The Saccharomyces cerevisiae Hot1p regulated gene YHR087W (HGI1) has a role in translation upon high glucose concentration stress.

Background While growing in natural environments yeasts can be affected by osmotic stress provoked by high glucose concentrations. The response to this adverse condition requires the HOG pathway and involves transcriptional and posttranscriptional mechanisms initiated by the phosphorylation of this protein, its translocation to the nucleus and activation of transcription factors. One of the genes induced to respond to this injury is YHR087W. It encodes for a protein structurally similar to the N-terminal region of human SBDS whose expression is also induced under other forms of stress and whose deletion determines growth defects at high glucose concentrations. Results In this work we show that YHR087W expression is regulated by several transcription factors depending on the particular stress condition, and Hot1p is particularly relevant for the induction at high glucose concentrations. In this situation, Hot1p, together to Sko1p, binds to YHR087W promoter in a Hog1p-dependent manner. Several evidences obtained indicate Yhr087wp"s role in translation. Firstly, and according to TAP purification experiments, it interacts with proteins involved in translation initiation. Besides, its deletion mutant shows growth defects in the presence of translation inhibitors and displays a slightly slower translation recovery after applying high glucose stress than the wild type strain. Analyses of the association of mRNAs to polysome fractions reveals a lower translation in the mutant strain of the mRNAs corresponding to genes GPD1, HSP78 and HSP104. Conclusions The data demonstrates that expression of Yhr087wp under high glucose concentration is controlled by Hot1p and Sko1p transcription factors, which bind to its promoter. Yhr087wp has a role in translation, maybe in the control of the synthesis of several stress response proteins, which could explain the lower levels of some of these proteins found in previous proteomic analyses and the growth defects of the deletion strain. Keywords: Saccharomyces cerevisiae; High glucose osmotic stress; Gene YHR087W; Gene expression; Translation; Hot1p; Hog1p; Polysomes

Does ear C sink strength contributes to the overcoming of photosynthetic acclimation of wheat plants exposed to elevated CO2?

Wheat plants (Triticum durum Desf., cv. Regallo) were grown in the field to study the effects of contrasting [CO2] conditions (700 versus 370 μmol mol−1) on growth, photosynthetic performance, and C management during the post-anthesis period. The aim was to test whether a restricted capacity of sink organs to utilize photosynthates drives a loss of photosynthetic capacity in elevated CO2. The ambient 13C/12C isotopic composition (δ13C) of air CO2 was changed from-10.2 in ambient [CO2] to-23.6 under elevated [CO2] between the 7th and the 14th days after anthesis in order to study C assimilation and partitioning between leaves and ears. Elevated [CO2] had no significant effect on biomass production and grain filling, and caused an accumulation of C compounds in leaves. This was accompanied by up-regulation of phosphoglycerate mutase and ATP synthase protein content, together with down-regulation of adenosine diphosphate glucose pyrophosphatase protein. Growth in elevated [CO2] negatively affected Rubisco and Rubisco activase protein content and induced photosynthetic down-regulation. CO2 enrichment caused a specific decrease in Rubisco content, together with decreases in the amino acid and total N content of leaves. The C labelling revealed that in flag leaves, part of the C fixed during grain filling was stored as starch and structural C compounds whereas the rest of the labelled C (mainly in the form of soluble sugars) was completely respired 48 h after the end of labelling. Although labelled C was not detected in the δ13C of ear total organic matter and respired CO2, soluble sugar δ13C revealed that a small amount of labelled C reached the ear. The 12CO2 labelling suggests that during the beginning of post-anthesis the ear did not contribute towards overcoming flag leaf carbohydrate accumulation, and this had a consequent effect on protein expression and photosynthetic acclimation.

Qualidade de caqui 'Rama forte' após armazenamento refrigerado, influenciada pelos tratamentos 1-MCP e/ou CO2

Avaliaram-se os efeitos dos tratamentos com CO2 e 1-MCP (1-metilciclopropeno) sobre a adstringência (índice de tanino), firmeza da polpa e distúrbios da epiderme em caqui 'Rama Forte'. Frutos foram tratados com 1-MCP por 24 h, logo após a colheita e/ou com alto CO2 (70%) por 24 ou 48 h, um dia após a colheita ou após o armazenamento refrigerado (AR). Os caquis foram armazenados sob atmosfera modificada a 0 ºC, por 45 dias, e a seguir mantidos a 23 ºC, por 9 dias. Frutos-controle (não tratados com 1-MCP nem com CO2) amoleceram em três dias e perderam aproximadamente 50% da adstringência em 6 dias após o AR. A exposição ao CO2 acelerou a redução da adstringência. Esse efeito do CO2 foi menor em frutos tratados com 1-MCP, especialmente quando o CO2 foi aplicado após o AR, por apenas 24 h. O tratamento com 1-MCP inibiu o amolecimento e a redução da adstringência, especialmente nos frutos não tratados com CO2. O amolecimento de frutos tratados com 1-MCP foi maior quando a exposição ao CO2 ocorreu antes do AR. A combinação dos tratamentos com 1-MCP e alto CO2 reduziu a incidência de podridões e manchas translúcidas, mas não alterou o desenvolvimento de pintas pretas ('estrias'). Os resultados indicam que é possível induzir perda da adstringência sem excessiva perda da firmeza da polpa de caquis 'Rama Forte' após o AR pela associação dos tratamentos com 1-MCP logo após a colheita e alto CO2 após o AR.

Exosomes for Intramyocardial Intercellular Communication.

Cross-talk between different cell types plays central roles both in cardiac homeostasis and in adaptive responses of the heart to stress. Cardiomyocytes (CMs) send biological messages to the other cell types present in the heart including endothelial cells (ECs) and fibroblasts. In turn, CMs receive messages from these cells. Recent evidence has now established that exosomes, nanosized secreted extracellular vesicles, are crucial mediators of such messages. CMs, ECs, cardiac fibroblasts, and cardiac progenitor cells (CPCs) release exosomes carrying nonrandom subsets of proteins, lipids, and nucleic acids present in their cells of origin. Exosomes secreted from CMs are internalized by fibroblasts and regulate gene expression in these cells as well as in ECs. CPC-derived exosomes protect CMs against apoptosis while also stimulating angiogenesis. They are rich in cardioprotective and proangiogenic microRNAs such as miR-146, miR-210, and miR-132. When injected into infracted hearts in vivo, CPC-derived exosomes reduce infarct size and improve cardiac function. Thus, exosomes are emerging both as key mediators of intercellular communication in the heart and as therapeutic candidates for heart disease.

CO2-päästötaseenhallinta terästeollisuudessa

Tämän diplomityön tavoitteena oli kehittää hiilidioksiditaseen hallintamenetelmää Rautaruukin toiminnoille päästökaupan olosuhteissa. Taseenhallintamenetelmä sisältää päästöjen laskennan sekä päästöoikeuksien hallintaan liittyviä asioita. EU:n laajuisen päästökaupan reunaehdot määrittelee päästökauppadirektiivi ja sen antama päästöjen seurantaa ja raportointia koskeva monitorointiohje. Työssä on tarkasteltu hiilidioksidipäästöhistoriaa ja laskentamenetelmiä niiden Rautaruukin toimipaikkojen kohdalta, joiden oletetaan kuuluvan EU:n päästökaupan piiriin. Toimipaikoista on tarkasteltu erityisesti Raahen ja Koverharin terästehtaita, sillä ne muodostavat merkittävimmän osuuden konsernin Suomen toimipaikkojen hiilidioksidipäästöistä. Muita tarkasteltavia toimipaikkoja ovat Hämeenlinnan ja Dalsbrukin valssaamot Suomessa, Smedjebackenin terästehdas ja Boxholmin valssaamo Ruotsissa, Mo i Ranan terästehdas ja Profilerin valssaamo Norjassa sekä Nedstaalin valssaamo Hollannissa. Kustannustehokkaan ja hallitun päästökaupankäynnin perustaksi yritystasolla tarvitaan päästötaseenhallintamenetelmä, jonka avulla voidaan määrittää syntyneet päästöt komission monitorointiohjeen vaatimalla tavalla, arvioida tulevia päästömääriä sekä hallita päästökaupankäyntiä. Päästökaupanhallintaan sisältyviä asioita ovat saadut ilmaiset päästöoikeudet, ostettavien tai myytävien oikeuksien määrä, kaupankäynnin ajankohta, päästöoikeuksien erilaiset hankintamahdollisuudet, päästöoikeuksien hinnanmuodostus ja riskienhallinta.

Daily precipitation concentration across Europe 1971-2010

Daily Precipitation Concentration Index (CI) was used in this paper to investigate the statistical structure of daily precipitation across Europe based on 530 daily rainfall series for the period 1971-2010. Annual CI shows a North- West to South-East gradient (excluding Turkey and Greece). The same gradient is also observed in winter, spring and autumn, while in summer the gradient is North-South. Highest annual and seasonal daily concentrations of rainfall were detected in the western Mediterranean basin, mainly along Spanish and French coastlands. Latitude and distance from the sea seems to play a major role on spatial CI distribution; at subregional scale also relief plays an important role. The Mann-Kendall test did not identify uniform significant pattern in temporal trend across Europe for 1971-2010 period. The only broad areas with increasing annual and seasonal CI values are located in northern and south-western France and northern coastlands of the Iberian Peninsula. This findings suggest that daily precipitation distribution has not significantly changed during the 1971-2010 over Europe.

Probabilistic electrical resistivity tomography of a CO2 sequestration analog

Electrical resistivity tomography (ERT) is a well-established method for geophysical characterization and has shown potential for monitoring geologic CO2 sequestration, due to its sensitivity to electrical resistivity contrasts generated by liquid/gas saturation variability. In contrast to deterministic inversion approaches, probabilistic inversion provides the full posterior probability density function of the saturation field and accounts for the uncertainties inherent in the petrophysical parameters relating the resistivity to saturation. In this study, the data are from benchtop ERT experiments conducted during gas injection into a quasi-2D brine-saturated sand chamber with a packing that mimics a simple anticlinal geological reservoir. The saturation fields are estimated by Markov chain Monte Carlo inversion of the measured data and compared to independent saturation measurements from light transmission through the chamber. Different model parameterizations are evaluated in terms of the recovered saturation and petrophysical parameter values. The saturation field is parameterized (1) in Cartesian coordinates, (2) by means of its discrete cosine transform coefficients, and (3) by fixed saturation values in structural elements whose shape and location is assumed known or represented by an arbitrary Gaussian Bell structure. Results show that the estimated saturation fields are in overall agreement with saturations measured by light transmission, but differ strongly in terms of parameter estimates, parameter uncertainties and computational intensity. Discretization in the frequency domain (as in the discrete cosine transform parameterization) provides more accurate models at a lower computational cost compared to spatially discretized (Cartesian) models. A priori knowledge about the expected geologic structures allows for non-discretized model descriptions with markedly reduced degrees of freedom. Constraining the solutions to the known injected gas volume improved estimates of saturation and parameter values of the petrophysical relationship. (C) 2014 Elsevier B.V. All rights reserved.

Pineapple (Ananas comosus) cv. pérola ex vitro growth and mycorrhizal colonization affected by in vitro sucrose concentration

The aim of this study was to evaluate the effect of sucrose concentration in the culture medium on growth and on the establishment of mycorrhizas during the acclimatization of pineapple cv. Pérola. The plantlets were micropropagated in MS culture medium with 0, 10, 20 and 30 g L-1 of sucrose and then they were acclimatized during 12 weeks under greenhouse conditions, in a sandy soil - compost mixture, uninoculated or inoculated with a Rhizophagus clarus isolate. Plantlets from the culture medium with 20 g and 30 g of sucrose L-1 showed higher shoot and root biomass than those from sugar-free medium. Mycorrhizal colonization was lower in plantlets micropropagated in sucrose-free medium, but the intensity of arbuscules did not differ among treatments. In the 12-week period of acclimatization, mycorrhizal colonization had no effect on plant biomass.

Suojakaasuseoksen koostumuksen vaikutus CO2-laser-MAG-hybridihitsauksessa

Hitsaavassa teollisuudessa kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää hitsauksen tehokkuuden nostoa. Niinpä metalliteollisuus etsii kuumeisesti uusia yhä tehokkaampia hitsausmenetelmiä. CO2-laserin ja MAG:in yhdistelmän muodostamalla hybridihitsauksella saadaan aikaan syvä tunkeuma kuten laserhitsauksessa, mutta sallitaan laserhitsausta väljemmät railotoleranssit. Samalla muodonmuutokset vähenevät huomattavasti verrattuna perinteiseen kaarihitsaukseen. Kaariavusteisessa laserhitsauksessa yhdistetään laserhitsaukseen perinteinen kaarihitsaus eli MIG/MAG-, TIG- tai plasmahitsaus. Menetelmää voidaan kutsua myös hybridihitsaukseksi ja sillä hyödynnetään molempien prosessien edut välttyen yksittäisten prosessien haitoilta. Prosessin haittapuolena on parametrien suuri määrä, joka on rajoittanut menetelmän käyttöönottoa. Diplomityössä tutkittiin suojakaasuseoksen koostumuksen vaikutusta rakenneteräksen CO2-laser-MAG-hybridihitsauksessa. Laserhitsauksen ja MAG-hitsauksen suojakaasuvirtaukset yhdistettiin siten, että heliumseosteinen suojakaasu tuotiin MAG-polttimen kaasukuvun kautta. Suojakaasun heliumpitoisuus nostettiin niin korkeaksi, että estettiin laserhitsauksen muodostaman plasman syntyminen. Samalla hitsauskokeissa opittiin paremmin ymmärtämään prosessia ja sen parametrien riippuvuutta toisiinsa. Tutkitut suojakaasuseokset koostuivat heliumista, argonista ja hiilidioksidista. Hitsauskokeiden perusteella havaittiin, että suojakaasuseoksen optimaalinen heliumpitoisuus on 40-50 %. Tällöin laserin tunkeumaa häiritsevää plasmapilveä ei synny ja prosessi on stabiili. Päittäisliitosten hitsauksessa suojakaasuseoksen 2 %:n CO2-pitoisuudella saadaan aikaan hyvin vähän huokosia sisältävä hitsi, jonka tunkeumaprofiilin muoto ja liittymä perusaineeseen on juoheva. Pienaliitoksilla 7 %:n CO2-pitoisuudella prosessi pysyy stabiilina ja vähäroiskeisena. Tunkeuma hieman levenee hitsin keskeltä ja hitsin liittyminen perusaineeseen on juoheva.CO2-laser-MAG-hybridihitsauksella aikaansaadaan laadukkaita hitsejä taloudellisesti, mikäli käytetyt parametrit ovat oikein valittuja. Parametrit on sovitettava jokaiseen hitsaustapaukseen erikseen, eikä niitä välttämättä voida suoraan käyttää toisessa tapauksessa.

Polttolaitosten päästöjen viranomaisraportoinnin uudistaminen

EU:n suurten polttolaitosten direktiivi (2001/80/EY) sekä jätteenpolttodirektiivi (2000/76/EY) aiheuttavat lähivuosina oleellisia muutoksia polttolaitosten päästöjen tarkkailuun. Nämä direktiivit on pantu täytäntöön Suomen lainsäädännössä vastaavina asetuksina. Tässä diplomityössä selvitettiin, mitä muutoksia uudistunut lainsäädäntö tuo polttolaitosten päästölaskentaan ja viranomaisraportointiin. Suurimpia muutoksia ovat päästöjen tarkkailujaksojen lyhentyminen, raja-arvojen tulkinnan muuttuminen, häiriö- sekä ylös- ja alasajojaksojen jättäminen pois pitoisuusraja-arvojen tarkkailusta sekä siirtyminen ominaispäästöjen (mg/MJ) laskennasta pitoisuusarvojen (mg/m3n) laskentaan. Päästötietojen raportoinnissa on huomioitava, että ympäristöhallinnon tavoitteena on siirtyä sähköisesti tapahtuvaan tiedonsiirtoon ja kuukausittain tapahtuvaan raportointiin kaikkien tarkkailtavien päästöjen osalta. Uudistunut ympäristölainsäädäntö koskee jo eräitä polttolaitoksia ja lopuillekin uudistuneet vaatimukset astuvat voimaan lähivuosien aikana. LCP-asetus koskee uusia laitoksia heti, olemassa oleville laitoksille uudet mittausvelvoitteet astuvat voimaan 27.11.2004 ja asetuksen mukaiset raja-arvot 1.1.2008 alkaen. Samoin jätteenpolttoasetus koskee uusia laitoksia heti, käytössä oleville laitoksille se astuu voimaan 29.12.2005. Ensimmäisen ympäristöluvan myöntämisajankohta määrää, luetaanko laitos uusiin vai olemassa tai käytössä oleviin laitoksiin. LCP-asetuksessa uusien ja olemassa olevien laitosten päästöjen tarkkailu poikkeaa hieman toisistaan. Jätteenpoltto- ja rinnakkaispolttolaitoksilla päästöjen tarkkailun toteutustapa puolestaan riippuu poltettavan jätteen laadusta ja sen määrän suhteesta muuhun polttoaineeseen. Lisäksi tämän diplomityöprojektin aikana laadittiin yksityiskohtaiset toteutusohjeet polttolaitoksia koskevan uudistuneen ympäristölainsäädännön mukaiselle päästöjen tarkkailulle ja raportoinnille. Ohjeet laadittiin erikseen LCP- ja jätteenpolttoasetusten soveltamiseksi sekä CO2-päästöjen määrittämistä varten. Ohjeita ei ole sisällytetty tähän työhön, vaan niitä kannattaa tiedustella Kontram Oy:ltä, mikäli niihin halutaan tutustua tarkemmin.