Kirjallisuutta

Kirjallisuusarvostelu

Journal du commerce, de politique et de littérature

1818/07/05 (Numéro 347).

Minuus tavarana

Kirjallisuusarvostelu

Blockade of NK-1 receptors in the lateral commissural nucleus tractus solitarii of awake rats had no effect on the cardiovascular responses to chemoreflex activation

The neurotransmission of the chemoreflex in the nucleus tractus solitarii (NTS), particularly of the sympatho-excitatory component, is not completely understood. There is evidence that substance P may play a role in the neurotransmission of the chemoreflex in the NTS. Microinjection of substance P (50 pmol/50 nl, N = 12, and 5 nmol/50 nl, N = 8) into the commissural NTS of unanesthetized rats produced a significant increase in mean arterial pressure (101 ± 1 vs 108 ± 2 and 107 ± 3 vs 115 ± 4 mmHg, respectively) and no significant changes in heart rate (328 ± 11 vs 347 ± 15 and 332 ± 7 vs 349 ± 13 bpm, respectively) 2 min after microinjection. Previous treatment with WIN, an NK-1 receptor antagonist (2.5 nmol/50 nl), microinjected into the NTS of a specific group of rats, blocked the pressor (11 ± 5 vs 1 ± 2 mmHg) and tachycardic (31 ± 6 vs 4 ± 3 bpm) responses to substance P (50 pmol/50 nl, N = 5) observed 10 min after microinjection. Bilateral microinjection of WIN into the lateral commissural NTS (N = 8) had no significant effect on the pressor (50 ± 4 vs 42 ± 6 mmHg) or bradycardic (-230 ± 16 vs -220 ± 36 bpm) responses to chemoreflex activation with potassium cyanide (iv). These data indicate that the activation of NK-1 receptors by substance P in the NTS produces an increase in baseline mean arterial pressure and heart rate. However, the data obtained with WIN suggest that substance P and NK-1 receptors do not play a major role in the neurotransmission of the chemoreflex in the lateral commissural NTS.

TP53 codon 72 polymorphism as a risk factor for cardiovascular disease in a Brazilian population

TP53, a tumor suppressor gene, has a critical role in cell cycle, apoptosis and cell senescence and participates in many crucial physiological and pathological processes. Identification of TP53 polymorphism in older people and age-related diseases may provide an understanding of its physiology and pathophysiological role as well as risk factors for complex diseases. TP53 codon 72 (TP53:72) polymorphism was investigated in 383 individuals aged 66 to 97 years in a cohort from a Brazilian Elderly Longitudinal Study. We investigated allele frequency, genotype distribution and allele association with morbidities such as cardiovascular disease, type II diabetes, obesity, neoplasia, low cognitive level (dementia), and depression. We also determined the association of this polymorphism with serum lipid fractions and urea, creatinine, albumin, fasting glucose, and glycated hemoglobin levels. DNA was isolated from blood cells, amplified by PCR using sense 5'-TTGCCGTCCCAAGCAATGGATGA-3' and antisense 5'-TCTGGGAAGGGACAGAAGATGAC-3' primers and digested with the BstUI enzyme. This polymorphism is within exon 4 at nucleotide residue 347. Descriptive statistics, logistic regression analysis and Student t-test using the multiple comparison test were used. Allele frequencies, R (Arg) = 0.69 and P (Pro) = 0.31, were similar to other populations. Genotype distributions were within Hardy-Weinberg equilibrium. This polymorphism did not show significant association with any age-related disease or serum variables. However, R allele carriers showed lower HDL levels and a higher frequency of cardiovascular disease than P allele subjects. These findings may help to elucidate the physiopathological role of TP53:72 polymorphism in Brazilian elderly people.

Vilppulan Keskuskatu, Mänttä-Vilppula : Esisuunnitelma

Esisuunnitelmatyössä on ideoitu vaihtoehtoisia liikenneteknisiä ja katuarkkitehtonisia ratkaisuja, joilla Vilppulan pääkatua, Keskuskatua (mt 14336), kehitetään nykyisestä ylileveästä maantiestä keskustan eläväksi ja kaupunkimaiseksi pääkaduksi. Suunnittelualue on Mänttä-Vilppulan kaupungissa, Vilppulan taajamassa sijaitseva 570 metriä pitkä maantie 14336, Keskuskatu. Se liittyy etelässä maantiehen 347 (Mäntäntie) ja päättyy pohjoisessa Vilppulan rautatieasemalle. Suunnittelun painopisteenä on ollut kevyen liikenteen järjestelyjen ja yhteyksien parantaminen ja yhdistyminen muuhun kevyen liikenteen verkostoon. Esteettömyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Nykyinen maantie on tarkoitus luovuttaa kaupungille kaduksi, kun tien luonnetta on kehitetty katumaisemmaksi. Alustavia kehittämissuunnitelmia esiteltiin työn aikana yleisölle, jonka jälkeen ideoiduista kehittämisvaihtoehdoista jatkojalostettiin esisuunnitelma, johon yhdistettiin parhaaksi nähtyjä osia eri vaihtoehdoista. Keskeisiä valintaan vaikuttavia tekijöitä olivat tärkeäksi koettu kadunvarsipysäköintipaikkojen säilyminen ja autoliikenteen sujuvuus, kevyen liikenteen esteettömyys ja turvallisuus sekä katuympäristön viihtyisyyden paraneminen. Esisuunnitelmatyön aikana käynnistettiin myös Keskuskadun pohjoispäässä sijaitsevan Vilppulan rautatieasema-aukion ideasuunnitelman laadinta, joka on raportoitu osana tätä raporttia.

Suojatieselvitys : Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala

Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueen nykyiset suojatiet on toteutettu pitkän ajan kuluessa. Suojateiden suunnitteluohjeet ja toteuttamisperiaatteet ovat muuttuneet sinä aikana useaan otteeseen. Viimeksi suunnitteluohjeistusta on tarkistettu uuteen jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnitteluohjeeseen (Liikenneviraston ohjeita 11/2014), joka julkaistiin vuonna 2014. Suunnitteluohjeessa on määritetty mm. periaatteet suojatieratkaisuille erilaisissa ympäristöissä. Tässä suojatieselvityksessä on tarkasteltu Pohjois-Savon ELY-keskuksen maantieverkolla sijaitsevia suojateitä ja niiden nykytilaa. Selvityksessä on koottu inventointiaineisto tarkastelualueen nykyisistä suojateistä. Selvityksessä on myös arvioitu suojateiden parantamistarpeita sekä laadittu toimenpideohjelma kustannusarvioineen kiireellisimpien suojatiekohteiden turvallisuuden parantamiseksi. Suojatieaineistossa on tarkastelualueella kaikkiaan 2018 suojatiekohdetta. Tarkastelut rajattiin koskemaan yleisten teiden suojatiekohteita, jotka sijaitsevat taajamatyyppisessä ympäristössä tai joiden kohdalla nopeusrajoitus on enintään 60 km/h. Tällaisia suojateitä on 88 % kaikista aineiston suojateistä. Suojateiden parantamistarpeen kiireellisyyttä arvioitiin suojatiekohteille lasketun priorisointi-indeksin avulla. Priorisointi-indeksin perusteella valittiin 41 suojatiekohdetta, joille esitettiin parantamistoimenpiteitä. Valituille suojatiekohteille oli tyypillistä korkea nopeusrajoitus, suuri liikennemäärä ja turvaton suojatieratkaisu (useimmiten pelkkä suojatiemerkintä). Suojatiekohteille on esitetty pääosin keveitä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä kuten nopeusrajoituksen alentamista, keskisaarekkeen tai korotuksen toteuttamista, suojatien havaittavuuden parantamista sekä suojatien ylitysmatkan lyhentämistä liittymän muotoilulla.