Strategisen IT-investoinnin arviointi: Case Vakuutusyhtiö X

Informaatioteknologian ja tietojärjestelmien rooli on kasvanut merkittävästi yritysten jokapäiväisessä toiminnassa viimeisten vuosikymmenten aikana. IT-investoinnit ovat kasvaneet todella nopeasti sekä määrällisesti, että rahassa mitattuna. IT-investointien arviointiin on pyritty luomaan erilaisia menetelmiä ja aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että IT-investointeja harvoin arvioidaan käytännön kautta. Case-yrityksessä on käynnistetty viime vuosikymmenen lopussa merkittävä strateginen IT-investointi, jonka tulosten arviointi on jäänyt vähemmälle huomiolle yrityksessä. Tutkimuksessa tarkasteltiin case-yrityksen strategista IT-investointia ja sille asetettuja tavoitteita, sekä pyrittiin selvittämään onko investointi päässyt sille asetettuihin tavoitteisiin. Tutkimus on tutkimusotteeltaan toiminta-analyyttinen case-tutkimus, joka on lähestymistavaltaan kvalitatiivinen. Case-yrityksen strategisen IT-investoinnin tavoiteltuja hyötyjä oli mm. työtyytyväisyyden kohentaminen. Tutkimuksessa teetettiin case-yrityksen työntekijöille kysely liittyen IT-investoinnin lopputulemana syntyneeseen uuteen korvauskäsittelyjärjestelmään. Yleisenä johtopäätöksenä kyselystä voidaan vetää, että vanhaan järjestelmään verrattuna uusi järjestelmä saavutti ainakin osan tavoitteistaan tässä vaiheessa elinkaarta. Tulokset myös osoittivat, että työssä käytettävien tietojärjestelmien toimivuus vaikuttaa erittäin paljon työntekijöiden työtyytyväisyyteen. Strategisilla IT-investoinneilla on ominaisuuksia, jotka tekevät niiden hyötyjen arvioimisen hankalaksi. Case-yrityksen investoinnin kohteena olleen uuden korvausjärjestelmän ympärille aiotaan yrityksessä kehittää paljon myös tulevaisuudessa, joten investoinnin sisällöstä ei oltu valmiita luopumaan, vaikka rahaa ja aikaa kului paljon enemmän kuin alun perin oli tarkoitus. Tutkimusta tehdessä kävi ilmi, että selkeää rajanvetoa strategisen ja operatiivisen investoinnin välille on käytännössä vaikeaa tehdä. IT-investoinnin tuotoksena syntynyt uusi korvausjärjestelmä ei ole saavuttanut sille asetettuja tavoitteita ainakaan vielä, mutta IT-investointien hyödyt realisoituvat usein vasta pitkän aikavälin kuluttua, joten tilanne saattaa muuttua lähivuosina merkittävästi.

Vihreän IT:n menetelmiä ja niiden vaikutukset ympäristölle ja yrityksille

Vihreä IT on informaatioteknologia-alan suuntaus, jonka tarkoituksena on muokata informaatioteknologian eri osa-alueita mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittaviksi. Tässä tutkielmassa käydään läpi muutamia suurimpia vihreän IT:n osa-alueita liittyen energiankulutukseen ja laitteiden elinkaareen. Parannukset näissä alueissa eivät edesauta pelkästään ympäristön hyvinvointia, vaan ne tarjoavat esimerkiksi yrityksille mahdollisuuden taloudelliseen hyötyyn. Suuret datakeskukset aiheuttavat suuren osan informaatioteknologia-alan energiantarpeesta. Suunnittelemalla datakeskusten rakenne järkevästi ja uudistamalla vanhaa laitteistoa saadaan aikaan energiansäästöä. Uuden sukupolven serverit kuluttavat vähemmän energiaa kuin edeltäjänsä ja ovat tehokkaampia, eikä niiden huoltoon ja ylläpitoon kulu ylimääräisiä resursseja. Pilvipalveluiden yleistyminen on johtanut siihen, että yritysten ei välttämättä enää edes tarvitse investoida omiin datakeskuksiin tai servereihin, sillä kaikki tarvittavat palvelut saadaan pilvipalveluiden tarjoajilta tarvittaessa. Erilaisten laitteiden elinkaari koostuu yleensä aina seuraavista vaiheista: suunnittelu, valmistus, kuljetus, käyttö sekä kierrätys tai hävittäminen. Jokainen näistä vaiheista aiheuttaa omanlaistaan kuormitusta ympäristölle. Suurimman osuuden luo kuitenkin laitteiden käytöstä aiheutuva valtava energiantarve. Jokaiseen elinkaaren vaiheeseen voidaan tehdä parannuksia, joiden avulla laitteesta saadaan mahdollisimman ympäristöystävällinen sen koko elinaikansa ajaksi. Ympäristöhyötyjen lisäksi vihreästä IT:stä hyötyvät myös yritykset. Yritysten IT-laitteiston uusiminen ja monet energiansäästösovellukset esimerkiksi tietokoneissa tuovat suuren säästön vuosittaisiin sähkökuluihin. Yritykset voivat halutessaan luoda erillisen vihreän IT:n strategian, jonka perusteella omia toimintoja aletaan muuttaa ympäristöystävällisemmiksi. Jos tämä tehdään oikein ja vihreät tavoitteet saavutetaan, voi yritys saada tästä huomattavaa etua markkinointiinsa ja tavoittaa näin uusia asiakkaita.

Kunnan ja kolmannen sektorin välisen kumppanuuden luonne Case: Kouvolan kaupunki ja koripalloseura Kouvot ry

Tämän Pro Gradu -tutkimuksen tavoite on selvittää julkisen toimijan, tässä tapauksessa Kouvolan kaupungin sekä kolmannen sektorin, tässä tapauksessa koripalloseura Kouvot ry:n välisen kahdenvälistä yhteistyön luonnetta; millaisena he näkevät keskinäisen yhteistyön nykytilan ja tavoitetilan. Tästä saatu tieto kuuluu kumppanuuden kehittämisstrategian aineksiin. Lisäksi tutkimuksessa esitellään nykyisistä verotuskäytännöistä johtuvia riskejä kolmannen sektorin toimijan kannalta. Tapaustutkimus toteutettiin laadullisen tutkimuksen keinoin haastattelemalla molempien organisaatioiden edustajia. Tutkimustulosten mukaan keskinäisen kumppanuuden tavoitetilan saavuttamiseksi erityisesti yhteistyösuhteen organisationaalista sidoksisuutta pitäisi kehittää. Tutkittu kumppanuus on tyypiltään taktista, mutta Kouvot ry haluaisi kehittää sitä strategiselle tasolle.

Fish consumption preferences and factors influencing it

Fish consumption preferences are affected by individuals’ socioeconomic characteristics. The aims of the present paper were (i) to obtain information on fish consumption level and frequency; (ii) to investigate the associations between the socioeconomic characteristics of consumers and their preferences; and (iii) to examine the influence of determinants on fish consumption. Data were gathered through a questionnaire completed by a total of 127 randomly selected individuals from different socioeconomic backgrounds from the Antakya, Turkey. The average consumption was found to be 2.98 kg/person/year for fish. Anchovies, gilt-head sea bream, and sea bass were reported as the most consumed three species, respectively. Significant differences in fish consumption were found among age groups, gender groups, and education groups, as well as between marital statuses. A majority of the consumers eat fish once a month throughout the year or only during the winter months. Fish consumption level and frequency were significantly positively correlated with education (p<0.01), income (p<0.05) and total meat consumption (p<0.01). The stepwise multiple regression model explained 41.7% (p<0.01) of the total variance for fish consumption. The amount and frequency of the consumption in the region, which is very far below the world and Turkey average especially for lower socioeconomic groups and for less-consumed fish species, can be increased by certain policies, such as training, advertising and different marketing strategies. Moreover, consumption should be distributed equally throughout the year instead of consuming only in certain seasons.

"Kovissa tieteissä" maailman kärkeen yltävä pohjoismainen ja itä-aasialainen yliopistotutkimus ja sen tuloksellisuus

Lehden sisällysluettelossa nimeke on muodossa: "Kovissa tieteissä" maailman kärkeen yltävä pohjoismaisen ja itä-aasialaisen yliopistotutkimuksen tuloksellisuus.