Portrait of Helene Mayer-Besels Portraits Women

Digital Image

Painting of Fanny Orthenberger Portraits; Children

Digital Image

Läksi puut ylenemähän : Metsien hoidon historia Suomessa keskiajalta metsäteollisuuden läpimurtoon 1870-luvulla

Tutkimuksen tavoitteena on historiantutkimuksen menetelmiä käyttäen selvittää metsänhoidon teorian sekä käytännön metsänhoidon kehitysvaiheet ja näihin vaikuttaneet tekijät, keskiajalta lähtien 1870-luvulla tapahtuneeseen metsäteollisuuden läpimurtoon saakka. Tutkimus tarkastelee Suomen metsiä, niiden käyttöä ja metsänhoidon alkuvaiheita Ruotsin ja Venäjän vallan aikoina. Vastauksia haetaan erityisesti seuraaviin pääkysymyksiin: - miten eri metsänkäyttömuodot ja -käyttäjät vaikuttivat metsiin ja metsänhoidon edistymiseen? - millä tavoin maanomistuksen kehitys vaikutti metsien käyttöön ja hoitoon? - millaisiin päämääriin ja yhteiskunnallisiin taustatekijöihin metsien käytön julkinen ohjaus perustui? - mitä käytännön vaikutuksia valtion metsäpolitiikalla ja ohjauksella oli metsänhoidon kehitykseen? - missä ja miten kehittyivät Suomessa sovellettu metsänhoidon teoria ja käytännön menetelmät? - mitkä tekijät säätelivät metsänhoidon teorioiden soveltamista käytäntöön? - mikä oli naapurimaiden metsänhoidon sekä kansainvälisten yhteyksien merkitys metsänhoidon kehitykselle Suomessa? - miten vuosisatainen pelko metsien ja puun loppumisesta vaikutti metsänhoidon kehitykseen? - millainen merkitys puun arvon kehityksellä oli metsänhoidon alkuun saattamiselle ja edistymiselle? Suomessa harjoitettiin 1870-luvulle saakka pääasiassa talonpoikaista metsänkäyttöä. Maaseudun väestö hankki toimeentulonsa metsistä eränkäynnin, kaskiviljelyn, laiduntamisen, rakennushirsien valmistamisen, tervantuotannon ja paikoin myös potaskan tai sysien valmistamisen avulla. Erityisesti rannikkoseuduilla tuotettiin "isorakennuksen puita", lehtereitä, mastopuita ja muuta erikoispuutavaraa. Lautojen ja lankkujen sahaus laajeni vähitellen, saavuttaen 1800-luvun lopulla hallitsevan aseman myyntiin tarkoitettujen metsäntuotteiden tuotannossa. Polttopuun sekä muun kotitarvepuun kulutus säilyi suurimpana puunkäytön ryhmänä pitkälle 1900-luvulle saakka. Mainituista metsänkäyttömuodoista erityisesti kaskeaminen ja sitä seuraava laiduntamisvaihe sekä tervaspuiden koloaminen "autioittivat" laajoja metsäalueita. Tiheimmin asutuilla seuduilla esiintyi pulaa poltto- ja rakennuspuusta myöhäiskeskiajalta alkaen. Nämä ongelmat sekä laivanrakennuksen ja vuoriteollisuuden puunsaannin turvaamisen tarve johtivat 1600-luvun puolivälissä pysyvään metsänkäytön julkiseen ohjaukseen. Tuolloin Ruotsin valtakunnan metsälainsäädännön kivijalaksi tuli kestävyyden periaate, josta kruunu kylläkin joutui tinkimään moneen otteeseen. Valtion jatkuva rahantarve oli käytännössä metsäpolitiikan tärkein taustavoima sekä Ruotsin vallan että autonomian aikana. Jo 1600-luvulla ruvettiin vaatimaan talonpoikien yhteismaiden jakamista omistajilleen vastuullisemman metsänkäytön nimissä. Isoajakoa saatiin Suomessa odottaa 1770-luvulle saakka. Etelä-Suomessa se valmistui melko nopeasti, 1800-luvun puoliväliin mennessä. Sillä olikin myönteinen, metsien säästävämpään käsittelyyn johtava vaikutus. Valtiosta tuli isonjaon myötä erityisesti Pohjois-Suomessa merkittävä metsänomistaja 1800-luvun jälkipuoliskolla. Valtion metsähallinto, jota maaherrat ja sivistyneistö vaativat perustettavaksi jo 1700-luvun puolivälissä, aloitti toimintansa maanlaajuisesti 1860-luvulla. Se oli ensimmäinen merkittävä metsänhoidon organisaatio, ja vasta sen myötä metsänkäyttöä ohjaavilla säädöksillä ja ohjeilla alkoi olla käytännön merkitystä. Yksityismetsiä varten ei tällaista organisaatiota vielä perustettu, niitä rasittivat pahoin nousevan sahateollisuuden määrämittahakkuut pitkälle 1900-luvun puolelle. Turun Akatemiassa tehtiin mittavaa metsänhoidon menetelmiä koskevaa sekä myös metsäpoliittista tutkimustyötä 1700-luvun jälkipuoliskolla. Tulokset eivät vielä sanottavasti siirtyneet käytäntöön, lähinnä puun alhaisen arvon ja tarvittavien organisaatioiden puuttumisen takia. Kun valtion metsähallintoa ja Suomen omaa metsäopetusta ryhdyttiin perustamaan 1800-luvun puolivälissä, haettiin metsänhoidon mallia alan johtavaksi maaksi kehittyneestä Saksasta. Tultaessa 1870-luvulle, oli Evolla jo käynnissä voimakas kehitystyö maamme olosuhteisiin soveltuvien menetelmien luomiseksi saksalaisen teorian pohjalta. Metsänhoidon tiedot ja taidot olisivat jo tässä vaiheessa riittäneet kestävän metsätalouden harjoittamiseen kaikkien omistajaryhmien metsissä, jos tarvittavat organisaatiot olisi kyetty perustamaan ja metsäammattilaisia olisi koulutettu tarpeeksi. Metsänhoidon kehitystä hidastivat 1800-luvun lopulla lähinnä valtion heikko talous ja poliittiset näkemyserot. Metsäteollisuuden 1870-luvulta alkanut voimakas kasvu ja lisääntyvä puuntarve pakottivat kuitenkin valtiovallan pitämään huolta puuntuotannon jatkuvuudesta. Metsäteollisuuden kasvavan viennin kautta lisääntyvät verotulot ja kan-santalouden myönteinen kehitys antoivat vähitellen mahdollisuuden metsänhoidon edistämiseen ammattilaisten koulutuksen, kansalaisten neuvonnan, lainsäädännön ja viranomaisten toiminnan kautta. Tämä tutkimus lähestyy aihettaan metsähistorian, taloushistorian, yhteiskuntahistorian ja ympäristöhistorian näkökulmista. Ajankohtaista merkitystä sillä on kehitysmaiden sekä Itä-Euroopan siirtymätalouksien metsänhoidon edistämiselle, missä suomalaiset metsäammattilaiset ovat mukana lukuisten kehityshankkeiden asiantuntijoina. Kymmenissä maissa metsätalous kamppailee samanlaisten ongelmien kanssa kuin Suomessa ja naapurimaissa 100 - 300 vuotta sitten. Meidän kokemuksistamme on näille kansantalouksille hyötyä valtion- ja yksityismetsätalouden metsänhoito-organisaatioita sekä metsälainsäädäntöä kehitettäessä.

[Testament von Selig Rosenthal und dessen Ehefrau Regine Rosenthal, geb. Michael].

Handwritten last will and testament (photocopy and typed transcript) of Selig Rosenthal and his wife Regine Rosenthal, née Michael, Gleicherwiesen (Thuringia, Germany), 1860.

Portrait of Carl Degelow; Employee of Mendelssohn Bank, Berlin Portraits Men

"22.5.1884 Carl Degelow get. 30.1.1860. gest. 24.10.1927"

Portrait of Alfred Timme; Employee of Mendelssohn Bank, Berlin Portraits Men

"25.98.1884. Alfred Timme geb. 9.12.1860. pens. 31.12.1927"

Portrait of Franz Koch; Employee of Mendelssohn Bank, Berlin Portraits Men

"15.8.1896 Franz Koch geb. 14.9.1860 gest. 21.10.1927"

Deutsch-Boehm Family collection 1834-1938 Bulk: 1834-1892

The collection holds original official documents pertaining to the ancestors of Hermann Deutsch, such as his father, Hugo Deutsch, and his grandfather, Simon Deutsch, and the last will and testament of Abraham Nathan Meyer, great-grandfather of Hermann Deutsch. Also included are documents for Hermann Boehm. There is a printed obituary by Hugo Preuss for Hugo Deutsch and the copy of a 1938 document, declaring the end of the Simon Boehm company.

[Memoiren].

Typescript of memoirs in three parts, covering the author's youth (Jugenderinnerungen); his life as a lawyer (Ein Anwaltsleben); and reminiscences of Julius Mann, Stettin.

Board of Delegates of American Israelites records 1859-1881, 1887, 1932

Contains printed copies of the 1860 constitution and by-laws, copies of proceedings and annual reports, 1859-1877, of the Board of Delegates; report on Jews in Roumania, an 1874 annual report of the Hebrew Benevolent and Orphan Asylum Society, manuscript minute books and minutes of meetings, 1859-1876, resolutions, executive, financial, ritual slaughtering and other special committee reports, newspaper clippings and correspondence with synagogues and organizations in the U.S. who constitute the membership of the Board of Delegates, with the Union of American Hebrew Congregations with whom they later merged, the Union's Board of Delegates of Civil and Religious Rights, and with individuals and organizations in foreign countries including the Alliance Israelite Universelle, the Anglo-Jewish Association, the Board of Deputies of British Jews, the Committee for the Roumanian Jews (Berlin), the Koenigsberg Committee, and the London Roumanian Committee.

Schoolman family papers, undated, 1889-1994

The Schoolman Papers reflect Dr. Albert P. and Mrs. Bertha Schoolmans' staunch dedication to Jewish education, Jewish causes, and Israel. Bertha Schoolman, a lifelong member of Hadassah, assisted thousands of Israeli youth as chairman of the Youth Aliyah Committee. Her diaries, photos, scrapbooks, and correspondence record her numerous visits to Israel on which she helped set up schools, met with Israeli dignitaries, and participated in Zionist Conferences and events. The collection includes a 1936 letter from Hadassah founder, Henrietta Szold, praising Mrs. Schoolman's work as well as a letter from the father of Anne Frank, thanking Mrs. Schoolman for naming a Youth Aliyah center the "Anne Frank Haven" after his later daughter.

Solis-Cohen family papers, 1808-1990.

Correspondence, diaries, acount books, pamphlets, and other personal and professional materials pertaining to Jacob da Silva Solis and his descendents.

Judah P. Benjamin collection, undated, 1838-1942.

The collection consists of 25 letters written by Benjamin between 1838 and 1881 on a variety of subjects, four Confederate notes and two bonds bearing his picture, miscellaneous items about Benjamin (1893-1942), nine issues of the Congressional globe with speeches by Benjamin, as well as separate copies of his printed speeches, and a photostatic copy of the "Diary of Events" (400 pp.) kept by Benjamin, the original of which is in the Library of Congress (1862-1864).

Franks family papers, 1711-1821, [1965-1968].

Contains business correspondence, accounts and documents relating to Jacob Franks of New York, his two sons, Moses and David, a nephew, Isaac, and a John Franks of Halifax, possibly a member of the family.

Cyrus Adler papers, undated, 1883-1937.

Primarily correspondence relating to the Dropsie College for Hebrew and Cognate Learning, the Jewish encyclopedia, the Jewish Theological Seminary of America, the Smithsonian Institution and the American Jewish Historical Society. Contains also correspondence arranged alphabetically including letters from the staff of the American Hebrew, the American Jewish Committee, Theodor Herzl, the Jewish Agricultural and Industrial Aid Society, the Jewish Publication Society of America, Max J. Kohler, Louis Marshall, Jacob H. Schiff, Oscar S. Straus, Henrietta Szold, Stephen S. Wise and Israel Zangwill. Contains also material on the structure of the Jewish calendar, correspondence relating to the publication of the Jefferson Bible, correspondence and research material concerning Jewish servicemen in the Spanish-American War (published in the American Jewish year book, 1900-1901), a list of ... of the U.S. Congress, material ... immigration, the Jews in Rus ... cript proof articles from the Jewish quarterly review, numerous published articles by and ... Adler, and a large quantity of manuscript notes and material on Jewish history in general and American Jewish history in particular. Includes also David Sulzberger's collected data pertaining to the Jewish population in the United States-1900.