Neustadt an der Aisch; Jewish Community Collection 1878-1988

Clipping: "Ausstellung ueber das juedische Leben in Neustadt a. d. Aisch" from Neustaedter Rathausbote (April, 1988). Xerox copy of the front page "Anzeige-Blatt der Stadt Neustadt an der Aisch" (June 5, 1878).

Pohrlitz, Czechoslovakia; Jewish community.

Copy of article on Jewish history of Porhlitz, today Pohořelice in the Czech Republic. Copy of letter from Dr. D. Whiteman describing experiences in Czechoslovakia during research trip 1988. Contains xeroxed photos of community leadership of Pohrlitz.

Portrait of Ya'akov Meir [Jacob Meyer], Head of the Rabbinical Court and President of the Consistorium of the Community of Strasbourg; France.

Caption: J. Meyer, Grand-Rabbin et President du Consistoire Israelite du Department du Bas-Rhin a Strasbourg; also translated in Hebrew

Cracow; Jewish Community Collection

Brochure with history of the Jewish community of Cracow, Poland (district of Kazimierz).

Gleusdorf Collection; Jewish community 1521-1984

Mr. William Adler, 1984.

Microbial indicators related to yield and disease and changes in soil microbial community structure with ginger farm management practices

TRFLP (terminal restriction fragment length polymorphism) was used to assess whether management practices that improved disease suppression and/or yield in a 4-year ginger field trial were related to changes in soil microbial community structure. Bacterial and fungal community profiles were defined by presence and abundance of terminal restriction fragments (TRFs), where each TRF represents one or more species. Results indicated inclusion of an organic amendment and minimum tillage increased the relative diversity of dominant fungal populations in a system dependant way. Inclusion of an organic amendment increased bacterial species richness in the pasture treatment. Redundancy analysis showed shifts in microbial community structure associated with different management practices and treatments grouped according to TRF abundance in relation to yield and disease incidence. ANOVA also indicated the abundance of certain TRFs was significantly affected by farming system management practices, and a number of these TRFs were also correlated with yield or disease suppression. Further analyses are required to determine whether identified TRFs can be used as general or soil-type specific bio-indicators of productivity (increased and decreased) and Pythium myriotylum suppressiveness.

Resilience of a eucalypt forest woody understorey to long-term (34–55 years) repeated burning in subtropical Australia

We investigated the effects of annual burning since 1952, triennial burning since 1973, fire exclusion since 1946 and infrequent wildfire (one fire in 61 years) on woody understorey vegetation in a dry sclerophyll eucalypt forest, south-eastern Queensland, Australia. We determined the influence of these treatments, and other site variables (rainfall, understorey density, topsoil C : N ratio, tree basal area, distance to watercourse and burn coverage) on plant taxa density, richness and composition. The richness of woody understorey taxa 0–1 m in height was not affected by burning treatments, but richness of woody plants 1–7.5 m in height was lower in the annually burnt treatment than in the triennially burnt treatment from 1989 to 2007. Fire frequency and other site variables explained 34% of the variation in taxa composition (three taxon groups and 10 species), of which 33% of the explained variance was explained by fire treatment and 46% was explained by other site variables. Annual burning between 1974 and 1993 was associated with lower understorey densities mainly due to reduced densities of eucalypts 1–7.5 m in height. Triennial burning during the same period was associated with higher densities of eucalypts 0–7.5 m in height relative to the annually burnt and unburnt treatments. Most woody taxa persisted in the frequently burnt treatments through resprouting mechanisms (e.g. lignotuberous regeneration), and fire patchiness associated with low-intensity burning was also found to be important. Persistence of plants <1 m tall demonstrates the resilience of woody taxa to repeated burning in this ecosystem, although they mainly exist in a suppressed growth state under annual burning.

Lichtenau, Baden; Jewish Community Collection 1985-1996

Clippings on the dedication of the memorial of the former Jewish community of Lichtenau held on April 13 1986; commemoration speech by Ilse Noel.

Weisenheim; Jewish Community Collection 1986

Clippings on visit of David Meyer in Weisenheimer synagogue in 1986.

Effect of rodents on seed fate of five hornbill-dispersed tree species in a tropical forest in north-east India

Hornbills are important dispersers of a wide range of tree species. Many of these species bear fruits with large, lipid-rich seeds that could attract terrestrial rodents. Rodents have multiple effects on seed fates, many of which remain poorly understood in the Palaeotropics. The role of terrestrial rodents was investigated by tracking seed fate of five horn bill-dispersed tree species in a tropical forest in north-cast India. Seeds were marked inside and outside of exclosures below 6-12 parent fruiting trees (undispersed seed rain) and six hornbill nest trees (a post-dispersal site). Rodent visitors and seed removal ere monitored using camera traps. Our findings suggest that several rodent species. especially two species of porcupine were major on-site seed predators. Scatter-hoarding was rare (1.4%). Seeds at hornbill nest trees had lower survival compared with parent fruiting trees, indicating that clumped dispersal by hornbills may not necessarily improve seed survival. Seed survival in the presence and absence of rodents varied with tree species. Some species (e.g. Polyalthia simiarum) showed no difference, others (e.g. Dysoxylum binectariferum) experienced up to a 64%. decrease in survival in the presence of rodents. The differing magnitude of seed predation by rodents can have significant consequences at the seed establishment stage.

Wittenberg; Jewish Community Collection 1933-1945

List of Jewish residents between 1933 and 1945. Photocopy from "The Jewish Chronicle" (1935) on persecution of Jews in Wittenberg.

Molecular phylogeny of Archaea in boreal forest soil, freshwater and temperate estuarine sediment

Suurin osa luonnossa havaitsemistamme mikrobeista on sellaisia, joita emme edelleenkään osaa kasvattaa laboratorio-oloissa, vaikka tietomme mikrobien monimuotoisuudesta paranevat koko ajan. Luonnontilaisen mikrobieliöstön kokoonpano eri ympäristöissä on paljolti epäselvä ja ymmärrämme vielä hyvin puutteellisesti mikrobien ekologiaa ja niiden rooleja eliöyhteisöissä. Nykyaikaiset molekulaariset tutkimusmenetelmät auttavat selvittämään mikrobien monimuotoisuutta kokonaisvaltaisesti ja nopeasti. Ympäristöstä kemiallisesti puhdistetut ribosomaalista RNA:ta koodaavat geenit edustavat periaatteessa kaikkia eliöyhteisön geneettisesti toisistaan poikkeavia eliöitä. Niistä voidaan valikoida halutut genomit jatkotutkimuksia varten. Uusien menetelmien käyttö on tuonut esiin sen merkittävän seikan, että "tavanomaisten" elinympäristöjen eliöyhteisöihin kuuluu suuri joukko entuudestaan tuntemattomia arkkieliöitä. Aiemmin kuviteltiin, että arkkieliöt asuttavat vain sellaisia "epätavallisia" tai "äärimmäisiä" elinympäristöjä, joita luonnehtii joku seuraavista ominaisuuksista: hyvin korkea lämpötila, korkea suolapitoisuus, korkea happamuus tai emäksisyys, hapettomuus. Tutkijat ovat viimeisen noin kymmenen vuoden aikana osoittaneet, että arkkieliöt asuttavat hyvin monenlaisia kylmän ja lauhkean vyöhykkeen ympäristöjä, yhtä hyvin maaperää kuin suolaisen ja makean veden pohjaa tai pintakerroksia. Nämä löydöt ovat avanneet uuden alun arkkieliöiden tutkimukselle, erityisesti sen selvittämiselle, mitkä ovat niiden fysiologiset ja ekologiset roolit monimuotoisissa mikrobiyhteisöissä. Tämä väitöskirja kuvaa entuudestaan tuntemattomien arkkieliöiden löytymistä havumetsävyöhykkeen metsämaasta. Arkkieliöitä löytyi myös lauhkean vyöhykkeen vuorovesialueelta, murtoveden huuhtelemasta pohjasta. Nämä löydöt ovat perustavalaatuisia vuorovesialueen eliöyhteisöjen ymmärtämiseksi. Suomalaisen metsäjärven vedestä määritettiin molempien arkkieliöiden pääryhmien - tieteellisiltä nimiltään Crenarchaeota ja Euryarchaeota - edustajia. Euryarchaeota-ryhmän edustajia voitiin havainnoida myös fluoresenssi-mikroskopoinnilla. Löydöt viittaavat siihen, että arkkieliöillä on oma biogeokemiallinen roolinsa makeanveden ravintoketjujen hiilen käytössä. Tässä työssä määritetyt uudet arkkieliöiden genomien nukleotidisekvenssit on toimitettu ARB-tietokantaan, jonka kasvava vertailuaineisto edelleen parantaa uusien arkkieliösekvenssien analyysiä ja auttaa hybridisaatiokoetinten ja polymeraasiketjureaktioalukkeiden suunnittelussa ja arvioinnissa. Tässä väitöskirjassa esitellyt tulokset yhdessä lukuisien vesi-, maaperä- ja muiden ympäristöjen arkkieliöitä käsittelevien julkaisujen kanssa osoittavat, että arkkieliöt asuttavat monia erilaisia elinympäristöjä ja että ne ovat ekologisesti paljon menestyneempiä, kuin tieteenalalla on kuviteltu. Voimme olettaa, että heti kun joitain näistä eliöistä onnistutaan kasvattamaan ja ylläpitämään laboratorio-oloissa, niiden joukosta löydetään aivan uusia, entuudestaan tuntemattomia fysiologisia fenotyyppejä, jotka avaavat mielenkiintoisia näkymiä aineenvaihdunnan ja perinnöllisten ominaisuuksien tutkimukselle.