Aritmeettinen ja formaalisti esitetty lukujono lukion matematiikassa

Tämä tutkielma liittyy Turun yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksen projektiin. Projektin tarkoituksena on tuottaa sähköinen matematiikan oppikirja uuden opetussuunnitelman 2015 mukaisesti. Projektilla on kaksi ohjaajaa yliopistosta. Opetusmateriaali on tarkoitettu lukion matematiikan ensimmäiselle kurssille, jonka koodi on MAY1. Uuden kurssin aihealueena on luvut ja lukujonot. Valmis oppikirja on tarkoitus julkaista verkkosivulla http://www.avoinoppikirja.fi, kun kaikki sen osat ovat valmiita. Tässä tutkielmassa käsitellään osa lukujonoista; aritmeettinen lukujono ja summa, lukujonot, jotka eivät ole aritmeettisia tai geometrisia, sekä rekursiivisesti määritelty lukujono. Luvut ja toinen osa lukujonoista käsitellään muiden projektiin osallistuneiden kirjoittamissa tutkielmissa. Uusi kurssi on jatkossa kaikille lukion opiskelijoille yhteinen. Valinta pitkän ja lyhyen matematiikan oppimäärän välillä on tarkoitus tehdä vasta ensimmäisen kurssin jälkeen, koska opetushallitus haluaa antaa opiskelijoille mahdollisuuden tehdä harkitumman valinnan matematiikan oppimäärän suhteen. Opetusmateriaalia suunnitellessani otin huomioon uudessa opetussuunnitelmassa mainitut matematiikan opiskelun oppimistavoitteet sekä kyseiselle kurssille annetut opetussisällöt. Tutkin myös olemassa olevia lukion matematiikan oppikirjoja lukujonojen osalta, sekä tutustuin matematiikan opettamiseen, oppimiseen ja oppimisvaikeuksiin liittyvään kirjallisuuteen. Tekemäni opetusmateriaali tehtävineen on osa tätä tutkielmaa. Opettajan oppaassa esittelen lyhyesti kappaleiden sisällöt ja pohdintojen käsittelyn. Sähköinen oppikirja on tarkoitettu opiskelijalle, mutta myös tiennäyttäjäksi opettajalle uudenlaisen kurssisisällön aiheiden käsittelyyn annetun tuntimäärän puitteissa.

Hoitotoiminnan laitevahingot – Tekonivelistä, implanteista ja muista lääkinnällisistä laitteista aiheutuvien henkilövahinkojen korvaaminen

Tutkielmassa tarkastellaan tekonivelten, implanttien ja muiden potilaaseen kiinteästi liitettävien laitteiden aiheuttamien vahinkojen korvauskäytäntöjä potilaan näkökulmasta. Laitteiden aiheuttamia vahinkoja ei vallitsevassa oikeustilassa korvata potilasvahinkolain (585/1986) mukaan potilasvakuutuksesta. Turvallisuuspuutteesta aiheutuneet tuotevahingot korvataan tuotevastuulain (694/1990) mukaan viime kädessä yleisessä tuomioistuimessa käsiteltävänä riita-asiana. Vahingonkorvauksista on myös sovittu vahingonaiheuttajan ja vahingon kärsineen kanssa. Tutkimuksessa havaitaan, että nykyinen korvausjärjestelmä on potilaan oikeusturvan kannalta riittämätön hyvittämään vahinkoja. Tutkielmassa tutkitaan niin lakisääteisiä kuin itsesäänneltyjä korvausjärjestelmiä, joilla vahingot voitaisiin tulevaisuudessa korvata. Tutkimusväitteenä on, että kyseiset vahingot tulisi korvata de lege ferenda lakisääteisestä potilasvakuutuksesta. Potilasvakuutuksen korvausjärjestelmä on potilaan kannalta varmin ja edullisin vaihtoehto, ja se edistää hoitotoiminnassa vahingon kärsineiden yhdenvertaisuutta. Järjestelyn onnistuminen edellyttää, että tuotevastuu pystytään kanavoimaan mahdollisimman välittömästi vahingonaiheuttajalle. Tuotevastuusubjektien vakuutusvelvoittaminen ei ole ihanteellinen vaihtoehto, sillä silloin vahingot on korvattava tuotevastuudirektiivin mukaan. Täten tuotevastuu on kanavoitava takautumisoikeuden avulla. Regressioikeuden käyttöön liittyviä aukkoja on pyrittävä täyttämään vapaaehtoisin korvausjärjestelyin. Tutkielma on lainopillinen (oikeusdogmaattinen). Lähdeaineisto koostuu vahingonkorvausoikeuteen ja erityisesti potilasvakuutukseen liittyvistä suomalaisista ja pohjoismaisista virallislähteistä. Tutkimuksessa on myös hyödynnetty oikeuskirjallisuutta yleisen vahingonkorvausoikeuden, tuotevastuulain sekä potilasvahinkolain ja lääkevahinkovakuutuksen aihepiireistä. Keskeisiä lähdeteoksia ovat olleet muun muassa Hemmon sekä Ståhlbergin ja Karhun vahingonkorvausoikeudelliset yleisteokset, Tuotevastuu (Wilhelmsson – Rudanko) ja Matti Urhon väitöskirja Lääkevahinkovastuu. Tutkielman oikeuskäytäntöön sisältyy pääasiassa potilasvahinkolautakunnan ratkaisusuosituksia sekä Euroopan unionin tuomioistuimen tuotevastuujuttuja. Tutkielmassa on myös hyödynnetty lääketieteellisiä tutkimuksia kuvaamaan tekonivelistä aiheutuneita vahinkoja.

Aritmeettinen ja formaalisti esitetty lukujono lukion matematiikassa

Tämä tutkielma liittyy Turun yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksen projektiin. Projektin tarkoituksena on tuottaa sähköinen matematiikanoppikirja uuden opetussuunnitelman 2015 mukaisesti. Projektilla on kaksi ohjaajaa yliopistosta. Opetusmateriaali on tarkoitettu lukion matematiikan ensimmäiselle kurssille, jonka koodi on MAY1. Uuden kurssin aihealueena on luvut ja lukujonot. Valmis oppikirja on tarkoitus julkaista verkkosivulla http://www.avoinoppikirja.fi, kun kaikkisen osat ovat valmiita. Tässä tutkielmassa käsitellään osa lukujonoista; aritmeettinen lukujono ja summa,lukujonot, jotka eivät ole aritmeettisia tai geometrisia, sekä rekursiivisesti määritelty lukujono. Luvut ja toinen osa lukujonoista käsitellään muiden projektiin osallistuneiden kirjoittamissa tutkielmissa. Uusi kurssi on jatkossa kaikille lukion opiskelijoille yhteinen. Valinta pitkän jalyhyen matematiikan oppimäärän välillä on tarkoitus tehdä vasta ensimmäisen kurssin jälkeen, koska opetushallitus haluaa antaa opiskelijoille mahdollisuuden tehdä harkitumman valinnan matematiikan oppimäärän suhteen. Opetusmateriaalia suunnitellessani otin huomioon uudessa opetussuunnitelmassa mainitut matematiikan opiskelun oppimistavoitteet sekä kyseiselle kurssille annetut opetussisällöt. Tutkin myös olemassa olevia lukion matematiikan oppikirjoja lukujonojen osalta, sekä tutustuin matematiikan opettamiseen, oppimiseen ja oppimisvaikeuksiin liittyvään kirjallisuuteen. Tekemäni opetusmateriaali tehtävineen on osa tätä tutkielmaa. Opettajan oppaassa esittelen lyhyesti kappaleiden sisällöt ja pohdintojen käsittelyn. Sähköinen oppikirja on tarkoitettu opiskelijalle, mutta myös tiennäyttäjäksi opettajalle uudenlaisen kurssisisällön aiheiden käsittelyyn annetun tuntimäärän puitteissa.

Brändin vahvistaminen ja uudistaminen kiinteistönvälitysalalla

Tutkimus keskittyy brändin luomiseen ja brändin kokonaisvaltaisen hallinnan keinoihin kiinteistönvälitysalalla. Tutkielman tavoitteena on selvittää miten yritykset hyödyntävät brändipääomiaan brändiä vahvistettaessa ja uudistettaessa. Tätä kysymystä pyritään tarkastelemaan erityisesti kahden case-yhtiön näkökulmasta, jotka molemmat toimivat kiinteistönvälitysalalla. Tutkimuksen pääongelmaksi muodostui kysymys: ”Mitä tekijöitä tulisi huomioida brändipääoman vahvistamisessa ja uudistamisessa kiinteistönvälitysalalla toimivissa yrityksissä?”. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Laadullinen tutkimus pohjaa läheisesti teorian ja empirian väliseen vuorovaikutukseen ja sen lähtökohtana on pyrkiä kuvaamaan tutkimuskysymystä kokonaisvaltaisesti. Laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on myös löytää tai tuoda esille tosiasioita sen sijaan, että todennettaisiin jo olemassa olevia väittämiä (Hirsijärvi, Remes & Sajavaara 2000, 152). Tutkimusmetodina aineiston keräämisessä käytettiin tutkimushaastattelua, joka toteutettiin tapaustutkimuksena. Tapaustutkimukselle tyypillisesti haastattelu oli puolistrukturoitu, joten haastateltavat vastasivat tutkijan esittämiin kysymyksiin, jotka olivat samat molemmille haastateltaville, mutta keskustelua ei rajoitettu. Huoneistokeskuksen edustajan mukaan brändejä pitää tarpeen tullen uudistaa, mutta se ei saa olla itsetarkoituksena. Mikäli brändi on brändijohtaja alallaan, ei suuria muutoksia kannata lähteä tekemään vain tekemisen vuoksi, vaan niille pitää olla jokin selvä tarkoitus. Brändin viestin vahvistaminen onkin brändijohtajana toimivalle yritykselle usein parempi ratkaisu, kuin toimivan konseptin uudistaminen. Huoneistokeskus pyrkiikin varmistamaan sen, että brändin viesti ei pääse unohtumaan asiakkailta. Huom!:in liiketoimintajohtajan mukaan brändiä uudistettaessa on tärkeää, että brändiä konkreettisesti muutetaan. Huom! onkin tästä syystä positioinut itsensä aikaisemmasta poiketen edelläkävijäksi pitkäikäisyyden painottamisen sijaan. Huom! on myös painottanut entistä enemmän laadukkuuttaan ja avoimuuttaan ja nämä pyritään osoittamaan verkkosivujen asiakasarvosteluilla. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että molemmat yritykset pitävät kaikkia brändipääomatekijöitä tärkeinä kiinteistönvälitysalalla. Tästä huolimatta brändiä vahvistettaessa Huoneistokeskuksen edustaja oli sitä mieltä, että tärkeintä on keskittyä brändin tunnettuuteen. Huom!:in edustaja sen sijaan oli sitä mieltä, että brändiä uudistettaessa tärkeintä on keskittyä laadun tuottamiseen ja yhdistämään tämä myös mielleyhtymäksi. Haastateltavia oli kuitenkin vain kaksi, joten tutkimuksen johtopäätöksiä ei voida yleistää koskemaan koko toimialaa.

Silmien kautta sydämeen – romanttinen rakkaus, parinvalinta ja sukupuoli 1600-luvun lopun Britanniassa

Käsittelen pro gradu -tutkielmassani 1600-luvun lopun brittiläisiä käsityksiä ja käytäntöjä rakkaudesta ja parinvalinnasta. Alkuperäisaineistonani käytän kahta parinvalinnassa neuvovaa käytösopasta. Tarkastelen alkuperäisaineistoani lähilukemalla erityisesti rakkauden ja parinvalinnan suhdetta sukupuoleen, ja samalla avaan laajemmin myös ajan oikeaoppisiksi ymmärrettyjä sukupuoli-identiteettejä. Alkuperäisaineistoni normatiivisen luonteen vuoksi sen voidaan nähdä samalla sekä kuvailevan että tuottavan esittämäänsä ihannetilannetta. Se ei siis niinkään anna kuvaa siitä, miten asiat ovat oikeasti olleet kuin siitä, miten niiden on toivottu olevan, samalla paljastaen ei-toivotun käytöksen. Lähestyn rakkauteen, parinvalintaan ja sukupuoleen liitettyjä käsityksiä moraalikäsitysten, ihanteellisen kumppanin piirteiden, rakkauden osoittamisen tapojen sekä miehille ja naisille parinvalinnassa asetettujen roolien kautta. Rakkauden nähtiin uuden ajan alun Britanniassa olevan lähes itsestään tapahtuva miehinen reaktio kauniiseen naiseen, kun naisen rakkaus taas oli vastarakkautta joka syntyi siitä, kun hän huomasi itseään rakastettavan. Ihanteellisen naisen määräävät piirteet olivat kauneus ja hyveellisyys, miehen taas järkevyys, urhoollisuus ja ansioituneisuus. Järjen määrittäessä käsitystä mieheydestä naisia taas pidettiin ailahtelevaisina ja tunteellisina, vaikka heidän rakkauttaan ei pidettykään miehen tavoin aktiivisena voimana yhteiskunnassa. Pohdin sukupuoli-identiteettejä erityisesti suhteessa passiivisuuteen, aktiivisuuteen sekä kontrolliin. Ihanteellinen mies nähtiin rakkausasioissa aktiivisena ja kontrollia itseen sekä ympäristöön pidettiin oikeaoppisena tapana toteuttaa miehuutta, kun nainen taas pikemminkin nähtiin passiivisena objektina joka herättää miehen rakkauden. Naisen harjoittamaa kontrollia pidettiin niin ikään luonnottomana ja miehen maskuliinisuutta vähentävänä. Tuon esille myös sen, miten nämä piirteet joskus sekoittuivat, ja samalla tarkastelen ihannekumppaneiden kautta myös ihanteen vastakohtaa.

Iisalmen reitin ilmastonmuutostarkastelut : - säännöstelyjen toimivuus ja ilmastonmuutoksen vaikutukset kuormitukseen

Selvityksessä arvioitiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia Iisalmen reitin hydrologiaan, säännöstelylupien toimivuuteen sekä vesistöjen kuormitukseen ja tilaan. Ilmastoskenaarioiden perusteella virtaamien ennakoidaan kasvavan Iisalmen reitin joissa ja järvissä talvella ja syksyllä, kun taas kevään maksimivirtaamat aikaistuvat ja pienenevät. Ilmastonmuutoksen odotetaan myös lyhentävän kautta, jolloin maa on lumen peitossa ja roudassa. Ilmastonmuutoksen hydrologisia vaikutuksia sekä sopeutumismahdollisuuksia Onki- ja Poroveden säännöstelykäytäntöjä muuttamalla tarkasteltiin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Vesistömallijärjestelmän avulla vertailujaksolla 1971-2000 sekä tulevaisuuden jaksoilla 2010-39 ja 2040-69. Tulosten perusteella nykyisen lupaehdon mukainen kevätkuoppa Poro- ja Onkivedellä osoittautuu useimpina vuosina tarpeettomaksi kevättulvien pienenemisen ja aikaistumisen johdosta. Raportissa on esitetty sopeutuva säännöstelyohje, jossa kevätkuoppaa on aikaistettu ja madallettu tai jätetty joinakin vuosina kokonaan tekemättä. Jatkossa suuriin tulovirtaaman nousuihin on syytä varautua talvella mahdollisesti pitämällä järvien vedenkorkeuksia hieman nykyisen kaltaista säännöstelykäytäntöä alempana. Sopeutuva säännöstelykäytäntö edellyttäisi säännöstelyluvan muuttamista. Mallinnettujen hydrologisten skenaarioiden ja toisaalta lupaehtojen mukaisen sekä sopeutuvan säännöstelyn vaikutuksia vesiluontoon, virkistyskäyttöön ja taloudellisiin tekijöihin Onki- ja Porovedellä arvioitiin vedenkorkeus- ja virtaamavaihteluista laskettujen mittareiden avulla. Tulosten perusteella sopeutuvaa säännöstelytapaa voidaan pitää vesiluonnon ja vesistön käytön kannalta suositeltavana, kun se toteutetaan joustavasti tulovirtaamaennuste huomioon ottaen. Säännöstelytapaa voisi kehittää vielä paremmin varautumaan lisääntyviin talvitulviin. Ilmastonmuutoksen ja maatalouden sopeutumisen vaikutuksia fosforikuormitukseen tulevaisuuden jaksoilla 2020-30 ja 2050-59 arvioitiin VEMALA-mallilla. Iisalmen reitin järviin tuleva fosforikuormitus muuttuu ilmastonmuutoksen keskiarvoskenaariossa jaksolle 2050-59 mennessä vain vähän (−4…7 %), mutta runsassateisessa skenaariossa se kasvaa selvästi. Vesienhoidon toimenpiteiden vaikutusta maatalouden kuormitukseen arvioitiin käyttäen ICECREAM-mallia. Käyttämällä tarkennettua lannoitusta kaikilla pelloilla, suorakylvöä noin 12 000 hehtaarilla, lietteen sijoitusta lähes kaikilla nurmilla ja varaamalla suojavyöhykkeille 122 ha, voidaan 2020-luvulla päästä peltojen fosforikuormituksessa ilmastonmuutosskenaariosta riippuen 1 – 15 % nykytilaa pienemmälle tasolle. Vesiensuojelutoimenpiteiden kustannustehokkuutta Iisalmen reitillä arvioitiin KUTOVA-työkalun avulla. Yleisesti ottaen kaikilla osavaluma-alueilla kustannustehokkaimpia vesiensuojelutoimenpiteitä ovat metsä- ja maatalouden toimenpiteet. Maatalouden toimenpiteistä kustannustehokkaimpia ovat kosteikot sekä suojavyöhykkeet ja peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys kaltevilla pelloilla. Toimenpiteitä kannattaa kohdistaa paitsi suurten hyvää huonommassa tilassa olevien järvien lähivaluma-alueille myös vesistön latvoille. Kustannustehokasta ja mahdollisesti jopa välttämätöntä olisi vähentää kuormitusta Poroveden kannalta myös osa-alueilla, missä vesistöt ovat jo pääosin hyvässä ekologisessa tilassa (Sonkajärven reitin ja Iso-Iin alueet). Muuttuvassa ilmastossa ja maatalouden kentässä yksittäisten toimenpiteiden kustannustehokkuus pääsääntöisesti huononee eri tulevaisuuden skenaarioissa. Vesienhoidon toimenpideohjelmassa alueelle suunnitellut toimenpiteet kompensoivat ilmastonmuutoksen vaikutusta, mutta maatalouden muutoksilla on suurempi merkitys toimenpiteiden vaikuttavuuteen.

Auditorinen ja puhemotorinen menetelmä änkyttävän lapsen intensiivikuntoutuksessa – tapaustutkimus

Tutkielman tarkoitus: Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli toteuttaa kuntoutustutkimus perustuen änkytyksen taustalla olevaan kuulotiedon käsittelyn ja puhemotoriikan vaikeuteen. Kuntoutuksen tarkoituksena oli kehittää änkyttävän lapsen auditorisia ja puhemotorisia taitoja sekä vaikuttaa änkytyksen vaikeusasteeseen. Änkytyksen kuntoutusmenetelmiä on paljon, mutta monen menetelmän osalta vaikuttavuustutkimus on vähäistä. Tutkijoiden keskuudessa ei ole yksimielisyyttä siitä, mikä kuntoutusmenetelmistä on tehokkain. Vaikuttavuustutkimusta tarvitaan lisää änkyttävien lasten kuntoutuksesta, eri menetelmistä yksinään sekä eri menetelmien yhdistämisestä. Menetelmät: Tutkielman kuntoutusjaksoille valittiin kaksi eri kuntoutusmenetelmää, auditorinen ja puhemotorinen menetelmä, joiden vaikuttavuutta tutkittiin änkytyksen kuntoutuksessa. Kuntoutuksen vaikuttavuutta mitattiin eri arviointimenetelmien avulla. Arviointimenetelmät mittasivat muutoksia kuulonvaraisissa ja puhemotorisissa taidoissa sekä änkytyksen vaikeusasteessa. Tulokset ja päätelmät: Kuntoutusjaksot vaikuttivat änkyttävän lapsen puhemotorisiin taitoihin sekä änkytyksen vaikeusasteeseen. Kuntoutusjaksoilla ei ollut vaikutusta lapsen auditorisiin taitoihin. Änkytys on heterogeeninen häiriöryhmä, jonka vuoksi auditoriset ja puhemotoriset taidot vaihtelevat ja vaikuttavat änkytyksen oirekuvaan yksilöllisesti. Änkyttävät henkilöt hyötyvät änkytyksen kuntoutuksesta eri tavoin ja kuntoutus tulisikin suunnata tapauskohtaisesti yksilöllisen änkytysprofiilin mukaan. Koska änkytyksen taustalla nähdään olevan useita syitä, on perusteltua, että kuntoutuksen tulisi keskittyä laajemmalle kuin yhdelle osa-alueelle. Änkytyksen kuntoutusmenetelmien vaikuttavuudesta tarvitaan lisää tutkimusta, etenkin koskien puhemotorisia ja auditorisia menetelmiä yksinään.

Big Datan liiketoiminnalliset mahdollisuudet ja haasteet

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää minkälaisia liiketoiminnallisia mahdollisuuksia ja haasteita Big Dataan ja sen ominaispiirteisiin liittyy, ja miten Big Data määritellään nykyaikaisesti ja ajankohtaisesti. Tutkimusongelmaa lähestyttiin narratiivisen kirjallisuuskatsauksen keinoin. Toisin sanoen tutkielma on hajanaisen tiedon avulla koostettu yhtenäinen katsaus nykytilanteeseen. Lähdeaineisto koostuu pääosin tieteellisistä artikkeleista, mutta käytössä oli myös oppikirjamateriaalia, konferenssijulkaisuja ja uutisartikkeleja. Tutkimuksessa käytetyt akateemisen kirjallisuuden lähteet sisälsivät keskenään paljon samankaltaisia näkemyksiä tutkimusaihetta kohtaan. Niiden perusteella muodostettiin kaksi taulukkoa havaituista mahdollisuuksista ja haasteista, ja taulukoiden rivit nimettiin niitä kuvaavien ominaispiirteiden mukaan. Tutkimuksessa liiketoiminnalliset mahdollisuudet ja haasteet jaettiin viiteen pääkategoriaan ja neljään alakategoriaan. Tutkimus toteutettiin liiketoiminnan näkökulmasta, joten siinä sivuutettiin monenlaisia Big Datan teknisiä aspekteja. Tutkielman luonne on poikkitieteellinen, ja sen avulla pyritään havainnoimaan tämän hetken yhtä uusinta tietojenkäsittelykäsittelytieteiden termiä liiketoiminnallisessa kontekstissa. Tutkielmassa Big Dataan liittyvillä ominaispiirteillä todettiin olevan mahdollisuuksia, jotka voitiin jaotella korrelaatioiden havaitsemisen perusteella markkinoiden tarkemman segmentoinnin mahdollisuuksiin ja päätöksenteon tukena toimimiseen. Reaaliaikaisen seurannan mahdollisuudet perustuvat Big Datan nopeuteen ja kokoon, eli sen jatkuvaan kasvuun. Ominaispiirteisiin liittyvät haasteet voidaan jakaa viiteen kategoriaan, joista osa liittyy toimintaympäristöön ja osa organisaation sisäiseen toimintaan.

Työtapojen ja motivaation yhteyttä etsimässä - Tapaustutkimus musiikinopetuksesta

Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla kahta työtapaa musiikinopetuksessa. Työtavat olivat opettajajohtoinen, toistavaan aktiivisuuteen perustuva työtapa ja opettajan ohjaama, luovaan toimintaan perustuva työtapa. Tavoitteena oli etsiä oppilaiden kokemuksien ja motivaation yhteyttä näistä työtavoista. Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus, jossa 20 oppilasta vastasi lomakehaastatteluun. Tutkimus suoritettiin pitämällä kaksi erilaista opetustuokiota, joissa välineenä olivat rytmisoittimet. Opetustuokiot piti luokan oma opettaja. Aineisto kerättiin 5. luokan oppilailta kyselylomakkeilla, joissa oli avoimet kysymykset. Tutkijat kategorisoivat ja tulkitsivat aineistoa teemoittelemalla ja tyypittelemällä sitä. Tulkitsimme tutkimustuloksia pääosin Fordin (1992) systeemiteoreettisen motivaatioteorian pohjalta. Oppilaiden vastausten perusteella opettajan ohjaama, luovaan toimintaan pohjautuva työtapa oli motivoivampi kuin opettajajohtoinen, toistavaan aktiivisuuteen perustuva työtapa. Positiivinen luonnehdinta oli yleisintä molempien työtapojen kohdalla mutta luovassa työtavassa se oli jonkin verran yleisempää. Oppilaiden vastauksista toistavan aktiivisuuden työtavasta kolmeksi pääteemaksi nousivat mielekkyys, selkeys ja helppous sekä ikävystyneisyys ja tavallisuus. Luovasta työtavasta nousseet pääteemat oppilaiden vastausten perusteella olivat mielekkyys, hämmentyneisyys ja epävarmuus sekä luovuus ja vapaus. Tässä tapaustutkimuksessa luova työtapa motivoi myös oppilaita, joita musiikinopetus ei yleisesti innosta. Vastauksista selvisi, että osa koki toistavaan aktiivisuuteen pohjautuvan työtavan ikävystyttävänä ja tavallisena. Voitiin siis päätellä, että nämä oppilaat saavat yleensä tällaista opetusta. Tutkimus antoi kysynnän jatkotutkimuksille alakoulun musiikinopetuksessa käytetyistä työtavoista.

Mies kun tulee tiettyyn ikään

Kirjallisuusarvostelu