Quality of Learners' Time and Learning Performance Beyond Quantitative Time-on-Task

Peer-reviewed

Timing of Capacity Change: Models for Capital Intensive Industry

The suitable timing of capacity investments is a remarkable issue especially in capital intensive industries. Despite its importance, fairly few studies have been published on the topic. In the present study models for the timing of capacity change in capital intensive industry are developed. The study considers mainly the optimal timing of single capacity changes. The review of earlier research describes connections between cost, capacity and timing literature, and empirical examples are used to describe the starting point of the study and to test the developed models. The study includes four models, which describe the timing question from different perspectives. The first model, which minimizes unit costs, has been built for capacity expansion and replacement situations. It is shown that the optimal timing of an investment can be presented with the capacity and cost advantage ratios. After the unit cost minimization model the view is extended to the direction of profit maximization. The second model states that early investments are preferable if the change of fixed costs is small compared to the change of the contribution margin. The third model is a numerical discounted cash flow model, which emphasizes the roles of start-up time, capacity utilization rate and value of waiting as drivers of the profitable timing of a project. The last model expands the view from project level to company level and connects the flexibility of assets and cost structures to the timing problem. The main results of the research are the solutions of the models and analysis or simulations done with the models. The relevance and applicability of the results are verified by evaluating the logic of the models and by numerical cases.

Release Process Effectiveness - Case of Operating Room Management Software

Työn päätavoitteena oli tuoda esiin tärkeimmät julkistamisprosessin tehokkuuteen vaikuttavat tekijät. Tutkimuksessa tarkasteltiin aihetta julkistamisprojektien vetäjän näkökulmasta. Kirjallinen selvitys kattaa keskeisimmät ohjelmistoprosessin, palvelun laadun sekä projektihallinnan teoriat. Kokeellisena aineistona käytettiin asiakkailta ja myynnin sekä käyttöönoton organisaatioilta tullutta palautetta ja asiantuntijahaastatteluita. Case-tuotteena tarkasteltiin suuren kansainvälisen yrityksen jälleenmyymää leikkaussalihallinnan ohjelmistoa. Tärkeimpiä julkistamisprosessin tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat tiekartan ja julkistamispakettien sisällön hallinta, projektin aikataulujen pitäminen, rehellinen ja nopea kommunikaatio myyntikanavaan ja asiakkaille, sekä hyvin toteutettu testaus. Työssä käydään läpi esimerkkistrategioita kehittymiseen näillä alueilla.

Suurnopeushilaohjain IGB-transistoreille

Hilalta ohjattavien tehokytkimien, kuten IGBT tai MOSFET, ohjaaminen toteutetaan ohjausjännitettä muuttamalla. Hilaohjaimen tehtävä on ladata tehokytkimen hilakapasitanssia ohjattuun jännitteeseen. Hilaohjaimen siirtämän varauksen suuruuteen vaikuttaa hilakapasitanssin todellinen suuruus ja käytettävä ohjausjännite. Hilaohjaimen virrankäsittelykyky määrittää hilaohjaimen nopeuden siinä mielessä, että ohjattavan komponentin hilavaraus tulisi pystyä lataamaan ja purkamaan tietyssä suhteessa kytkentätaajuuteen. Kytkentätaajuuksien kasvaessa myös hilaohjaimen virrankäsittelykyky sekä hilaohjaimen teho joutuvat uudelleen arvioitaviksi. Työssä perehdytään IGBT:n toimintaan ja hilaohjainratkaisuihin suurilla kytkentätaajuuksilla. Työssä ontutkittu mahdollisuutta rakentaa IGBT:n hilaohjain jo markkinoilla olevista MOSFET:ien hilaohjaimista. Suurnopeushilaohjaimesta suunnitellaanja rakennetaan prototyyppi. Prototyypin suoriutumista tehtävistään tarkastellaan tekemällä mittauksia. Lopuksi arvioidaan asioita joiden tulee muuttua matkalla kohti megahertsien kytkentätaajuuksia.

A programming environment having three levels of complexity for mobile robotics = Entorno de programación con tres niveles de complejidad para robótica móvil

This paper presents a programming environment for supporting learning in STEM, particularly mobile robotic learning. It was designed to maintain progressive learning for people with and without previous knowledge of programming and/or robotics. The environment was multi platform and built with open source tools. Perception, mobility, communication, navigation and collaborative behaviour functionalities can be programmed for different mobile robots. A learner is able to programme robots using different programming languages and editor interfaces: graphic programming interface (basic level), XML-based meta language (intermediate level) or ANSI C language (advanced level). The environment supports programme translation transparently into different languages for learners or explicitly on learners’ demand. Learners can access proposed challenges and learning interfaces by examples. The environment was designed to allow characteristics such as extensibility, adaptive interfaces, persistence and low software/hardware coupling. Functionality tests were performed to prove programming environment specifications. UV BOT mobile robots were used in these tests

Are R&D collaborative agreements persistent at the firm level? Empirical evidence for the Spanish case

We provide evidence on the dynamics in firms’ R&D cooperation behaviour. Our main objective is to analyse if R&D collaborative agreements are persistent at the firm level, and in such a case, to study what are the main drivers of this phenomenon. R&D cooperation activities at the firm level can be persistent due to true state dependence, this implying that cooperating in a given period enhances the probability of doing it in the subsequent period and it can also be a consequence of firms’ individual heterogeneity, so that certain firms have certain characteristics that make them more likely to carry out technological alliances.

Are R&D collaborative agreements persistent at the firm level? Empirical evidence for the Spanish case

We provide evidence on the dynamics in firms’ R&D cooperation behaviour. Our main objective is to analyse if R&D collaborative agreements are persistent at the firm level, and in such a case, to study what are the main drivers of this phenomenon. R&D cooperation activities at the firm level can be persistent due to true state dependence, this implying that cooperating in a given period enhances the probability of doing it in the subsequent period and it can also be a consequence of firms’ individual heterogeneity, so that certain firms have certain characteristics that make them more likely to carry out technological alliances.

Maintenance and construction outsourcing in a public-owned electricity network company

Euroopan sähkösektori on ollut viimeisen vuosikymmenen suurten mullistusten kourissa. Sähkömarkkinoiden avautumisen jälkeen monopoliliiketoimintaa harjoittavien sähköyhtiöiden on ollut pakko parantaa tuottavuuttaan. Ratkaisuksi tähän on etsitty apua huolto- ja rakennustoimintojen ulkoistamisella. Ulkoistaminen on kuitenkin uusi menetelmä tällä sektorilla. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää syyt, jotka tanskalaisella sähköverkkoyhtiöllä oli huolto- ja rakennustoimintojen ulkoistamiseen, sekä löytää siitä saatavat hyödyt ja siihen sisältyvät riskit. Tutkimus suoritetaan käyttäen apuna kirjallisuutta, saatavilla olevia due diligence-, sekä muita raportteja ja analyysejä, sekä tapausta koskettavien tahojen haastatteluja.Lisäksi sähköverkkoalan asiantuntijoiden kanssa käytyjä konsultointia käytetäänselvitykseen. Tutkimus osoittaa, että perimmäiset ajurit huolto- ja rakennustoimintojen ulkoistamiseen tulivat lainmuutosten ja vapautuneiden sähkömarkkinoiden asettamista paineista. Kunnallisessa organisaatiossa parantaa tehokkuutta ulkoistamalla jotain toimintoja yksityisomisteiselle palvelun tuottajalle. Muut ulkoistamisesta odotetut hyödyt olivat alentuneet kustannukset, virtaviivaisempi organisaation ja sähköverkkoyhtiön tehottomista osista eroon pääseminen ennen sen myymistä.

The Imprint of Geologic History on Within‐Island Diversification of Woodlouse-­Hunter Spiders (Araneae, Dysderidae) in the Canary Islands.

Geological processes and ecological adaptation are major drivers of diversification on oceanic islands. Although diversification in these islands is often interpreted as resulting from dispersal or island hopping rather than vicariance, this may not be the case in islands with complex geological histories. The island of Tenerife, in the Canary Islands, emerged in the late Miocene as 3 precursor islands that were subsequently connected and reisolated by volcanic cycles. The spider Dysdera verneaui is endemic to the island of Tenerife, where it is widely distributed throughout most island habitats, providing an excellent model to investigate the role of physical barriers and ecological adaptation in shaping within-island diversity. Here, we present evidence that the phylogeographic patterns of this species trace back to the independent emergence of the protoislands. Molecular markers (mitochondrial genes cox1, 16S, and nad1 and the nuclear genes ITS-2 and 28S) analyzed from 100 specimens (including a thorough sampling of D. verneaui populations and additional outgroups) identify 2 distinct evolutionary lineages that correspond to 2 precursor islands, each with diagnostic genital characters indicative of separate species status. Episodic introgression events between these 2 main evolutionary lineages explain the observed incongruence between mitochondrial and nuclear markers, probably as a result of the homogenization of their ITS-2 sequence types. The most widespread lineage exhibits a complex population structure, which is compatible with either secondary contact, following connection of deeply divergent lineages, or alternatively, a back colonization from 1 precursor island to another.

The Imprint of Geologic History on Within‐Island Diversification of Woodlouse-­Hunter Spiders (Araneae, Dysderidae) in the Canary Islands.

Geological processes and ecological adaptation are major drivers of diversification on oceanic islands. Although diversification in these islands is often interpreted as resulting from dispersal or island hopping rather than vicariance, this may not be the case in islands with complex geological histories. The island of Tenerife, in the Canary Islands, emerged in the late Miocene as 3 precursor islands that were subsequently connected and reisolated by volcanic cycles. The spider Dysdera verneaui is endemic to the island of Tenerife, where it is widely distributed throughout most island habitats, providing an excellent model to investigate the role of physical barriers and ecological adaptation in shaping within-island diversity. Here, we present evidence that the phylogeographic patterns of this species trace back to the independent emergence of the protoislands. Molecular markers (mitochondrial genes cox1, 16S, and nad1 and the nuclear genes ITS-2 and 28S) analyzed from 100 specimens (including a thorough sampling of D. verneaui populations and additional outgroups) identify 2 distinct evolutionary lineages that correspond to 2 precursor islands, each with diagnostic genital characters indicative of separate species status. Episodic introgression events between these 2 main evolutionary lineages explain the observed incongruence between mitochondrial and nuclear markers, probably as a result of the homogenization of their ITS-2 sequence types. The most widespread lineage exhibits a complex population structure, which is compatible with either secondary contact, following connection of deeply divergent lineages, or alternatively, a back colonization from 1 precursor island to another.

The Imprint of Geologic History on Within‐Island Diversification of Woodlouse-­Hunter Spiders (Araneae, Dysderidae) in the Canary Islands.

Geological processes and ecological adaptation are major drivers of diversification on oceanic islands. Although diversification in these islands is often interpreted as resulting from dispersal or island hopping rather than vicariance, this may not be the case in islands with complex geological histories. The island of Tenerife, in the Canary Islands, emerged in the late Miocene as 3 precursor islands that were subsequently connected and reisolated by volcanic cycles. The spider Dysdera verneaui is endemic to the island of Tenerife, where it is widely distributed throughout most island habitats, providing an excellent model to investigate the role of physical barriers and ecological adaptation in shaping within-island diversity. Here, we present evidence that the phylogeographic patterns of this species trace back to the independent emergence of the protoislands. Molecular markers (mitochondrial genes cox1, 16S, and nad1 and the nuclear genes ITS-2 and 28S) analyzed from 100 specimens (including a thorough sampling of D. verneaui populations and additional outgroups) identify 2 distinct evolutionary lineages that correspond to 2 precursor islands, each with diagnostic genital characters indicative of separate species status. Episodic introgression events between these 2 main evolutionary lineages explain the observed incongruence between mitochondrial and nuclear markers, probably as a result of the homogenization of their ITS-2 sequence types. The most widespread lineage exhibits a complex population structure, which is compatible with either secondary contact, following connection of deeply divergent lineages, or alternatively, a back colonization from 1 precursor island to another.

Conduite automobile et troubles cognitifs: comment anticiper [Driving and cognitive impairment: how best to anticipate?].

Driving requires integrating multiple motor, sensory, and cognitive skills. As people age, cognition becomes increasingly vulnerable due to impairment and dementia. Older drivers suffering from dementia, even at an early stage, have been shown to be significantly more likely to develop unsafe driving. Primary care physicians have the difficult task to assess these persons' driving capacity. This paper briefly describes the consequences of altered cognition on driving capacity and proposes an algorithm to address this challenge.

Mikroyritysten tietotekniikkataitojen osaamisen kehittämismalli

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa koulutuksen kehittämismalli mikroyritysten tietotekniikkataitojen kehittämiseen. Työssä tarkasteltiin myös mikroyritysten asenteita tietotekniikan oppimiseen. Tutkimus tehtiin EU-projektiin nimeltä 'Mikrotie', jonka tavoitteena on estää mikroyritysten tietotekninen syrjäytyminen. Työ koostuu teoreettisesta ja empiirisestä osasta. Teoriaosassa kerrotaan konstruktivistisesta oppimisprosessista ja sen ympärille rakennetaan teoriaviitekehystä niin kouluttajasta kuin oppimisympäristöstä. Teoria keskittyy myös erityisesti aikuisopiskelijoiden erityispiirteisiin. Empiirisen osan aloittaa lomakekyselynä toteutettu kvantitatiivinen tutkimus mikroyritysten asenteista, jonka jälkeen käsitellään haastattelututkimuksena tehtyä tarkempaa kvalitatiivista osaa palveluntarjoajien ja mikroyritysten suhtautumisesta tapahtuneeseen koulutukseen sekä heidän parhaaksi katsomistaan koulutustavoista. Johtopäätösten mukaan aikuisoppimisen ja kouluttamisen asiantuntijan tulisi suunnitella mikroyritysten tietotekniikan koulutus tukenaan koulutettaviin asioihin perehtyneet palveluntarjoajat. Pelkästään vikojen korjailun sijaan mikroyrityksiä tulisi kouluttaa suuremmista asiakokonaisuuksista. Opiskelutavoitteet saavutetaan parhaiten vierikoulutuksena ja yleisemmän peruskäytön osalta pienryhmissä. Parhaana oppimisympäristönä toimisi yrityksen oma työskentelytila ja pienryhmäkoulutuksessa tietokoneluokka. Oppimistapahtumat pitäisi jakaa alle neljän tunnin osiin, jotka sijoiteltaisiin niin että opiskelu ei haittaa mikroyrityksen liiketoimintaa.

PEAP 802.1x-tunnistuksen toteutus RADIUS-palvelimeen

Valimo iDServer -tunnistuspalvelin on ohjelmisto, joka tukee eri käyttäjientunnistusmenetelmiä, kuten tekstiviestillä lähetettävää kertakäyttösalasanaa tai normaaliakäyttäjätunnusta ja salasanaa. Tässä diplomityössä kuvataan, kuinka palvelimeenon lisätty tuki käyttäjien kirjautumiselle langattoman verkon tukiasemien ja virtuaalilähiverkkoa tukevien kytkinten kautta käyttäen normaaleja Windows-käyttöjärjestelmän mukana tulevia asiakasohjelmistoja. Työn ensimmäisessä vaiheessa kuvataan lähtökohdat ja vaatimukset tulevalle järjestelmälle. Työn osana käytännössä tehty kokonaisuus muodostuu useista eri määrityksistä koostuvista osista. Työn toisessa vaiheessa käydään läpi korkealla tasolla sovelluksen vaatimat protokollat. Osana näihin protokolliin kuului erilaisten avainten jatarkisteiden laskenta sekä salausmenetelmien käyttö, jotka myös kuvataan tässä työssä. Viimeisessä kappaleessa analysoidaan työn tuloksia jakäydään läpi toteutukseen ja itse sovelluksen toimintaan liittyvät ongelmat. Suurin osa havaituista ongelmista liittyi tilanteisiin, joihin itse palvelinsovelluksen toteutuksella ei voitu vaikuttaa. Eniten ongelmia aiheuttivat asiakasohjelmiston sekä verkkokorttien ja niiden ajureiden toiminta ongelmatilanteissa. Asiakasohjelmistoa ei selkeästi ole suunniteltu käytettäväksi kuin muuttumattomien salasanojen kanssa, koska käyttäjän näkökulmasta käyttökokemus ei ollut optimaalinen. Ongelmista huolimatta työn tuloksena saatiin asiakkaan vaatimukset täyttävä järjestelmä. Myös tuotekehitysnäkökulmasta projektia voitaneen pitää onnistuneena, koska nyt tehty sovellus luo pohjan uusien tunnistustapojen ja menetelmien toteuttamiselle tuotteen jatkokehitystä ajatellen.

Pk-yrityksen muutostilanne organisaation kehittämisen näkökulmasta

Työssä tarkasteltiin nuoren pk-yrityksen muutostilannetta, joka aiheutui liiketoiminnan nopeasta kasvusta. Tavoitteena oli selvittää, kuinka yrityksen toimintaa voidaan sopeuttaa muutostilanteeseen organisaation oppimisen avulla. Tutkielman teoriaosuudessa tarkasteltiin muutoksen kausaalisuhteita organisaatiossa. Ajallinen tekijä huomioitiin elinkaarimallin avulla. Lisäksi käytiin läpi niitä käsitteitä ja lainalaisuuksia, jotka liittyvät organisaation toiminnan kehittämiseen yrityskulttuurin ja oppimisen kannalta. Tutkielman empiriaosassa tarkasteltiin viitekehyksen soveltuvuutta käytäntöön analysoimalla case-yrityksen toimintaa. Aineistona käytettiin aihealueen teoksia, internet-lähteitä sekä yritysjohdon haastatteluja. Yrityksen kasvu ja kriisit voidaan nähdä organisaatiomuutoksen laukaisimiksi. Muutosprosessi käynnistyy, kun toiminnassa havaitaan eroa nykyisen ja tavoitetilan välillä, jolloin organisaatio hahmottaa itsensä uudella tavalla osana ympäristöä.Tavoitteena on ajattelu- ja toimintatavan muutos, jolloin vuorovaikutus lisääntyy ja valtaa sekä vastuuta jaetaan organisaation muille toimijoille (nk. empowerment). Yrityksellä on nopean kasvun tilanteessa varsin rajalliset keinot sopeuttaa toimintaansa. Pääasiassa tämä johtuu siitä, että osaamisen kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa, eivätkä pikakorjaukset välttämättä johda pysyvään muutokseen. Yrityksen olemassa olevien resurssien pohjalta voidaankuitenkin sopeuttaa toimintaa lyhyelläkin aikajänteellä kollektiivisesti mm. työssä oppimisen sekä tiimityöskentelyn avulla. Pitkällä tähtäimellä tulee pyrkiä osaamisen suunnitelmalliseen kehittämiseen sekä toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Suotuisan infrastruktuurin avulla voidaan luoda paremmat edellytykset organisaation kehittämiselle. Organisaation jäsenillä tulee olla yhteinen näkemys tavoitteista ja keinoista.