Ruler Based Automatic C-Arm Image Stitching Without Overlapping Constraint

In this paper, we propose a new method for stitching multiple fluoroscopic images taken by a C-arm instrument. We employ an X-ray radiolucent ruler with numbered graduations while acquiring the images, and the image stitching is based on detecting and matching ruler parts in the images to the corresponding parts of a virtual ruler. To achieve this goal, we first detect the regular spaced graduations on the ruler and the numbers. After graduation labeling, for each image, we have the location and the associated number for every graduation on the ruler. Then, we initialize the panoramic X-ray image with the virtual ruler, and we “paste” each image by aligning the detected ruler part on the original image, to the corresponding part of the virtual ruler on the panoramic image. Our method is based on ruler matching but without the requirement of matching similar feature points in pairwise images, and thus, we do not necessarily require overlap between the images. We tested our method on eight different datasets of X-ray images, including long bones and a complete spine. Qualitative and quantitative experiments show that our method achieves good results.

A Missense Change in the ATG4D Gene Links Aberrant Autophagy to a Neurodegenerative Vacuolar Storage Disease.

Inherited neurodegenerative disorders are debilitating diseases that occur across different species. We have performed clinical, pathological and genetic studies to characterize a novel canine neurodegenerative disease present in the Lagotto Romagnolo dog breed. Affected dogs suffer from progressive cerebellar ataxia, sometimes accompanied by episodic nystagmus and behavioral changes. Histological examination revealed unique pathological changes, including profound neuronal cytoplasmic vacuolization in the nervous system, as well as spheroid formation and cytoplasmic aggregation of vacuoles in secretory epithelial tissues and mesenchymal cells. Genetic analyses uncovered a missense change, c.1288G>A; p.A430T, in the autophagy-related ATG4D gene on canine chromosome 20 with a highly significant disease association (p = 3.8 x 10-136) in a cohort of more than 2300 Lagotto Romagnolo dogs. ATG4D encodes a poorly characterized cysteine protease belonging to the macroautophagy pathway. Accordingly, our histological analyses indicated altered autophagic flux in affected tissues. The knockdown of the zebrafish homologue atg4da resulted in a widespread developmental disturbance and neurodegeneration in the central nervous system. Our study describes a previously unknown canine neurological disease with particular pathological features and implicates the ATG4D protein as an important autophagy mediator in neuronal homeostasis. The canine phenotype serves as a model to delineate the disease-causing pathological mechanism(s) and ATG4D function, and can also be used to explore treatment options. Furthermore, our results reveal a novel candidate gene for human neurodegeneration and enable the development of a genetic test for veterinary diagnostic and breeding purposes.

New particle formation at the coastal Antarctic site Neumayer in 2012 and 2014

We measured condensation particle (CP) concentrations and particle size distributions at the coastal Antarctic station Neumayer (70°39'S, 8°15'W) during two summer campaigns (from 20 January to 26 March 2012 and 1 February to 30 April 2014) and during polar night between 12 August and 27 September 2014 in the particle diameter (Dp) range from 2.94 nm to 60.4 nm (2012) and from 6.26 nm to 212.9 nm (2014). During both summer campaigns we identified all in all 44 new particle formation (NPF) events. From 10 NPF events, particle growth rates could be determined to be around 0.90±0.46 nm/h (mean ± std; range: 0.4 nm/h to 1.9 nm/h). With the exception of one case, particle growth was generally restricted to the nucleation mode (Dp < 25 nm) and the duration of NPF events was typically around 6.0±1.5 h (mean ± std; range: 4 h to 9 h). Thus in the main, particles did not grow up to sizes required for acting as cloud condensation nuclei. NPF during summer usually occurred in the afternoon in coherence with local photochemistry. During winter, two NPF events could be detected, though showing no ascertainable particle growth. A simple estimation indicated that apart from sulfuric acid, the derived growth rates required other low volatile precursor vapours.

Tab. 2,3,4 Specific resistivity of calculated models for the soundings in Lapland

Geoelectrical soundings were carried out in 29 different places in order to find permafrost and to measure its thickness. In most places above timber Iine a permafrost thickness of 10-50 m was recorded. Permafrost was found at sites with thin snow cover during winter. Here, deflation phenomena on the summits of fjells indicate the occurence of permafrost, Vegetation type might be a good indicator of permafrost, too. It seems obvious that permafrost exists extensively on fjell summits of northern Finland.

School of Nursing Class of 1985

Top Row: Maura P. Boran, Michelle M. Bernier, Pamela S. Reed, Catherine G. Dollries, Dorinda K. Nance, Sheila M. Raftery, Sandra J. Toner, Nancy E. Naeckel, Jill M. Cornell, Amy C. Wikol, Valerie A. Quaderer, Debra A. Davis, Beth I. Craigie, Lynne L. Stallworth, Elizabeth Foote

Row 2: Jill A. Stockwell, Katherine A. Allen-Bridson, Elizabeth J. Henry, Yvonne M. Levernois, Kristen Ligness, Karen Riffel, Carol Hayes, Lori Follmer, Laura Risto, Lisa Crouch, Kelli J. Chandler, Debra L. Browning, Cassandra L. Milne, Venus M. Varner

Row 3: Tamara D. Haas, Betsy A. Mahlke, Linda D. Dillard, Rebecca A. Miller, Julie A. Hatch, Kimberly E. Kinning, Elizabeth A. Bole, Sharon Szetela

Row 4: Jill Y. Frye, C. Holly Trentacoste, Hristine S. Cavanaugh, Shari W. Goldstein

Row 5: Lisa A. Danto, Laura L. Greig, Kristen L. Jacobus, Mary E. Zukowski, Tracy L. Park, Alicia L. Hempstead

Row 6: Catherine A. Mehall, Leigh A. Baguley, Heide Milbrandt-Godke, Tina Vasher, Cindy L. Bishop, Jayne C. Grun

Row 7: Paula M. Daoust, Cindy T. Cassidy, Sally J. Williams, Theresa Harris, Cheryl E. Easley, Janice B. Lindberg, Rhetaugh G. Dumas, Sally A. Sample, Shake Ketefian, Lori S. Smith, Teresa L. O'Brien, Lauren A. Christoff, Susan R. Stein

Row 8: Amy L. Manley, Jennifer L. Elie, Linda L. Grabowski, Cheryl L. Pavlik, Dana S. Berry, Kriste L. Fedon, Lynn M. Shute, Kathleen J. Burns, Suzanne L. Farhat, Kathryn E. Grant, Catharina M. Ojert, Laurie A. Klemczak, Caroline E. Broida, Mary M. Heikkinen

Row 9: Shelley A. Howington, Rita A. Mclemore, Shirley A. Stratton, Laura A. Sweeney, Bonnie L. Woods, Mary D. Wheatley, Colleen M. Brown, Ilze E. Sturis, Karen A. Gilbert, Amy L. Mayne, Jennifer L. Borucki, Connie L. Passon, Caryn A. Spielman, Judy L. Buhler

Online Education: What Works in Mathematics

Florida State University and University of Helsinki Information technology has the potential to deliver education to everybody by high quality online courses and associated services, and to enhance traditional face-to-face instruction by, e.g., web services offering virtually unlimited practice and step-bystep solutions to practice problems. Regardless of this, tools of information technology have not yet penetrated mathematics education in any meaningful way. This is mostly due to the inertia of academia: instructors are slow to change their working habits. This paper reports on an experiment where all the instructors (seven instructors and six teaching assistants) of a large calculus course were required to base their instruction on online content. The paper will analyze the effectiveness of various solutions used, and finishes with recommendations regarding best practices.

Naturally occurring data as research instrument:analyzing examination responses to study the novice programmer

In New Zealand and Australia, the BRACElet project has been investigating students' acquisition of programming skills in introductory programming courses. The project has explored students' skills in basic syntax, tracing code, understanding code, and writing code, seeking to establish the relationships between these skills. This ITiCSE working group report presents the most recent step in the BRACElet project, which includes replication of earlier analysis using a far broader pool of naturally occurring data, refinement of the SOLO taxonomy in code-explaining questions, extension of the taxonomy to code-writing questions, extension of some earlier studies on students' 'doodling' while answering exam questions, and exploration of a further theoretical basis for work that until now has been primarily empirical.

Loadings of dissolved organic matter and nutrients from the Neva River into the Gulf of Finland – Biogeochemical composition and spatial distribution within the salinity gradient

We studied the loadings of dissolved organic matter (DOM) and nutrients from the Neva River into the Eastern Gulf of Finland, as well as their distribution within the salinity gradient. Concentrations of dissolved organic carbon (DOC) ranged from 390 to 840 μM, and were related to absorption of colored DOM (CDOM) at 350 nm, aCDOM(350), ranging from 2.70 to 17.8 m-1. With increasing salinity both DOC and aCDOM decreased, whereas the slope of aCDOM spectra, SCDOM(300-700), ranging from 14.3 to 21.2 μm-1, increased with salinity.

Loadings of dissolved organic matter and nutrients from the Neva River into the Gulf of Finland – Biogeochemical composition and spatial distribution within the salinity gradient

We studied the loadings of dissolved organic matter (DOM) and nutrients from the Neva River into the Eastern Gulf of Finland, as well as their distribution within the salinity gradient. Concentrations of dissolved organic carbon (DOC) ranged from 390 to 840 μM, and were related to absorption of colored DOM (CDOM) at 350 nm, aCDOM(350), ranging from 2.70 to 17.8 m-1. With increasing salinity both DOC and aCDOM decreased, whereas the slope of aCDOM spectra, SCDOM(300-700), ranging from 14.3 to 21.2 μm-1, increased with salinity.

Vesien tila hyväksi yhdessä : Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2012

Tähän vesienhoitosuunnitelmaan on koottu tiedot vesien tilasta sekä vesienhoitokaudella 2016–2021 tarvittavat toimenpiteet vesien tilan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi Tornionjoen vesienhoitoalueella. Suunnitelma kattaa Suomalais-ruotsalaisen vesienhoitoalueen Suomen puoleisen alueen. Toimenpiteillä vähennetään rehevöitymistä ja vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden esiintymistä sekä vesistöjen rakenteessa ja hydrologiassa tapahtuneiden muutosten vaikutuksia. Vesienoitoalueen vesien tilaan on vaikuttanut niin haja- ja pistekuormitus kuin maa- ja vesiympäristön fyysinen muokkaaminen. Vesistöjä muuttavat tekijät painottuvat vesienhoitoalueen eteläosaan. Eniten vesistöjen tilaa ovat muuttaneet uittoperkaukset sekä suo- ja metsäojitukset. Tengeliönjoen vesistössä vesistöjen säännöstely ja rakentaminen ovat muuttaneet vesien tilaa. Alueen ihmistoiminnasta sisävesiin tulevasta ravinnekuormituksesta huomattava osuus tulee hajakuormituksena maa- ja metsätaloudesta sekä hajaasutuksesta. Pistemäinen ravinnekuormitus on pääosin peräisin teollisuudesta ja yhdyskuntien jätevesistä. Teollisuuden ja taajamien jätevesien puhdistukseen on panostettu viime vuosikymmeninä voimakkaasti ja pistekuormitus ei ole nykyisellään erityisen suuri vesiensuojelullinen ongelma. Kaivosteollisuus vesienhoitoalueella on mahdollisesti kasvussa, mikä lisää vesistöjen pilaantumisriskiä etenkin metallien ja vesille haitallisten aineiden osalta. Osalla pohjavesialueista kuormittava toiminta, kuten pilaantuneet maa-alueet, maa-ainesten otto, asutus, teollinen toiminta, polttoaineiden ja kemikaalien varastointi, liikenne ja kuljetukset voivat aiheuttaa vaaraa pohjavesien hyvälle laadulle. Vesienhoitoalueen vesistöt purkautuvat Perämereen, joka on kuormitukselle herkkä murtovesialue. Valtaosa sen ravinne- ja kiintoainekuormituksesta tulee jokivesien mukana, joten kuormituksen vähentäminen valuma-alueilla parantaa myös rannikkovesien tilaa. Rannikkovesiin kohdistuu myös suoraa kuormitusta teollisuuslaitoksista ja yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoista. Rannikkovesien tilan parantaminen kytkeytyy merenhoidon suunnitteluun.

Vesien tila hyväksi yhdessä : Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2012

Vesienhoitosuunnitelma on yleistasoinen suunnitteluasiakirja, johon on koottu ajantasaisin tieto vesienhoitoalueen pinta- ja pohjavesistä, niiden tilasta ja tilan parantamistarpeista. Vesienhoitosuunnitelmasta löytyvät muun muassa vesien tilan arvioinnin tulokset sekä pinta- ja pohjavesien seurantaohjelmat. Sen keskeinen osa on yhteenveto vesien tilan parantamiseksi suunnitelluista hoitotoimenpiteistä ja arvio niiden vaikuttavuudesta vesienhoitokautta 2016–2021 varten. Yhteenveto perustuu vesienhoitoalueen toimenpideohjelmaan. Toimenpideohjelma on vesienhoitosuunnitelmaa käyttökelpoisempi asiakirja, mikäli tarvitsee tietoa toimenpiteistä. Toimenpideohjelman toteuttamisen vaikutuksista laadittu ympäristöselostus muodostaa vesienhoitosuunnitelman luvun 13. Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen vesistöistä osa sijaitsee Norjan alueella ja vesistöt muodostavat Suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen. Paatsjoen vesistö ulottuu myös Venäjän alueelle, mutta Venäjän puoleiset alueet eivät kuulu vesienhoitoalueeseen. Tämä vesienhoitosuunnitelma käsittelee kansainvälisen vesienhoitoalueen Suomen puoleista osaa pinta- ja pohjavesineen.

Vesien tila hyväksi yhdessä : Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2012

Vesienhoitosuunnitelma on yleistasoinen suunnitteluasiakirja, johon on koottu ajantasaisin tieto vesienhoitoalueen pinta- ja pohjavesistä, niiden tilasta ja tilan parantamistarpeista. Vesienhoitosuunnitelmasta löytyvät muun muassa vesien tilan arvioinnin tulokset sekä pinta- ja pohjavesien seurantaohjelmat. Sen keskeinen osa on yhteenveto vesien tilan parantamiseksi suunnitelluista hoitotoimenpiteistä ja arvio niiden vaikuttavuudesta vesienhoitokautta 2016–2021 varten. Yhteenveto perustuu vesienhoitoalueen toimenpideohjelmaan. Toimenpideohjelma on vesienhoitosuunnitelmaa käyttökelpoisempi asiakirja, mikäli tarvitsee tietoa toimenpiteistä. Toimenpideohjelman toteuttamisen vaikutuksista laadittu ympäristöselostus muodostaa vesienhoitosuunnitelman luvun 13. Kemijoen vesienhoitoalueeseen kuuluvat Simojoen, Kemijoen ja Kaakamojoen vesistöt sekä rannikkoalueen ns. välialueet, koko alueen rannikkovedet ja pohjavedet.