Biochemical changes and color properties of fresh-cut green bean (Phaseolus vulgaris L. cv.gina) treated with calcium chloride during storage

Calcium chloride is widely used in industries as a firming agent, and also to extend shelf-life of vegetables. The aim of this study was to determine, the effect of different doses of calcium chloride on biochemical and color properties of fresh-cut green bean. Fresh-cut green beans were dipped for 90 seconds in 0.5%, 1%, 2% and 3% solution of calcium chloride at 25°C. The fresh-cut green bean samples were packaged in polystyrene foam dishes, wrapped with stretch film and stored in a cold room at 5±1°C temperature and 85-90% RH. Calcium chloride treatments did not retain the green color of samples. Whiteness index, browning index and total color difference (ΔE) values of CaCl2 treated samples were high. Saturation index and hue angle were low compared to the control, especially at higher doses of CaCl2. Polyphenol oxidase (PPO) enzyme activity in samples treated with CaCl2 at 3% doses, was low at the 7th days of storage than with other treatments. Fructose and sucrose content of samples increased in all treatment groups whereas glucose level decreased during the first 4th days of storage.

The effect of relative humidity on tensile strength and water vapor permeability in chitosan, fish gelatin and transglutaminase edible films

Abstract Composite films of chitosan, fish gelatin and microbial transglutaminase (MTgase) were developed. Films were produced by the casting method and dried at room temperature for 30 h, conditioned for 7 days at 30 °C at a relative humidity (RH) from 11 to 90%, and characterized. Chitosan:fish gelatin films in different proportions (100:0, 75:25, 50:50) with MTgase, were subjected to tensile properties and water vapor transmission (WVT) testing. The results showed that tensile strength decreased with an increase in RH and with an increase in gelatin content. Percent of elongation also increased with increasing RH and gelatin concentration. Water vapor transmission showed an increase proportional to an increase in RH with the presence of gelatin being unfavorable for reducing WVT. Results in this work allowed studying the effect of relative humidity on tensile and water vapor properties of chitosan and fish gelatin films.

The effect of different concentrations of pre-harvest gibberellic acid on the quality and durability of ‘Obilnaja’ and ‘Black Star’ plum varieties

Abstract The research work aimed at investigating the effect of pre-harvest gibberellic acid (GA3) treatment on the quality of ‘Obilnaja’ and ‘Black Star’ Japanese plum varieties. GA3 was sprayed onto the trees during the fruit color break at 0, 25, 50, 75, and 100 ppm concentrations. After pre-cooling, the plums were placed in modified atmosphere packages and exposed to the following conditions as follows: short storage-transportation (ST) [20 days at 2 °C and 90% relative humidity (RH)]; distribution center (DC) (5 days at 6 °C and 80% RH), and shelf life conditions (SL) (2 days at 20 °C and 70% RH). Pre-harvest GA3 treatments increased the fruit weight and size. Treatment of GA3 at 50, 75, and 100 ppm increased the fruit flesh firmness and total soluble substances (TSS) values in both the plum varieties during storage, transport, and marketing; it also limited the weight loss during the marketing process. Treatment of GA3 had no significant effects on the color, titratable acidity (TA), and the total phenolic and antioxidant activity values of plums. Pre-harvest GA3 treatment at 50 ppm GA3 can be thus recommended for both the plum varieties due to its effect on the fruit quality.

Evaluation of lignin content of soybean seed coat stored in a controlled environment

Breeding soybean for high seed quality is an important approach for developing cultivars for tropical regions, and the lignin content in the seed coat is one of the screening parameters for this trait. Considering that many breeding lines are evaluated in each growing season using the presently recommended method for lignin determination, a long period is required for the evaluation of the whole breeding program. This time limitation may influence lignin content assessment, if lignin is degraded during storage. This research reported was designed to determine whether lignin was degraded in the seed coat of soybean seed cultivars stored for one year in a controlled environment (10°C temperature and 50% air relative humidity). Seeds of 12 selected soybean cultivars that had a range in seed coat lignin content were evaluated. Seeds were hand harvested just after physiological maturity and evaluated for seed coat lignin content at harvest and after one year of storage in a cold room (10°C and 50% RH). The lignin content in seed coats differed significantly among cultivars in both analyses, but for both results the sequence of cultivar classification and the lignin content values of each cultivar did not change. A regression analysis of lignin content at harvest and after one year of storage indicated a direct relationship between both lignin determinations suggesting no differences between the lignin content of each cultivar due to prolonged storage (r² = 0.98***). This indicates that the lignin determination in the soybean seed coat can be performed over a long time period without any bias due to change in its content.

Accelerated aging of ipê seeds under controlled conditions of storage

This research was aimed at studying effects of storage and accelerated aging on germination and profile of storage proteins in Handroanthus albus seeds. These were stored into a cold chamber (± 8 ºC; RH ± 40%) and after periods of 0, 3, 6, 9, and 12 months of storage, were subjected to accelerated aging for 0, 24, 48, 72, and 96 hours. Relationships between germination and proteins profile were assessed. Germination test was performed at 25 ºC, under constant light. For protein extraction, 125 mg of seeds were macerated in 2 mL of extraction buffer (1M Tris-HCl; pH 8.8) and applied to SDS-PAGE polyacrylamide gel at 80 V .15 h-1. Twelve month storage, combined with 72 hours accelerated aging have increased germination in approximately 65% when compared to non-aged seeds or to seeds with 24 h of accelerated aging. Besides beneficial effects, degradation and synthesis of different proteins were observed. It was concluded that germination of Handroanthus albus seeds, when not subjected to accelerated aging, is favored by storage in cold chamber during three to six months, or from nine to 12 months when subjected to accelerated aging process. Storage proteins may be associated to those increases, and hence further studies are needed.

Antitromboottisten lääkeaineiden enantiomeerien kromatografinen fraktiointi

Suuri osa käytössä olevista lääkeaineista on kiraalisia yhdisteitä. Lääkevalmisteet sisältävät yhdisteen enantiomeerien ominaisuuksista riippuen joko yksittäistä enantiomeeria tai näiden seosta. Antitromboottisiin eli veren hyytymistä estäviin lääkeaineisiin kuuluvat varfariini ja rivaroksabaani ovat kiraalisia yhdisteitä, joiden enantiomeerien ominaisuudet poikkeavat antitromboottisen vaikutuksen voimakkuuden suhteen. Varfariinia käytetään kliinisesti enantiomeeriensa raseemisena seoksena, kun taas rivaroksabaani on käytössä lääkevalmisteena puhtaana S-enantiomeerinaan. Lääkeaineen enantiomeerien erottaminen toisistaan on tärkeää esimerkiksi enantiomeerien puhdistamiseksi, lääkevalmisteen oikean koostumuksen varmistamiseksi tai yksittäisten enantiomeerien käyttäytymisen arvioimiseksi elimistössä. Tässä kirjallisuustyössä käsiteltiin nestekromatografian käyttöä antitromboottisiin lääkeaineisiin kuuluvien antikoagulanttien enantiomeerien fraktioinnissa. Kirjallisuudesta saadun tiedon perusteella arvioitiin, millä erotusmateriaaleilla ja millaisissa koeolosuhteissa varfariinin sekä rivaroksabaanin enantiomeerit tulisi erottaa toisistaan. Varfariinin enantiomeerien erotukseen parhaiten sopivaksi erotusmateriaaliksi todettiin kirjallisuuden perusteella kiraalinen vankomysiinipohjainen stationaarifaasi (Chirobiotic V) metanolin, etikkahapon ja veden seoksen toimiessa eluenttina. Eluentin virtausnopeudella 0,3 mL/min ja pienellä injektiotilavuudella varfariinin enantiomeerit saatiin erottumaan täydellisesti ja nopeasti toisistaan. Kirjallisuuden perusteella rivaroksabaanin enantiomeerien erotuksessa erotusmateriaalina toimii parhaiten kiraalinen selluloosapohjainen stationaarifaasi (Chiralcel OD-RH), kun eluenttina käytetään n-heksaanin ja isopropanolin seosta virtausnopeudella 1 mL/min. Varfariinin ja rivaroksabaanin enantiomeerien fraktiointiin parhaiten sopivia menetelmiä voidaan käyttää eri tilanteissa, kuten lääkevalmisteiden laadunvarmistuksessa tai enantiomeerien erotuksessa niiden synteesin jälkeen.

Suomea omaksuvien lasten morfologian kehitys ja siinä ilmenevät yhteydet ikäpisteiden 2;0 ja 3;6 välillä

Morfologialla tarkoitetaan sanojen taivuttamista ja muodostamista kielikohtaisten sääntöjen mukaisesti. Näiden sääntöjen hallinta korostuu lapsen omaksuessa suomea taivutusjärjestelmän laajuuden ja morfologisten piirteiden tärkeän semanttisen tehtävän vuoksi. Morfologian keskeisyydestä huolimatta on sen omaksumisesta tutkimusta logopedian alalta niukasti vasta viime vuosilta. Morfologian kehityksessä ilmenevien poikkeavuuksien tunnistaminen edellyttää morfologian tyypillisen kehityksen ja kunkin ikätason keskimääräisen morfologian hallinnan hyvää tuntemusta. Tämän pro gradu tutkielman tarkoituksena oli kuvata lapsen normaalia morfologian kehitystä ja morfologisia taitoja ikäpisteissä 2;0 ja 3;6 sekä tarkastella näiden ikäpisteiden välillä ilmeneviä mahdollisia yhteyksiä morfologian kehityksessä ja morfologian ja kielellisen kokonaistason välillä. Tutkielman aineisto koostui Varhaisen kielen kehityksen arviointimenetelmän lyhyen version normitutkimuksessa mukana olleiden perheiden 9/2010 – 1/2011 syntyneestä 26 lapsesta. Lasten morfologisia taitoja arvioitiin 2;0 vuoden iässä Varhaisen kommunikaation ja kielen kehityksen arviointimenetelmän avulla ja 3;6 vuoden iässä Morfologiatestillä. Lasten kielellisiä taitoja 3;6 vuoden iässä arvioitiin Reynellin kielellisen kehityksen testillä. Lasten todettiin hallitsevan 2;0 vuoden iässä parhaiten nominintaivutusmuodoista genetiivin, partitiivin ja illatiivin käytön, kun taas vähiten lapset olivat tähän ikään mennessä ottaneet käyttöön elatiivia ja ablatiivia. Verbintaivutusmuodoista lapset hallitsivat parhaiten imperatiivin, kieltomuotojen, yksikön kolmannen persoonan preesensin ja imperfektin käytön ja vastaavasti heikoiten liittotempusten käytön. Tutkielman tulokset tukevat aiempia havaintoja lasten taivutusmuotojen yhdenmukaisesta omaksumisjärjestyksestä. Ikäpisteessä 3;6 lapset hallitsivat parhaiten nomineista elatiivin taivutusta, kun taas adjektiivien vertailu oli vielä verrattain hankalaa. Lasten preesens- ja imperfektimuotoisten verbimuotojen hallinta 3;6 vuoden iässä oli keskenään lähes saman tasoista. Aiemmin ei suomen kielessä ole tutkittu morfologisten taitojen yhteyttä tämän tutkielman tavoin ikäpisteiden 2;0 ja 3;6 välillä, joten tutkielma antaa uutta tietoa morfologisten taitojen kehityksessä ilmenevistä yhteyksistä. Tutkielman tulosten mukaan lasten morfologian kehityksessä ilmeni ikäpisteiden 2;0 ja 3;6 välillä yhteyksiä sija- ja preesenstaivutuksessa sekä morfologiaa kokonaisuutena tarkasteltaessa. Myös morfologisten ja kielellisten kokonaistaitojen välillä ilmeni yhteyksiä 3;6 vuoden iässä. Sen sijaan varhaisten morfologisten taitojen ja kielellisen kokonaistason välillä ei ilmennyt yhteyttä.