniten silloin, kun kaikkea sanottua ei voida kääntää. Tutkielman teoriataustassa esitellään aluksi lyhyesti av-kääntämisen muita lajeja, kuten ns. dubbausta eli jälkiäänitystä, selostusta ja voice-overia, jonka jälkeen syvennytään tekstityksen teoriaan, tekstityksen muotoseikkoihin ja konventioihin sekä tekstityksen käännösstrategioihin. Tekstityksen sisältöseikkojen analyysin viitekehyksenä ovat Henrik Gottliebin (1994, 1997) kymmenen käännösstrategiaa: lisäys (engl. expansion), para-fraasi (paraphrase), suora käännös (transfer), imitaatio (imitation), transkriptio (transcription), siirtäminen (dislocation), tiivistäminen (condensation), lyhentäminen (decimation), poisjättäminen (deletion) ja resignaatio (resignation). Tutkielmassa analysoitiin kaikkien tekstitysversioiden muotoseikat. Tekstityksen sisältöseikkojen tutkimuksessa jokainen dialogin lause tai sivulause analysoitiin omana verbaalisena segmenttinään. Yhteensä analysoitiin 1311 verbaalista segmenttiä ja tutkittiin, mitä käännösstrategiaa missäkin tekstitysversiossa oli missäkin osakäännöksessä käytetty, sekä tarkasteltiin, muuttuuko repliikissä merkitys alkutekstiin verrattuna. Strategiat kuvataan ja niiden käyttöä valaistaan esimerkkien avulla. Tulokset ovat hypoteesia tukevia: Tutkielmassa havaittiin, että kaikkien tekstitysversioiden muotoseikat ovat suurimmalta osin konventioiden mukaisia. Eroja oli havaittavissa tavuviivan, pilkun ja kursiivin käytössä. Versiot eroavat myös ruututekstien määrässä: elokuvaversiossa on eniten ruututekstejä (1091), vaikka siinä on vähiten sanoja (3968); DVD-tekstityksessä on 876 ruututekstiä ja 4278 sanaa ja TV-tekstityksessä on 983 ruututekstiä ja 5293 sanaa. Eroavaisuudet selittyvät sillä, että elokuvatekstityksen ruututekstit ovat lyhyempiä ja nopeammin ilmestyviä kuin DVD- tai TV-tekstitysten. Tutkittu DVD-tekstitys on elokuvatekstityksen muokkaus, mistä johtuu sen vähäinen sana- ja ruututekstimäärä. Tutkielmassa havaittiin myös, että kaikissa versioissa yleisimmin käytetty käännösstrategia oli suora käännös, mutta TV-tekstityksessä sitä oli käytetty yli 50 %:ssa kaikista osakäännöksistä ja DVD- ja elokuvaversiossa yli 35 %:ssa, eli TV-tekstityksessä sitä oli käytetty huomattavasti enemmän kuin muissa versioissa. Lyhentämistä ja poisjättämistä oli DVD- ja elokuvatekstityksessä käytetty enemmän kuin TV-tekstityksessä. Nämäkin erot selit-tynevät elokuvatekstityksen pienemmällä tilalla ja tämän tekstityksen muokkaamisesta DVD-tekstitykseksi. Merkityksen muutoksia ja kaventumisia esiintyi eniten strategioiden poisjättäminen ja lyhentäminen yhteydessä, muiden strategioiden yhteydessä merkityksen muutoksia ja kaventumisia esiintyi vain marginaalisesti. Tulokset tukevat hypoteesia siitä, että merkitys muuttuu ja kaventuu eniten silloin, kun kaikkea sanottua ei voida kääntää.

Die mündliche Sprachkompetenz finnischer Deutschlernender aus Sicht der grammatikalischen Korrektheit : Eine Fehleranalyse im Rahmen des HY-TALK-Projekts

Tutkielman päätavoitteena on analysoida suomalaisten, saksaa opiskelevien lukiolaisten suullisen testin suorituksia kielen oikeellisuuden näkökulmasta virheanalyysin avulla. Aineistona on osa Helsingin yliopiston HY-TALK-hankkeen saksan kielen tutkimusaineistosta: videoinnit suullisen kielitaidon testeistä sekä asiantuntijaraadin arvioinnit suorituksista. Koska aineisto on suullinen, tutkielmassa tarkastellaan aluksi suullisen kielen piirteitä. Virheanalyysin pohjana ovat muun muassa Corderin, Nickelin, Kleppinin ja Jamesin esittämät teoriat. Tutkielmassa analysoidaan kolmentoista, selkeästi joko A1.3- tai A2.2-taitotasolle arvioidun opiskelijan suoritukset. Virheanalyysin tavoitteena on saada selville kielioppivirheiden määrät, kullekin taitotasolle tyypilliset kielioppivirheet sekä selvittää tasojen välisiä eroja. Virheanalyysissä ei huomioida leksikaalisia eikä ääntämisvirheitä, vaan keskitytään morfologisiin ja syntaktisiin virheisiin. Virheet jaotellaan eri virheluokkiin (nominaalilausekkeiden deklinaatio, pronomini, taipumattomat sanaluokat, kysymyssanat, kieltoilmaukset, verbit ja lauserakenne) ja ne tilastoidaan taulukoihin. Lisäksi pohditaan virheiden syitä sekä virheiden vaikutusta kielen ymmärrettävyyteen. Jälkimmäistä selvitetään saksaa äidinkielenään puhuvan, kolmihenkisen raadin avulla. Raadin sekä numeeriset että verbaaliset arvioinnit ovat myös osa tutkielman aineistoa. Toinen tutkielman päätavoite on opetussuunnitelman taitotasoasteikon validointi. Tarkoituksena on selvittää oikeellisuuden taitotasokuvausten toimivuutta arvioinnissa A1.3- ja A2.2-tasojen osalta. Tätä tavoitetta varten selvitetään myös kielitaidon arvioinnin taustalla olevia teorioita. HY-TALK-asiantuntijaraadin arviointeja verrataan virheanalyysin tuloksiin korrelaatiokertoimen ja regressiosuoran avulla. Virheanalyysin perusteella voidaan todeta, että molemmilla tasoilla olevat opiskelijat tekevät eniten virheitä nominaalilausekkeiden deklinaatiossa (A2.2-tasolla 60,0 prosenttia kaikista virheistä ja A1.3-tasolla 42,2 prosenttia). A1.3-tasolle arvioidut opiskelijat tekevät paljon virheitä myös verbeissä ja lauserakenteissa, kun taas A2.2-tason opiskelijat hallitsevat nämä rakenteet paremmin. A1.3-tasolle arvioidut opiskelijat tekevät enemmän virheitä (22,10 virhettä sataa sanaa kohden) kuin A2.2-tasolle arvioidut (9,80 virhettä sataa sanaa kohden). Virheiden syitä ovat muun muassa testitilanne, puhekumppanin vaikutus ja interferenssi. Kielen ymmärrettävyyteen vaikuttavat saksalaisen raadin mukaan kielioppivirheiden lisäksi muun muassa puheen sujuvuus ja leksikaaliset ongelmat. Vakavimpina virheinä pidetään virheitä lauserakenteessa, sillä ne haittaavat usein ymmärrettävyyttä. Deklinaatiovirheitä puolestaan ei yleensä pidetä vakavina virheinä. Taitotasokuvaukset toimivat A1.3- ja A2.2-tasojen osalta hyvin, sillä virheanalyysin virhemäärät ja HY-TALK-raadin arvioinnit korreloivat keskenään, kun otetaan huomioon molemmat tasot A1.3 ja A2.2. Kielioppivirheiden määrä siis vaikuttaa kielen oikeellisuuden arviointiin. Taitotasokuvauksia olisi kuitenkin joiltain osin syytä tarkentaa ja yhtenäistää esimerkiksi konkreettisten esimerkkien avulla (esim. mikä on peruskielioppivirhe?) ja kuvaamalla myös kielen ymmärrettävyyttä joka tasolla.

Visualisation of a 2′-5′ parallel stranded double helix at atomic resolution: crystal structure of cytidylyl-2′,5′-adenosine

X-ray crystallographlc studies on 3′–5′ ollgomers have provided a great deal of information on the stereochemistry and conformational flexibility of nucleic acids and polynucleotides. In contrast, there is very little Information available on 2′–5′ polynucleotides. We have now obtained the crystal structure of Cytidylyl-2′,5′-Adenoslne (C2′p5′A) at atomic resolution to establish the conformational differences between these two classes of polymers. The dlnucleoside phosphate crystallises in the monocllnlc space group C2, with a = 33.912(4)Å, b =16.824(4)Å, c = 12.898(2)Å and 0 = 112.35(1) with two molecules in the asymmetric unit. Spectacularly, the two independent C2′p5′A molecules in the asymmetric unit form right handed miniature parallel stranded double helices with their respective crystallographic two fold (b axis) symmetry mates. Remarkably, the two mini duplexes are almost indistinguishable. The cytosines and adenines form self-pairs with three and two hydrogen bonds respectively. The conformation of the C and A residues about the glycosyl bond is anti same as in the 3′–5′ analog but contrasts the anti and syn geometry of C and A residues in A2′p5′C. The furanose ring conformation is C3′endo, C2′endo mixed puckering as in the C3′p5′A-proflavine complex. A comparison of the backbone torsion angles with other 2′–5′ dinucleoside structures reveals that the major deviations occur in the torsion angles about the C3′–C2′ and C4′-C3′ bonds. A right-handed 2′–5′ parallel stranded double helix having eight base pairs per turn and 45° turn angle between them has been constructed using this dinucleoside phosphate as repeat unit. A discussion on 2′–5′ parallel stranded double helix and its relevance to biological systems is presented.

Immune responses to hemagglutinin-neuraminidase protein of peste des petits ruminants virus expressed in transgenic peanut plants in sheep

Peste des petits ruminants (PPR) is an acute, highly contagious disease of small ruminants caused by a morbillivirus, Peste des petits ruminants virus (PPRV). The disease is prevalent in equatorial Africa, the Middle East, and the Indian subcontinent. A live attenuated vaccine is in use in some of the countries and has been shown to provide protection for at least three years against PPR. However, the live attenuated vaccine is not robust in terms of thermotolerance. As a step towards development of a heat stable subunit vaccine, we have expressed a hemagglutinin-neuraminidase (HN) protein of PPRV in peanut plants (Arachis hypogea) in a biologically active form, possessing neuraminidase activity. Importantly. HN protein expressed in peanut plants retained its immunodominant epitopes in their natural conformation. The immunogenicity of the plant derived HN protein was analyzed in sheep upon oral immunization. Virus neutralizing antibody responses were elicited upon oral immunization of sheep in the absence of any mucosal adjuvant. In addition, anti-PPRV-HN specific cell-mediated immune responses were also detected in mucosally immunized sheep. (C) 2010 Elsevier B.V. All rights reserved.

Spatial Data Mining and Modeling for visualisation of Rapid Urbanisation

Rapid urbanisation in India has posed serious challenges to the decision makers in regional planning involving plethora of issues including provision of basic amenities (like electricity, water, sanitation, transport, etc.). Urban planning entails an understanding of landscape and urban dynamics with causal factors. Identifying, delineating and mapping landscapes on temporal scale provide an opportunity to monitor the changes, which is important for natural resource management and sustainable planning activities. Multi-source, multi-sensor, multi-temporal, multi-frequency or multi-polarization remote sensing data with efficient classification algorithms and pattern recognition techniques aid in capturing these dynamics. This paper analyses the landscape dynamics of Greater Bangalore by: (i) characterisation of direct impervious surface, (ii) computation of forest fragmentation indices and (iii) modeling to quantify and categorise urban changes. Linear unmixing is used for solving the mixed pixel problem of coarse resolution super spectral MODIS data for impervious surface characterisation. Fragmentation indices were used to classify forests – interior, perforated, edge, transitional, patch and undetermined. Based on this, urban growth model was developed to determine the type of urban growth – Infill, Expansion and Outlying growth. This helped in visualising urban growth poles and consequence of earlier policy decisions that can help in evolving strategies for effective land use policies.

Establishment of an in vitro transcription system for Peste des petits ruminant virus

Background: Peste-des-petits ruminants virus (PPRV) is a non segmented negative strand RNA virus of the genus Morbillivirus within Paramyxoviridae family. Negative strand RNA viruses are known to carry nucleocapsid (N) protein, phospho (P) protein and RNA polymerase (L protein) packaged within the virion which possess all activities required for transcription, post-transcriptional modification of mRNA and replication. In order to understand the mechanism of transcription and replication of the virus, an in vitro transcription reconstitution system is required. In the present work, an in vitro transcription system has been developed with ribonucleoprotein (RNP) complex purified from virus infected cells as well as partially purified recombinant polymerase (L-P) complex from insect cells along with N-RNA (genomic RNA encapsidated by N protein) template isolated from virus infected cells. Results: RNP complex isolated from virus infected cells and recombinant L-P complex purified from insect cells was used to reconstitute transcription on N-RNA template. The requirement for this transcription reconstitution has been defined. Transcription of viral genes in the in vitro system was confirmed by PCR amplification of cDNAs corresponding to individual transcripts using gene specific primers. In order to measure the relative expression level of viral transcripts, real time PCR analysis was carried out. qPCR analysis of the transcription products made in vitro showed a gradient of polarity of transcription from 3' end to 5' end of the genome similar to that exhibited by the virus in infected cells. Conclusion: This report describes for the first time, the development of an in vitro transcription reconstitution system for PPRV with RNP complex purified from infected cells and recombinant L-P complex expressed in insect cells. Both the complexes were able to synthesize all the mRNA species in vitro, exhibiting a gradient of polarity in transcription.

Visualisation of charge-transfer excitations in donor-acceptor molecules using the particle-hole map: a case study

Charge-transfer (CT) excitations are essential for photovoltaic phenomena in organic solar cells. Owing to the complexity of molecular geometries and orbital coupling, a detailed analysis and spatial visualisation of CT processes can be challenging. In this paper, a new detail-oriented visualisation scheme, the particle-hole map (PHM), is applied and explained for the purpose of spatial analysis of excitations in organic molecules. The PHM can be obtained from the output of a time-dependent density-functional theory calculation with negligible additional computational cost, and provides a useful physical picture for understanding the origins and destinations of electrons and holes during an excitation process. As an example, we consider intramolecular CT excitations in Diketopyrrolopyrrole-based molecules, and relate our findings to experimental results.

Destin ou Destinée dans un contexte de fragmentation psychologique et sociale chez des jeunes mineurs isolés, immigrés d’Afrique Noire

Résumé: Cet article questionne la vision psychodynamique et psychosociale dans le parcours de vie de jeunes immigrés africains, vulnérables, placés en Maison d’Enfants à Caractère Social. Ce placement propose une formation professionnelle ou la poursuite des études, formations indispensables pour rester en France à condition de disposer de papiers en règle. La problématique de la fragmentation psychique et sociale chez ces jeunes dont le processus développemental est marqué par l’exil sera interrogée au regard des concepts tels que Destin et Destinée. Cette dernière sera aussi questionnée à la lumière du rôle et de la valeur du travail chez ces jeunes évoluant dans un nouveau contexte socio-économico-culturel qui tend à les stigmatiser. Par l’intermédiaire des données verbales et non verbales issues d’entretiens psychologiques, d’un groupe de parole et d’une grille d’observation inspirée d’un questionnaire, nous proposons une analyse des trajectoires personnelles au regard d’un processus d’identification. Cette analyse permet déjà d’aller au-delà des caractéristiques individuelles et de mettre en exergue le rôle capital qu’incarne le travail pour asseoir une identité sociale et sortir de l’état intemporel d’exil