La coordinación muscular del cuádriceps en pacientes con el síndrome del dolor femoropatelar.

Introducción: el síndrome del dolor femoropatelar es un conjunto de signos y síntomas común entre adolescentes y adultos jóvenes caracterizada por un dolor retropatelar o peripatelar en actividades tales como subir o bajar escaleras. Su etiología y métodos de tratamiento han sido ampliamente estudiados en la literatura. Se piensa que es una patología multifactorial y el tratamiento que más se prescribe es la terapia física haciendo hincapié en el fortalecimiento del cuádriceps, aunque su eficacia es aún confusa. Objetivos: esta revisión tiene como objetivo obtener información sobre la posible relación del cuádriceps como causa o consecuencia del síndrome femoropatelar y evidenciar si el tratamiento basado en el fortalecimiento de dicho músculo es efectivo para reducir los síntomas en pacientes con esta patología. Metodología: en la búsqueda bibliográfica se han revisado las bases de datos Pubmed, Cochrane y ScienceDirect de las cuales se han extraído un total de veintiún artículos siguiendo los criterios de inclusión y exclusión. Las palabras clave han sido en inglés y no han sido aceptados artículos con fecha de publicación anterior al año 2003. Resultados: se han encontrado diversidad de resultados donde el trabajo del cuádriceps y sus modalidades siguen sin estar claras respecto a sus beneficios en pacientes con síndrome del dolor femoropatelar. Aun así en la literatura revisada se observa cómo hay autores que apoyan totalmente el trabajo del cuádriceps basándose en la reducción del dolor y mejora de la funcionalidad y otros, en cambio, discrepan en algunos resultados. Conclusiones: el retardo en la activación del vasto medial oblicuo respecto al vasto lateral y la posible atrofia del vasto medial son apoyados en la literatura revisada aunque aún faltan estudios para averiguar si son causa o consecuencia del síndrome del dolor femoropatelar. La terapia física y el fortalecimiento del cuádriceps sigue siendo el tratamiento de elección para este síndrome. Respecto a las modalidades de ejercicios, tanto los ejercicios en CCC y en CCA son mencionados como beneficios para esta patología aunque no existen estudios concisos que hagan decantarse por uno de ellos. En cambio, en la realización de los ejercicios con carga o sin carga se observa que losdos tipos de ejercicios son igual de beneficiosos aunque los ejercicios con carga provocan un mayor reclutamiento en el vasto medial oblicuo.

Efectividad de la educación para la salud del masaje abdominal en Atención Primaria en adultos mayores de 65 años con estreñimiento y no institucionalizados.

El siguiente estudio de investigación se plantea en los CAP de la ciudad de Lleida. Una vez cumplimentadas las encuestas realizadas expresamente para el estudio a 450 personas mayores de 65 años con estreñimiento y no institucionalizados, se crearán los grupos control y de intervención con una muestra de (N=168) participantes. El protocolo será: a) Grupo de control: grupo cegado que continuará con el tratamiento convencional, se reunirá una vez al mes durante los 4 meses para realizar un seguimiento controlado. b) Grupo de intervención: se le educará con un programa de masaje abdominal, sesión una vez por semana durante los 4 meses que dure la intervención. En este trabajo se pretende determinar la efectividad de la educación sanitaria del masaje abdominal en atención primaria en pacientes ancianos no institucionalizados. La metodología que se ha utilizado ha sido a través de una revisión sistemática en la base de datos Medline, PEDro, Cochrane, ScienceDirect, PubMed, Dialnet y Wiley Online Library de estudios publicados entre 1999 y 2014 de lengua inglesa o española, realizados sobre sujetos diagnosticados de estreñimiento.

Kansanterveystiede

Kansanterveystieteen pääkokoelma sijaitsee Terveystieteiden osastokirjastossa, jossa painettu yleiskokoelma koostuu 970 nimekkeestä monografioita (painettujen monografiasarjojen osat mukana luvussa). Kansanterveystieteen kokoelmasta 18 % (175) käsittelee tilastoja; näistä teoria- ja menetelmäkirjallisuutta on noin 13 % (122). Yleisteoksien osuus kokoelmasta on vajaa 14 % (130). Muita kokoelman keskeisiä alueita ovat mm. työterveys (12 % / 117), terveydenhuollon hallinto (13 % / 125), eri väestöryhmien terveysongelmat (8 % / 81), terveyskasvatus (9 % / 84) sekä sosiaalilääketiede (4 % / 44). Kansanterveystiede on käsikirjaston hyllyluokittelussa osana lääketiedettä. Kansanterveystieteen nimekkeitä on käsikirjaston kokoelmasta 17 kappaletta, joista pääosa sanakirjoja (8 kpl) ja tilastoja (6 kpl). Painettuja lehtiä on 8 nimekettä (Environment and Health, Journal of Public Mental Health, Kansanterveys, Promo: Terveyden edistämisen lehti, Scandinavian Journal of Work, Salud publica de Mexico, Työ ja ihminen, Työ terveys turvallisuus). Sähkökirjoja kokoelmassa on noin 450 nimekettä Ebrary-tietokannassa, Netlibraryssa 8 nimekettä ja Taylor & Francis –tietokannassa 1 nimeke ja elektronisia sanastoja 4 (FinMESH, Medical Subject Headings (MeSH), Sosiaali- ja terveydenhuollon sanastoja (STAKES), Swedish MeSH). Verkkolehtiä kokoelmassa on 400 nimekettä, joista 35 % vapaasti käytettävissä verkossa. ISI Web of Knowledge Journal Citation Reports –tietokannan listaamista alan keskeisistä 98 nimekkeestä kokoelmissa on 78 % (76 nimekettä). Lehdistä, joiden IF-arvo on suurempi kuin 2, oli kokoelmissa 88 % (30 / 34). IF -välillä 1-1.99 vastaava luku oli 84 % (32 / 38) ja välillä 0–0.99 54 % (14 / 26). Tietokantoja on 36; mm. lehtitietokanta ScienceDirect ja viitetietokantoja mm. EBM Reviews: Cochrane Database of Systematic Reviews, LEO, Medic, Medline (Ovid), Science Citation Index Expanded (ISI), Social Sciences Citation Index (ISI), Tyki.

Lääketiede

Lääketieteen pääkokoelma sijaitsee Terveystieteiden osastokirjastossa, jossa painettu yleiskokoelma koostuu 4856 nimekkeestä (painettujen monografiasarjojen osat mukana luvussa). Lääketieteen kokoelmasta 19 % on Tampereen yliopistossa julkaistuja väitöskirjoja. Terveydenhuoltoalaa yleensä käsittelevää kirjallisuutta on noin 10 %. Lääketieteen eri osa-alueita käsittelevästä kirjallisuudesta suurimmat ryhmät muodostavat psykiatria (noin 11 % koko kokoelmasta), hermosto (noin 7 %), käytännön lääketiede (noin 6 %) lastentaudit (5.4 %), luusto ja lihaksisto (5.4 %), geriatria (noin 5 %) ja verenkiertoelimet (noin 4 %). Käsikirjasto sisältää 175 nimekettä lääketieteen ja terveydenhuoltoalan sanastoja, sanakirjoja ja hakuteoksia. Painettuja lehtiä on 58 nimekettä: Lääketiede yleensä (14 nimekettä), terveydenhuolto ja sairaalat (8) hammaslääketiede (6), psykiatria (4), geriatria (3), muut lääketieteen erityisalueet (35). Sähkökirjoja kokoelmassa on noin 2500 nimekettä: Ebrary (2350), MDConsult (51), Thieme ElectronicBook Library (42), Ovid (35), Netlibrary (15) sekä 12 elektronista hakuteosta mm. Acronyms and Initials for Health Information Resources, Encyclopedia of Molecular Medicine, Käypä hoito, Oxford Reference Online: Medicine, RxList – The Internet Drug Index. Verkkolehtiä kokoelmassa on noin 3200 nimekettä, joista vapaasti verkossa saatavissa lähes 900 nimekettä (28 %). Tietokantoja on 41: mm. lehtitietokanta ScienceDirect ja viitetietokantoja mm. BMJ Clinical Evidence, EBM Reviews, Medic, Medline (Ovid), PsycINFO, Terveysportti, Web of Science.

Psykologia

Psykologian pääkokoelma sijaitsee pääkirjastossa (Linnassa), jossa painettu yleis- ja käsikirjastokokoelma koostuu noin 7200 nimekkeestä monografioita (painettujen monografiasarjojen osat mukaan lukien). Psykologia-kokoelmasta noin 2/3 käsitteli psykologian erikoisaloja ja 1/3 yleistä psykologiaa. Molemmista ryhmistä kartoitettiin kaksi osa-aluetta. Kehitys- ja lapsipsykologiaa käsitteli noin 1/5 kirjoista (1445 nimekettä), joten se oli selvin painopisteala. Kognitiivista & oppimisen psykologiaa käsitteli 14,6 % kirjoista (1050 nimekettä). Persoonallisuuden psykologian (9,5 % / 683 nimekettä) sekä tunteiden & emootioiden (5,6 % / 400 nimekettä) osuudet kirjakokoelmasta olivat pienehköjä. Käsikirjaston karsitussa noin 100 nimekkeen kokoelmassa on hakuteoksia, sanastoja, bibliografioita jne. Painettuja lehtiä oli 11 nimekettä (Behavior Analyst, Cognition and Emotion, Mielenterveys, Perceptual and Motor Skills, Perheterapia, Psychological Reports, Psychotherapy Research, Psykologi, Psykologia, Ryhmätyö ja Voltti). Sähkökirjoja kokoelmassa oli 22 nimekettä NetLibrary-tietokannassa, noin 487 nimekettä Ebrary-tietokannassa sekä 3 nimekettä sähköisinä hakuteoksina (Encyclopedia of Applied Psychology, International Encyclopedia of the Social and Behavioral Sciences ja A Dictionary of Psychology). Verkkolehtiä kokoelmassa oli noin 450 nimekettä. Tietokantoja oli 4 kokotekstitietokantaa (PsycArticles, EbscoHost Academic Search Premier, Elsevier ScienceDirect ja Annual Reviews: Social Sciences) sekä 3 viitetietokantaa (PsycINFO, PsiTri ja Social Sciences Citation Index).

Tietojenkäsittely

Tietojenkäsittelyn pääkokoelma sijaitsee pääkirjastossa (Linnassa), jossa painettu yleis- ja käsikirjastokokoelma koostuu noin 4000 nimekkeestä monografioita (painettujen monografiasarjojen osat mukaan lukien). Tietojenkäsittely-kokoelmasta kartoitettiin neljä osa-aluetta. Näistä selvimmäksi painopistealaksi osoittautui ohjelmointi, ohjelmointikielet & atk-ohjelmat, joka käsitti noin 33 % nimekkeistä (1314). Muiden ryhmien osuudet olivat pienemmät: tietojärjestelmät, tiedonhallinta & tietoturva noin 18 % (727 nimekettä); tekoäly, tietämystekniikka & hahmontunnistus noin 16 % (629 nimekettä). Käsikirjaston karsitussa noin 100 nimekkeen kokoelmassa on runsaasti sanakirjoja ja erilaisia hakuteoksia kuten lähes täydellinen (44/45) Encyclopedia of computer science and technology ja myös e-muodossa oleva 3-osainen Handbook of information security. Painettuja lehtiä oli 6 nimekettä (IEEE Pervasive Computing, MikroPC, myös e-muodossa oleva Social Science Computer Review, Tekniikan näköalat, Tietokone ja Tietoyhteys). Sähkökirjoja kokoelmassa oli 466 nimekettä Ebrary: Information technology -tietokannassa, 24 nimekettä NetLibrary-tietokannassa, 3 nimekettä Taylor & Francis eBooks online -tietokannassa ja 2 nimekettä sähköisinä hakuteoksina (Encyclopedia of gender and information technology ja Encyclopedia of information science and technology) sekä 4964-osainen Lecture notes in computer science -monografiasarja. Verkkolehtiä kokoelmassa oli noin 300 nimekettä. Tietokantoja oli 4 kokotekstitietokantaa (ACM - Association for Computing Machinery, EBSCOhost Academic Search Premier, Elsevier ScienceDirect ja SpringerLink) sekä 2 viitetietokantaa (Computer + Info Systems (CSA) ja Web of Scence (ISI)).

Imaging the time-integrated cerebral metabolic activity with subcellular resolution through nanometer-scale detection of biosynthetic products deriving from (13)C-glucose.

Glucose is the primary source of energy for the brain but also an important source of building blocks for proteins, lipids, and nucleic acids. Little is known about the use of glucose for biosynthesis in tissues at the cellular level. We demonstrate that local cerebral metabolic activity can be mapped in mouse brain tissue by quantitatively imaging the biosynthetic products deriving from [U-(13)C]glucose metabolism using a combination of in situ electron microscopy and secondary ion mass-spectroscopy (NanoSIMS). Images of the (13)C-label incorporated into cerebral ultrastructure with ca. 100nm resolution allowed us to determine the timescale on which the metabolic products of glucose are incorporated into different cells, their sub-compartments and organelles. These were mapped in astrocytes and neurons in the different layers of the motor cortex. We see evidence for high metabolic activity in neurons via the nucleus (13)C enrichment. We observe that in all the major cell compartments, such as e.g. nucleus and Golgi apparatus, neurons incorporate substantially higher concentrations of (13)C-label than astrocytes.

Therapeutic benefits of body percussion using the BAPNE method

Body percussion using to the BAPNE method is a means of cognitive stimulation with multiple applications. The aim of this research is to assess their full potential as a source of therapy. The methodology used is theoretical in nature and makes use of a wide bibliography to find evidence for its therapeutic effect. In essence, body percussion can be seen to lead to improvements in three areas. the Physical, as it stimulates awareness of the body, control of movement and muscular strength, coordination and balance; the Mental, as it improves concentration, memory and perception; and finally Socio-affective, as it helps to build egalitarian relationships and leads to a decrease in anxiety in social interactions. This means of therapy has several different uses and it is targeted at different groups. In the present investigation we categorise them into five main groups: individuals with neurodegenerative diseases like Alzheimer's or Parkinson's disease; individuals with learning disorders such as dyslexia or ADHD; patients affected by diseases of the spinal cord, cranial neuropathies and trauma (Neurorehabilitation); and for the treatment of addictive behavior (addiction); and depressive disorders or anxiety disorders.After thorough analysis, we have found scientific evidence that the therapeutic body percussion using the BAPNE method improves the quality of life of patients and it is an important factor in stabilizing the development of different diseases.In addition, evidence involving certain biological indicators (in control and experimental groups, and through a pre-test and post-test) show its effect on levels of stress and anxiety (reduction of cortisol), as well as improvement of social relations as a result of working as a group (increased levels of oxytocin), and improvements seen in self-esteem and in a variety of personal aspects through the Aspects of Identity questionnaire.

Informaatiotutkimus

Informaatiotutkimuksen pääkokoelma sijaitsee pääkirjastossa (Linnassa), jossa painettu yleis- ja käsikirjastokokoelma koostuu noin 4500 nimekkeestä monografioita (painettujen monografiasarjojen osat mukaan lukien). Yleiskokoelmaa on karsittu joiltain osin 2000-luvun alussa. Monografiakokoelmasta kartoitettiin viisi osa-aluetta. Kirjastotyötä käsitteli 42 % kirjoista (1878 nimekettä), joten se oli selvin painopisteala. Kirjastohistoriaa käsitteli 18 % (791 nimekettä) ja kirjastotiedettä yleisesti 12 % kirjoista (521 nimekettä). Tiedonhankinta- ja tiedonhakututkimuksen (8 % / 381 nimekettä) ja tutkimusmenetelmien, bibliometriikan (3 % / 120 nimekettä) osuudet kirjakokoelmasta olivat pienehköjä. Käsikirjaston 218 nimekkeen kokoelma sisälsi bibliografioita (41 nimekettä), luettelointiin ja luokitukseen liittyvää aineistoa, asiasanastoja, tilastoja, käsikirjoja ja erilaisia kirjastojen ja informaatioalan laitosten hakemistoja. Näkyvimmän osan muodosti Encyclopedia of library and information science sarja vuosilta 1968-2003, volyymit 1-73. Painettuja lehtiä oli 15 nimekettä (Asiasana, Bibliophilos, Biblioteksbladet. BBL, College and research libraries CRL, IFLA journal, Informaatiotutkimus, Information world review, International cataloguing and bibliographic control, Kirjastolehti, Library of Congress information bulletin, Managing information, Raamatukogu:RK, Signum, Tietoasiantuntija). Sähkökirjoja kokoelmassa oli 103 nimekettä Ebrary-tietokannassa, 19 nimekettä NetLibrary-tietokannassa, 8 nimekettä MyiLibrary –tietokannassa ja 1 nimeke Taylor & Francis –tietokannassa. Edellä mainittujen lisäksi sähköinen hakuteos Encyclopedia of Information science and Technology. Verkkolehtiä kokoelmassa oli n. 350. Näistä open access lehtiä 210, joista ei saa tilastotietoja. Tietokantoja oli viisi (Ebscohost Academic Search Premier, Emerald Journals, Ebscohost Lista, ScienceDirect ja SpringerLink).